› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,451 - 6,460 (kaikkiaan 6,524)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Luontainen puu se on jalostettukin ja jk metsä voi olla jalostetusta siemenestä. Ei se auta vänkääminen, jk metsässä pääsee helposti tuplatuottoon. Ei siinä auta pääomakulutkaan ja huomaa, on niitä käytetty, näkyy tienvarsilla ja tilastoissa. Puustopääomat jk metsässä ovat tuottopääomaa.

    konstapylkkerö2

    Et vain osaa laskea oikein . That’s it.

    Perko

    Mikä oli se A J  esittämä tehtävä? Ei näy kysymystä eikä oo vastauksia .

    Kuusiuskova

    Miten luontainen puu voi olla jalostettu, kerroppa? Miten jk-metsä voi olla jalostetusta siemenestä?

    ”Ei se auta vänkääminen, jk metsässä pääsee helposti tuplatuottoon”

    Tuplatuottoon verrattuna mihin?

    ”Ei siinä auta pääomakulutkaan ja huomaa, on niitä käytetty, näkyy tienvarsilla ja tilastoissa.Ei siinä auta pääomakulutkaan ja huomaa, on niitä käytetty, näkyy tienvarsilla ja tilastoissa.”

    Noilla Jovainin yllä olevilla kommenteilla ei ole päätä eikä häntää…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kotitehtävä. Millä oletusarvoilla 1000 hehtaarin jk-tila pääsisi samaan kannattavuuteen kuin Sahala?

    Eli mitkä ovat: puuston määrä per hehtaari, puuston kasvu vuodessa per hehtaari, puuston kasvu vuodessa yhteensä tilalla, puuston arvo per kuutiometri kasvua, kasvun arvo vuodessa ja suhteellinen arvokasvu prosentteina.

    Arvot Sahalassa noin: 140 m3/ha, 10 m3/ha, 10000 m3, 50 euroa/m3, kasvun arvo 500000 euroa (brutto ennen kuluja ja veroja). Suhteelliseksi arvokasvuksi arvaukseni on bruttoluvuilla:  (10 m3/ha x 50 euroa/m3)/(140 m3/ha x 50 euroa) eli 500 euroa/7000 euroa/ha =0,07 = 7 %.

    Visakallo Visakallo

    Nyt pistit A.J. aika pahan! Saatat joutua ottamaan joltakin melkoisen henkilökohtaisen ryöpyn vastaan…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saadaan konkretiaa kehiin. Ei valituksia, vain vastauksia, kiitos!

    Perko

    Todellinen keskikasvu kaikilta hehtaareilta 4,0 m³/ha/vuosi, koko tilan todellinen vuotuinen tulo onkin vain noin 170–180 €/ha. (Rautalammilla keskimäärä on ~153 €/ha.)

    Tahtoo unohtua ne aukot ja heinikot kun kasvuja lasketaan ja käytetään äsken avohakatun päätehakkuualan kovaa ”kasvuprosenttia”, kyseessä on pelkkä biologinen silmänkääntötemppu. Ilmiö selittyy puhtaasti laskentatavalla, ja todellisuus sen taustalla on karu, ei tulekaan valumaa koko alalta vain unelmoitu säteenkaaren pää!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko; Sahalan maat ovat pääosin rehevät, luultavasti mustikkatyyppiä vastaavaa, alun perin ohutturpeista turvemaata. Lannoitettu tuhkalla, joten kasvua piisaa.

    Joutuuko ratkaisija ottamaan jo sähköpolkupyörän avukseen?

    Perko

    AJ ,  monta asiaa joissa  olen samaa mieltä,  hänen  tuleva  tuotto on   niitä  lukemia  koealoilta, ei ole tilan kokonaan vielä siinä asennossa.  ”Metsänomistajia  vedetään nenästä!”   Voit katsoa  omissa kuvissa on  kakkara  jossa on samaa asiaa.   Vieraat metsät  miulle enkä puutu  niihin.

    V-J kuvasi kaksivaiheisen siirtymän kestävän 40 vuotta, josta jatketaan yli satavuotiseen jaksotukseen aloittamalla aina koivulla. Hänen koealansa ja laskelmansa ovat osoittaneet tämän toimivaksi jo yli 10 vuoden ajan, ja muutamasta kohdasta onkin jo myyty arvokasta tukkipuuta.
    Tässä mallissa reilusti yli 20 prosentin perustamis- ja hoitokulut korkoineen on kuitenkin jätetty liian vähälle huomiolle. Vaikka ajatus sijoituksineen on erittäin mielenkiintoinen, herää suuri riski siitä, miten omistajien taloudellinen kiinnostus ja kärsivällisyys kestävät 3–4 sukupolven yli ulottuvan odotusajan – vaikka tilan suuri pinta-ala antaisikin tuloja ja sietäisi tämän pitkän tyhjäkäynnin.

Esillä 10 vastausta, 6,451 - 6,460 (kaikkiaan 6,524)