› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,441 - 6,450 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 644 645 646 … 651 652 653

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 17.10.2026, 10:28

    Eli väität taas perusteetta että Timpan  metsä kasvaa vaan 2 mottia, millä sen perustelet? Uskallan väittää että Timpan  metsät kasvaa sen 10 mottia vuodessa, se 2 mottia on Perkon jk-kasvu vuodessa.

    Meillä esim omt metsät kasvaa nykyään sen 13 mottia, olet Perko tervetullut paikan päälle katsomaan milloin vaan ettei tarvitse lentää yli.

    Timppa Timppa 17.10.2026, 10:57

    Meillä puolet metsistä on kivisiä, erittäin kivisiä tai vielä kivisempiä kuivia tai kuivahkoja kankaita, joiden kasvu on ymmärrettävästi heikkoa.  Niitä kasvatetaan pitkään, koska puiden järeytyminen on hidasta.   Sitten on myös jonkin verran soita.   Hyväkasvuisten kuusikoiden osuus on pieni.  Toisaalta niiden osuus lisääntyy, kun nykyiset taimikot varttuvat.  Hakkuusta kertyy n 50 % mäntyä, 35 % kuusta ja 15 % lehtipuuta.  Keskikasvu on n 5,5 m3/ha.

    Kuusiuskova 17.10.2026, 11:04

    meillä on vaan 2% erittäin huonokasvuisia ct-maita, niissä kasvu lienee se 3-4 mottia muistaakseni, on kyllä lannoitettu muutama vuosi sitten että lienee kasvu parempi nytten. Paljonkohan on vt-männikön kasvu lannoitettuna, onko sulla Timppa kokemuksia?

    Timppa Timppa 17.10.2026, 11:31

    Kerran kokeiltiin lannoittaa vt-männikköä urealla, mutta ei siinä mitään eroa huomattu.  Haihtuiko urea taivaalle vai eikö tehonnut, en tiedä.  Kasvuluvut ovat tuota 3-4 mottia.  Nyt on taas uusi yritys lannoittaa mt-männikköä typpi-fosforilannoitteella.  Saa nähdä miten käy.

    Kuusiuskova 17.10.2026, 11:44

    Meillä lannoitettiin vt-männikkö 24 keväällä, siinä huomasi ainakin hyvin miten neulaset muutti värinsä ja  huomasin myös mitatuista puista vasteen. Kuvio on harvennettu viimeinen kerta 2019 ja on tulossa päätehakkuuseen 2030-luvun puolella. Mikäli lykätään päätehakkuuta 2035 paikkeille (viereisten kuvioiden takia, isompi kertymä)  niin silloin meinaan uusia lannoituksen kolmen vuoden päästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.10.2026, 12:16

    Mulla on sama ongelma kuin Timpalla että tilan maapohjat ovat pääosin karut ja kallioiset. Realistinen tavoite voisi olla 5 m3/ha vuodessa, kunhan taimikot varttuvat ja nuoret metsät pääsevät enskan jälkeen vauhtiin.

    Kotitehtävänä oli siis laskea, millä oletusarvoilla jk tila pääsisi samaan kannattavuuteen kuin Sahala. Jk-metsässä on Jovainin mukaan korkea puustopääoma ja Perkon mukaan korkea tukkiprosentti. Näistä tulee 1000 hehtaarin tilalle muutama miljoona lisää puuston arvoa. Nyt tarvitaan samaan suhteelliseen kannattavuuteen säästöjä kuluissa, mikä voi onnistuakin. Tarvitaan myös paljon lisää vuotuisen myynnin arvoa, jonka en usko onnistuvan, koska tuo jk-metsä kasvaa puolet vähemmän.

     

    Jovain Jovain 17.10.2026, 12:55

    Ei ole havaintoa, että jk puu kasvaisi vähemmän. Niin voi käydä, jos käytetään suositusten mukaisia alempia arvoja, jk metsä voi kasvaa puolta vähemmän.

    konstapylkkerö2 17.10.2026, 13:53

    Harsitut metsät kasvaa vähemmän kuin viljellyt tasaikäiset jalostetun alkuperän metsät. Jos puuta jätetään pystyyn tavallista enemmän, silloin lisääntyy pääomakulut. Opetelkaa laskemaan oikein !

    Kuusiuskova 17.10.2026, 15:34

    ”Ei ole havantoa, että jk puu kasvaisi vähemmän. Niin voi käydä, jos käytetään suositusten mukaisia alempia arvoja. Jk metsä kasvaa puolta vähemmän”

    Anteeksi Jovain että olen niin tyhmä et putosin kärryiltä edellisen kanssa.. Mutta myönnät kuitenkin että jk kasvaa vaan puolet hoidetusta jaksollisesta, ja näinhän se onkin todellisuudessa

    Luontainen puu kasvaa selvästi vähemmän kuin jalostettu, sen vahvistaa jo tutkimukset. Esim meillä aloitetaan nyt syksyllä/talvella 11v rauduskoivikon ensiharvennus. (ja tuntuu et kohta on myöhässä).

    Harmi että Annelillakin on karuja maita, meillä on Vt maita 10% ta sitä karumpia 2-3%. Suurin osa on omt (ylli 60%), loput mt ja lehtoa. Huomaa kyllä kasvussa et lehto ja omt on ihan eri luokassa kasvun suhteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.10.2026, 16:14

    Kyllä on huomattu Kuusiuskova: itsellä on yksi kuvio lehtomaista lehtikuusi-raudus -sekoitusta, ja se kyllä kasvaa silmissä. Ei siin mitään vaikka on Natura 2000 -kallioita. Rannat ja Konnevesi-järvi korvaavat haitat, joten en vaihtaisi pois.

Esillä 10 vastausta, 6,441 - 6,450 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 644 645 646 … 651 652 653