› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,621 - 6,630 (kaikkiaan 6,654)
1 2 3 … 662 663 664 665 666

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 6.11.2026, 22:58

    Joudut odottelemaan sen 40 vuotta, se on pitkä aika, vähintään yhden sukupolven mittainen aika. Jk metsässä pääset isännäksi heti tai sen yhden korjuukerran jälkeen.

    Meillä jaksollisen hakkuita ei jouduta odottamaan 40 vuotta vaan niitä tehdään joka vuosi.  Sen sijaan jouduttiin odottamaan 30 vuotta hakkuumahdollisuuksia, koska metsät oli (metsänhoidollisesti) harsittu niin vähäpuiseksi, ettei ollut järkeä niitä hakata.

    Perko 7.11.2026, 01:51

    Nykyinen tietämys eri-ikäisrakenteesta osaa jatkuvasti korjata hakkuulla kasvua. Moderni metsätiede ja käytännön mittaukset osoittavat, että oikeaoppinen eri-ikäispuusto ei ole sotien jälkeistä hoitamatonta rääseikköä. Siinä puuston rakenne muodostaa jatkuvan, eri kokoluokkien tasapainon, jossa pieniä ja keski-ikäisiä puita on aina valmiina korvaamaan poimitut tukkipuut.

    Metsätalouden sanasto ja käytännöt ovat muuttuneet täysin niistä ajoista, kun sotien jälkeen kun metsää vaihdettiin ruissäkkeihin tai sian puolikkaaseen. 70 vuotta sitten elettiin puhtaasti puukuutioiden ja kirveiden maailmassa – kukaan ei osannut kuvitella, että metsästä tulisi digitaalinen,  lasereilla mitattu, globaaliin ilmastopolitiikkaan kytketty järjestelmä.

    konstapylkkerö2 7.11.2026, 05:04

    Teoriassa noin mutta käytännössä tasaikäinen mh on parempi menetelmä monessa suhteessa. Käytännön metsänhoitoa pidempään harjoittaneet osaa erottaa menetelmien hyödyt ja haitat paremmin. Polkupyöräilijät on erikseen.

    Kuusiuskova 7.11.2026, 05:12

    EDIT

    ”sotien jälkeistä hoitamatonta rääseikköä”

    Koita nyt jo edes päättää kantasi ja pysyä siinä, tähän mennessä olet ihannoinut 50-luvun harsinta metsiä, nyt ne onkin rääseikköä.

    Jovain Jovain 7.11.2026, 08:00

    Puhutaan aika paljon eri asioista. Mitä on jaksottaisen luontainen ja mitä on jatkuva kasvatus. Jatkuva kasvatus on luontaiset taimistot huomioon ottava, kun taas jaksottaisen luontainen on suositusten mukaista uudistamista paljaaseen maahan (suositusten mukainen), pienaukot ja poimintahakkuut. Jälkimmäinen on katsottava uusiutumattomana ja viljeltynä, kuuluvan jaksottaiseen metsänhoitoon. On aika kyseenalaista kinastella hoitomuotojen välillä, kun ei tiedetä mitä on, ei ainakaan tunnusteta. Väittämien varassa on ja edelleen verrataan metsänhoidon paremmuutta, jaksottaista metsänhoitoa vastaan jaksottainen metsänhoito. Tuloksesta ei jää epäselvää, on vahingoksi luontaiselle metsänhoidolle ja voimassa olevilla suosituksilla jatkuva kasvatus pidetään ulkona metsänhoidosta, niin myös täällä keskustelussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.11.2026, 08:11

    Jatkuva kasvatus on luontaiset taimistot huomioon ottava, kun taas jaksottaisen luontainen on uudistamista paljaaseen maahan (suositusten mukainen), pienaukot ja poimintahakkuut

    Jovain. Jaksottaisessa ei yleensä käytetä termejä pienaukko- ja poimintahakkuu, vaan ne kuuluvat jatkuvan kasvatuksen repertuaariin.

    Käytännössä myös jatkuvapeitteisessä metsikössä voidaan joutua odottamaan uudistumista ’paljaaseen maahan’, ja vastaavasti jaksollisessa metsässä voidaan hyödyntää ’luonnon taimistoja’.

    Jatkuvassa kasvatuksessa aukot ovat kooltaan yhdestä puusta pienaukkoon, ja jaksollisessa aukon koolla ei ole ylärajaa. Käytännössä menetelmien ero ei ole puuston määrässä niin suuri kuin markkinoijat haluavat kertoa. Jaksollinen metsä on pääosan kiertoaikaa hyvinkin peitteinen. Vastaavasti jatkuvapeitteinen voi olla osan aikaa hyvinkin harva; pienaukkoja voi olla paljon ja niiden välinen aluekin voi olla hakattuna lakirajoille.

    Jovain Jovain 7.11.2026, 08:40

    Hyvin siinä on kuvattu jatkuvapeitteisen eli jatkuvan kasvatuksen suositusten mukainen vaihtoehto, eli puustopääomista ja luontaisista taimistoista riisuttu vaihtoehto, luontainen uudistaminen paljaaseen maahan: ”Pienaukkoja voi olla paljon ja niiden välinen aluekin voi olla hakattuna lakirajoille”.

    Kuusiuskova 7.11.2026, 09:11

    Onko sinulla JOvain miten pitkä käytännön kokemus jk metsien hoidosta ja kasvatuksesta? Minulla kuin on vasta 20v…

    Jovain Jovain 7.11.2026, 09:49

    Hyvä kysymys, kyllä minä iän puolesta vaikka eno voisin olla. On niitä jk kokemuksia 60 luvun alkupuolelta mhy. leimasporukoista ja sitä tehden aina 50 luvun lopulta. Ovat jk metsät tutuksi tulleet, oli kovassa nousussa myös jaksottaisen metsät siihen aikaan.

    Kuusiuskova 7.11.2026, 09:58

    Kiitoksia selkeästä vastauksesta.

Esillä 10 vastausta, 6,621 - 6,630 (kaikkiaan 6,654)
1 2 3 … 662 663 664 665 666