Keskustelut Metsänomistus Demarien metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 1,285)
  • Demarien metsäpolitiikka

    Otetaan uusi viestiketju, ettei mene sekaisin vihreiden kanssa.

    Rinteen möläytyksen tulkitsen niin, että kiinteistövero on pois laskuista. Jos metsien hakkuita ei saa lisätä, ei verorasitustakaan voi lisätä. Aiemminhan on esitetty, että veron saisi vähentää puun myyntituloista, jolloin aktiivisen metsän hakkaajan verot ei lisääntyisi. Toisaalta jos ei hakkaa ja sen sijaan varastoi hiiltä, ei sitäkään ole loogista ylimääräisellä verolla palkita. Miksiköhän Rinne ei patista metsänomistajia käyttämään jalostettua taimimateriaalia, lannoittamaan metsiä ja huolehtimaan raivauksista ja harvennuksista oikea-aikaisesti, jotta saisimme lisää kestävästi tuotettua uusiutuvaa raaka-ainetta? Siksikö, että ilmastoasiantuntijat ovat ottaneet huonolla menestyksellä metsätalousinsinöörin roolin ja niitä kannattaa opposition populismin paineessa peesata?

  • Apli

    Timpan ja muidenkin on hyvä muistaa mistä Demareiden vaalirahat tulee… Eipä siellä voida hirveesti nykymetsätaloutta muuttamaan lähteä, muuten niille jotka sitä ajaa tulee itselle lähtö, siitä pitää huolen ammattiliitot joille hakkuut ja varsinkin lisääntyneet hakkuut tuo lisää jäseniä ja tuloja. Jotenka ei ole hätää vaikka demarit voittaa vaalit… Enemmän haittaa on kokoomuksen vihertävistä kuten Sirpa Pietikäinen..

    rööri roope

    Suuri osa sosisaliraateista piiperöistä,kommareista on sellaisia jotka ei palkastaan tai eläkkestään maksa euroakaan  valtion veroa.Kuitenkin nämä siipeilijät ovat itkemässä kaikenmaailman etuja ja tasa-arvoa yhteiskunnalta.Onko se tasa-arvoa kun suuri osa ei maksa valtiolle veroa ja pieni osa kustantaa näitten sohvalla löhöilijöidenkin elannon ja palvelut.

    Lisänä nyt nämä elitasopakolaiset elätettävänä.

    Jovain Jovain

    Ei ole esitetty kaapata motoyrittäjiä, jotka toimittavat puuta teollisuuden lukuun metsäosastoille, vaan on esitetty hyväksyä myös metsänomistajat toimittamaan puuta metsäosastoille. On aivan eriasia (Mhy) toimia välikätenä, kuin toimia suoraan yhteistoiminnassa metsäosaston kanssa.

    Hankinnan osuus on enää n.  5 % luokkaa ja on auttamattomasti mennyttä aikaa. On erittäin kyseenalaista perustella metsänomistajien puun toimittamista puukauppasopimuksella (hankinta), kun todelliset syyt ovat toisaalla.

    Demarit ja ay-liike pitävät pystykauppaa omana rahasamponaan metsätaloudessa ja yhteiskunnassa, jolla kuittaavat sitä hyvää, mitä politiikassaan ja etuuksinaan ajavat.

    Pitäisi se mahdollisuus olla myös metsänomistajalla, päästä toimittamaan puuta teollisuudelle, eikä toimia vain käsikassarana , joka käytännössä tarkoittaa toimia kassana, kustannusten maksajana.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ja jotkut tyhmät äänestävät kepua, joka on ajanut metsänomistajat täysin nollatuloksen tekijöiksi, ja MTK ja Mhy rahastavat palveluillaan vielä lisää. Metsänomistajan tärkein tehtävä onkin välttää nämä verenimijät.

    Moni, varsinkin kepulainen metsänomistaja ei osaa käyttää laskinta ollenkaan. Kepulaisten elättäminen maaseudulle on paljon kalliimpaa yhteiskunnalle, mitä pakolaisten elättäminen. Ehkä voisimme vaihtaa kepulaiset ahkeriin pakolaisiin?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Olisi pitänyt vaihtaa jo 40 v sitten. Alkaa olla jo pikkaasen myöhäästä.

    Puuki

    Maaseudulla sentään tuotetaan alkutuotannossa raaka-aineita jatkojalostukseen. Sille ei paljon voi mitään, että EU:ssa on päätetty aikoinaan korvata ruoan hinnanalennus tukien avulla.  Puun hinta on laskenut muista ( useimpien mo:en hyvin tuntemista) syistä eikä hyvin pienet tuet sitä laskua ole korvannut.   Maaseudullakin on  muitakin kuin kepulaisia  kuten kaupungeissakin on monenlaista puoluetta kannattavia.      Verotulojen kertyminen yritysten ja valtion laitosten osalta keskittyy pääkaupunkiseudulle vaikka tulos tehdään pääasiassa muissa maakunnissa.  Pääkonttorien sijainti määrää yritysten verotuspaikan.

    Asumisen kustannukset vuokrina ja rakennuskustannuksina on kasvaneet E-Suomen kasvukeskuksissa paljon enemmän kuin maaseutupaikkakunnilla.  Asumistuen maksutarve on keskittynyt sinne. Tuet on n. 40-50 % suuremmat/yksikkö kuin vastaavat Pohjois-Suomen vuokrataloissa,  ja suurin osa maksetaan pääkaupunkiseudulle muutenkin.  Myös haja-asutusalueiden maksut on nousseet viime aikoina paljon mm. autoilun,  kiinteistöveron nousun, erilaisten lupamaksujen (mm. navettojen ympäristöluvat) , vesimaksujen ja sähkömaksujen kallistumisen vuoksi. Mutta omistusasuntoihin ei yleensä saa asumistukiakaan tai jos joku jotain saakin, tuki  on vain murto-osan kalliimpien vuokrataloalueiden asunnon tuesta.

    wanhajätkä

    Otetaan vaan samantien teollisuuden energiatuet pois.

    Visakallo Visakallo

    Olisi kovin mielenkiintoista kuulla, kuka Kehveli Kallen ja Revan on elättänyt. Heidän juttunsa kun viittaavat hyvin vahvasti olemattomaan työhistoriaan.

    mehtäukko

    Jovain:…”vaan on esitetty hyväksyä myös metsänomistajat toimittamaan puuta metsäosastoille. On aivan eriasia (Mhy) toimia välikätenä, kuin toimia suoraan yhteistoiminnassa metsäosaston kanssa…” Tätähän vatvottiin toisaalla jo ”jonniin verran”, eikä asia mahtane vauhtiintua. Siihen on esitetty Jovainille monenlaisia arveluja joista joku varmaan painaa enenmpi tai vähempi. Jos mehtäukko olisi patruuna, en kyllä toimisi tällä tietämällä toisinkaan.

    ”Demarit ja ay-liike pitävät pystykauppaa omana rahasamponaan metsätaloudessa ja yhteiskunnassa,…” Pötyä. Kyllä globaaliin markkina-ehtoiseen toimintaan ei puoluepolitiikkallakaan päästä kaikkia asioita ratkomaan.

    Henkilöt ovat mitä kukin haluaa.

    Visakallo Visakallo

    En monista yrityksistä huolimatta ole ymmärtänyt Jovainin ajatusta metsänomistajan täysin omasta puunkorjuusta. Eihän metsäfirman punnostajakaan voi hoitaa omia puukauppojaan tai pankkitoimihenkilö lähipiirinsä raha-asioita. Ruokakaupan kassatkin ohjeistetaan ohjaamaan lähipiirinsä asiomaan  muille kuin omalle kasssapisteelleen. Elämmekö aivan varmasti samassa todellisuudessa Jovainin kanssa?

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 1,285)