› Keskustelut › Metsänomistus › Demarien metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 1,285)
1 2 3 … 67 68 69 … 127 128 129

  • Demarien metsäpolitiikka

    Lähetetty: 10.10.2018, 18:07

    Otetaan uusi viestiketju, ettei mene sekaisin vihreiden kanssa.

    Rinteen möläytyksen tulkitsen niin, että kiinteistövero on pois laskuista. Jos metsien hakkuita ei saa lisätä, ei verorasitustakaan voi lisätä. Aiemminhan on esitetty, että veron saisi vähentää puun myyntituloista, jolloin aktiivisen metsän hakkaajan verot ei lisääntyisi. Toisaalta jos ei hakkaa ja sen sijaan varastoi hiiltä, ei sitäkään ole loogista ylimääräisellä verolla palkita. Miksiköhän Rinne ei patista metsänomistajia käyttämään jalostettua taimimateriaalia, lannoittamaan metsiä ja huolehtimaan raivauksista ja harvennuksista oikea-aikaisesti, jotta saisimme lisää kestävästi tuotettua uusiutuvaa raaka-ainetta? Siksikö, että ilmastoasiantuntijat ovat ottaneet huonolla menestyksellä metsätalousinsinöörin roolin ja niitä kannattaa opposition populismin paineessa peesata?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 2.2.2019, 20:05

    Metsäverotus onkin mielenkiintoinen pohtimisen aihe .  V:en -93 jälkeen ostetuista palstoista saa myydä puuta verotta 60 % .   Jos on ostanut esim.  200 000 €:n palstan , jossa on  keskimääräinen puusto pystyssä, n. 120  m³/ha ja pinta-ala 56 ha. Jos myy vain esim. keskimääräisen kasvun (4 m³/ha/v) mukaan,  10 vuodessa voi myydä n. 100 000 €:n edestä puuta . Silloin  pääsee vähintään 18 000 €:a pienemmillä verolla kuin esim. vastaavan perintöpalstan metsän myyjä. Se on 9% koko alkuperäisestä kauppasummasta.  Siis puustopääoma ei ole vähentynyt yhtään 10 vuodessa ja  metsän arvo on hyvin tod. näk. vain noussut .   Lainalla ostettu metsä on tietysti saattanut olla paljon puustoisempikin (tai on hakattu muuten yli kasvun) ja hakkuutulot on kattaneet jo alkuvuosina suuren osan ostohinnasta (kuten oli mahdollista menneinä vuosina).   Lainojen korko%:t ei ole olleet lähelläkään 9:ää prosenttia. Kun aiemmin ne oli korkempia kuin viime aikoina, niin metsien ostohinnatkin oli suhteessa paljon alempia.

    Perintöpalsta saattaa olla verotettu pitkän omistusajan aikana jo moninkertaisesti , kun aikoinaan on maksettu pinta-alaveroja silloisen puun korkeamman keskihinnan mukaan ja osin niitä samoja puita voidaan verottaa uudestaan myyntiverotuksen mukaan. (Siirtymäaikana sai tosin päättää kumpaa verotapaa halusi noudattaa, mutta silti se on mahdollista). Pinta-alaverotuksen aikana oli voimassa marginaaliverotus, jolloin metsän vero% oli joskus vielä korkeampi kuin nykyinen 30 /34 (+24%).   Lisäksi ne perintöverot, jotka on ehditty maksaa vuosikymmenten aikana.

    Metsänmies 2.2.2019, 20:48

    Jokatapauksessa tuon mainitsemasi esimerkkisi 54 hehtaarin hankinta ostamalla maksaa kuitenkin uudelle omistajalle 200000€+ varainsiirtovero 8000€ . Perimällä 21700€. Jos perii tilan, on myös uusi omistaja, eikä nuo aiemmat verot koske häntä. vaan entistä omistajaa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 2.2.2019, 21:24

    Kyllä perinnöksi saadut metsät ovat eri luokassa,kuin ostetut.Ostaessa joutuu maksamaan 104 %,josta sitten metsävähennyspohjaa syntyy. Joka  laskee veroastetta n.18 %. Väitän ,että vapailta markkinoilta ostaessa on tämä verotu hinnoiltu tilanhintaa.Perintömetsät,vaikka olisi runsaspuustoinen,niin perintöverotukseen kelpaa verottajan keskihinta n,4100 €/ ha. Perintövero 10% jälkeläisiltä ,ventovieraalta 30%.

    Sain menneenä vuotena ensikerran perintöä 30% verolla sedältäni,kaikki tähän asti olikin vapailta markkinoilta ostettu.Jos perittävällä tilalla on puuta,niin ei se reilu 4000€ x30%= 1200 € ha  mielestäni ostoon nähden ollut kohtuuton.Alemmassa veroluokassa vain 400€/ ha.Puitamyydessä verotus kovempi,joka hiukan tasaa eroa.

    Puuki 2.2.2019, 21:29

    Sehän riippuu tilanteesta, mitä on maksettu esim. perintöverona. Vero% on aika paljon suurempi muilla kuin rintaperillisillä.

    Ja usein ostopalstasta on voinut myydä heti niin paljon puuta, että esim . puolet kauppahinnasta on jo kuittaantunut sillä.

    Nimim.  Rane taisikin jo ed. sivulla kysyä melko oleellisen tähän asiaan liittyvän kysymyksen sinulta Mm.

     

    Metsäkupsa : eipä kelpaa enää nykyisin keskihinta verottajalle vaan käyvän arvon mukaan menee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.2.2019, 21:48

    Ainakin neljä vuotta sitten oli vielä metsäperinnöissä se käytäntö että jos metsän käypää arvoa ei tiedetä, eli ei ollut metsäsuunnitelma voimassa, niin verottajalle kelpasi alueen ohjeellinen hehtaariarvo josta oli taulukot. En tiedä onko metsaan.fi palvelu muuttanut tilannetta. Ehkä sitä ei voitaisi vielä käyttää verotuksen perusteena. Jos tulee kiistaa arvosta niin kannattaa pyytää tilasta arvio.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 2.2.2019, 21:48

    Viime vuotena Etelä-Savossa verottajan metsämaan hinta 4200 ,joka perunkirjoituksessa käyväksi arvoksi,kun tila-arviota ei tehty.Kelpaa myös ilmaiset tila-arviot netistä, OP ,Metsäfirmat, vaikka tarkkuus ei aina kovin tarkka.Kävin muutaman kymmenen tilan arvot läpi.Viime vuotena viellä kelpasi,tästä vuodesta ei ole kokemusta. Muilla kuin  rintaperillisillä n.30 % ,.

    Useimiten peltotilkun omaavat metsätilakin vaihtavat omistajaa maanviljelijöille räätälöidyillä edullisemmilla sukupolvenvaihdos eduilla,kuin muut,jolloin veroseuraamukset voivat jäädä osuuskaupan bonusprosenttiluokkaan.

    Puuki 3.2.2019, 05:33

    Maanviljelijöille saakin olla edullisemmat ehdot, kun se alkutuottajan työ ei kovin kummoista palkkaa tuo heille  kuitenkaan.

    Jatkan vielä tuosta ostajan veroedusta ; kun kaikki kulut ja varainsiirtoverot, lohkomiskulut ym. voi sisällyttää verovähennyspohjaan, niin aika hyvä lisä on sekin.  Jos ed. 56 ha:n esimerkkipalstalta myy puuta 20 vuoden ajan kasvun verran , ja ajatellaan sen tapahtuvan tasaisin väliajoin, niin se merkitsee sitä, että sijoittamalla veroedun verran esim 5 % nettokorolla (vaikka ML:n osuuksiin) lisätuloilla voisi ostaa yli 17 ha samanlaista 120 m³/ha puustoista metsää lisää.

     

    Edellisen sukupolven maksamat verot ei suoraan vaikuta uuden omistajan eli perijän tilanteeseen mutta välillisesti kyllä .   Jotkut ei käsitä sitä , varsinkin jos sitten sattuu olemaan sen sortin sosialisti, jonka mielestä ” kaikki mikä on sinun on myös minun mutta mikä on minun  ei ole sinun”  , Niitä on aika paljon sellaisiakin. Heille ei oikein mitkään perustelut mene perille.

     

     

    Metsänmies 3.2.2019, 06:49

    Minäkin jatkan tuosta perinnön eduista. Pysytään tuossa esimerkkitilassa. (56 ha 200000€) Sen hankintahinta on siis rintaperilliselle 21700€= perintövero. Ostajalle 200000€+varainsiirtovero 4%(8000€)= 208000€. Erotus on 186300. Esimerkkimetsän hehtaarihinta on 200000/56=3571,14€.  Lasken tähän vielä tuon varainsiirtoveron. 3571,14+ 4%=3713,99. Tuolla erotuksella(186300) voi siis ostaa vielä noin50, 2 hehtaaria lisämaata(186300/3713,140= noin 50,2) . Ja tuosta ostetusta maasta on tietenkin mahdollisuus tehdä hankinnasta syntyneet vähennykset+ metsävähennys. Se taas. että mitä edelliset sukupolvet ovat maksaneet veroa, ei kuulu asiaan. Aikoinaan maksettiin metsän tuottokyvystä(pinta-alavero), nykyisin myynnistä. Ne ovat olleet heidän verojaan . Perijän tilanteeseen ne voivat vaikuttaa siten, että on vähemmän perittävää. Näinhän se on myös muussa verotuksessa,  on mitä vaan bisnestä, tai on palkansaaja, on verot maksettava, perillisille jää vähemmän. Eikä tähän liity mitään sosialismia, eikä kapitalismia, pelkkää matematiikkaa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 3.2.2019, 07:57

    Metsämiehen ajatukset edellisessä kommentissa ovat samat,kuin itsellänikin.On myös huomioitava,että jos myyt metsätilan jolta olet metsävähennystä käyttänyt ,se siinä tapauksessa tuloutetaan myyntihinnan päälle.Itsekkin olen metsävähennystä käyttänyt likimain 700 000€,joten jos joutuisin tai haluaisin realisoida metsäomaisuutta,niin silloin metsävähennys olisikin ollut vain siirettyä pääomaveroa.

    Metsänmies 3.2.2019, 08:08

    Metsäkupsa ymmärtää näköjään asian. Eikä tässä metsämaan perintännän /ostamisen kannattavuuserossa ole kysymys kateudesta. Toiset vaan ostavat, toiset perivät. Pitkällä tähtäimellä ja hyvällä metsänhoidolla molemmat vaihtoehdot ovat kannattavia.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 1,285)
1 2 3 … 67 68 69 … 127 128 129