”Sanovat että ei käsitellä uusia tietoimituksia mutta kun merkkaa tien ja jos kukaan ei valita niin se on siinä…”

Mielenkiintoinen ajatus, luulempa kuitenkin vain, että ellei maakauppoja ole tehtynä, niin niitä rajojakaan siirrellä.

Maanmittauslaitoksen arkistot tallessa?

Kahdessa uudemmassa metsätiehankkeessa missä olen ollut mukana toinen metsäkeskuksen ja toinen Mhy:n niin kummassakin oli puuston poistoleveys 18m ja toisesta väännettiin kättäkin jonnin verran jos kapiampi riittäs mutta ei.

Vanhat tieoikeuden tieleveydet voi olla mitä hyvänsä, minullakin eräs tontti johon vain 2m levyinen tieoikeus. Tietoimitus nätti hakea mutta nyt viimme vuodenvaihteesta MML:n laskutusperusteet muuttu tuntitaksasta taulukko perusteiseen laskutukseen niin kustannus nousi noin kaksinkertaseksi. Jos tietä pystyy normaalisti hoitaan ja ojia kaivaan ja tietä käyttään kannattaa harkita riittääkö pelkkä tieoikeus. Hakee tietoimitusta vasta sitte jos tulee tarve.

Pertti peräreikä taisi aiemmin vikistä, kun naapuri hakkasi puita rajan väärältä puolelta. Nyt naapuri liikuttelee rajapyykkejä. Kuka uskoo näitä juttuja?

metsa1980: ”Tieoikeus vain 3 metriä leveä eli se ongelmana.”

Ymmärtääkseni vielä nykyisinkin voidaan tieoikeudesta ja sen leveydestä sopia myös pelkällä sopimuksella maapohjan omistajan kanssa. Näin säästyisi tietoimituskulut. Jos maapohjan omistaja saa sopimuksessa myös normaalin käyttöoikeuden ko. tiehen, ei muuta korvausta välttämättä tarvita. Sopimus kannattaa luonnollisesti tehdä kirjallisena. Itselläni on muutama tällä periaatteella rakennettu metsätie, eikä niiden kanssa ole ollut ongelmia.

Kysymys olikin sopimustiestä, ei tietoimituksella muodostetusta kulkuoikeudesta. Näiden ero ei näytä olevan Tolopaisella oikein hallinnassa. Kannattaa lukea toisten kirjoittamat tekstit huolellisemmin, niin ei tule turhia väittämiä.