Keskustelut Luonto Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 175)
  • Ennallistaminen

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

  • Rane2

    Tuossa nähtiin että kun on virolaiset työntekijät ja savolaiset työnjohtajat niin jää epäselväksi kelle se vastuu siirtyy…

    Scientist Scientist

    Prof Esa Vakkilainen LUT ihmetteli X:ssä miksi Suomessa  ennallistetaan soita paljon, vaikka  juuri täällä niitä on niin paljon. Hollanti olisi  eri asia. Turvetuotantoalueet tietysti eri asia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se johtuu kai siitä että kussakin maakunnassa pitää olla tietty määrä eri suotyyppejä ns. hyvässä tilassa. Sama koskee metsää että sitä pitää olla aika suuri määrä hyvässä tilassa kun metsän pinta-ala on suuri.

    No miten sitten pinta-alat muissa maissa, joissa on vaikka raivattu paljon metsää pelloiksi? En tiedä miten tavoitteet siellä asetetaan.

    Visakallo Visakallo

    Lähihistoria on joskus hyvinkin mielenkiintoista. Näin uutisoitiin ennallistamisesta loppuvuodesta 2022:

    https://yle.fi/a/74-20005989

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallon linkistä: ”…suomalaiset eivät joudu yksin kattamaan ennallistamisesta syntyviä kuluja. Niihin on mahdollista saada rahoitusta EU:lta. Nyt jo rahaa on haettavissa ”6–8 miljardia euroa esimerkiksi maatalous-, ympäristö-, ilmasto-, kalastus- ja vesistötuista”.

    EU:n luontotyyppioppaassa puhutaan jännästi boreaalisten luonnonmetsien kohdalla vain metsäpalon jälkeen syntyneistä metsistä. Juha Siitonen vastasi kun kysyin asiasta että mikään ei estä Suomea tulkitsemasta myös jonkin muun tuhon jälkeen syntyneitä metsiä luonnonmetsiksi. Meillähän metsää uudistavia paloja on melko harvoin; metsää kuolee ennemminkin kaarnakuoriaisten tai myrskyn tappamana. Kevyitä mäntyä uudistavia pintakuloja kyllä esiintyy luonnonmetsissä karummilla kasvupaikoilla.

    Scientist Scientist

    Miksi maakunta on se yksikkö

    Eikö pikemminkin luonnon maakunta esim järviSuomi. Pohjanmaan maakuntiakin on peräti neljä.

    Vanhoissa lintuoppaissa jaottelu oli muistaakseni Lounais-Suomi, JärviSuomi, Suomen selkä, Maanselkä, Pohjanmaa, Tornio-Kainuu, Peräpohjolan Metsälappi, Tunturilappi.

    Tietysti käyttämällä hallinnollisia maakuntia tulee suurempi ala suojeluun, ehkä se on tarkoituskin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä aluejaosta kun en ole lukenut suunnitelmaa, mutta vaikkapa kasvimaantieteelliset vyöhykkeet kuulostavat kyllä järkeviltä.

    Kyllä kai biodiv.strategian 10 % pitää riittää jaettiin sitten alueet miten päen vuan.

    Rane2

    ”Tietysti käyttämällä hallinnollisia maakuntia tulee suurempi ala suojeluun, ehkä se on tarkoituskin.”

    Näinhän se on.Tarkoitus on käyttää mahdollisimman paljon rahaa tyhjän nyhjäämiseen.

    Parhaan kuvan tilanteesta saa kun vertaa mitä Suomi ja Ruotsi aikovat käyttää ennallistamiseen.Kumpikin aikoo käyttää noin 20 miljardia – Ruotsilla ne vaan ovat kruunuja…

    käpysonni käpysonni

    Saisko linkin juttuun, missä kerrotaan pieleen menneestä ennallistamisesta, please.

    Visakallo Visakallo
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 175)