› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 176)
1 2 3 … 16 17 18

  • Ennallistaminen

    Lähetetty: 14.5.2026, 10:39

    Merkitty: 

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Kurki Kurki 20.7.2026, 10:42

    Metsänomistajien puolustukseksi pitää sanoa, että 1960-luvulla luultiin että ojien haitat ovat väliaikaiset ja että suo kuin suo lähtee kasvuun ojittamalla. Voi kun olisi silloin tiedetty puutuhkan ihmeitä tekevä voima; kuinka paljon ojitetut turvemaamme nyt kasvaisivatkaan!

    Eikö nuo haitat liity vain kiintoaiden kulkeutumiseen? Ennustushan niiden osalta ollut juuri tuo, että väliaikaiset. Vain näihin alkuajan kiintoainekasaumien poistamisesksi pitäisi laittaa ennallistamisrahaa.

    Tässä linkissä kiintoainekuormitus vesiin on ollut puolessa 8/16 metsätalouden valuma-alueista alempi kuin luonnontilaisten Liuhapuron ja Mustospuron. Mustospuron löytää Pyhä-Häkin eteläreunalta. Näistä alittajista pitää katsoa menetelmät näille ylitäjille miten kiintoaineet saadaan alittajien tasolle.

    Tuohon loppuun, että kaikki ojitukset tehtiin vähällä rahalla ja väärin. Jo 25 m ojaväli olisi tuonut paremman kasvun myös karuimmilla soilla. Tuhkalannoituksen suora vaikutus (ravinteiden lisäys) loppuu 25..35 vuoden jälkeen ja sen jälkeen puiden kasvu on turpeen hajoamisravinteiden varassa, joka on mikrobien aikaansaamaa.

    Sivu 29 vasen alalaita: https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2026, 10:55

    Ei Annamari mielestäni sanonut että tuhkan suora vaikutus loppuu. Eihän ne kivennäiset katoa mihinkään (paitsi huuhtoutumalla), vaan kiertävät maasta puihin ja takaisin.

    Kurki sinulla on valikoiva muisti: ojituksen pitkäaikaisvaikutukset ovat lisäykset ravinteiden huuhtoutumiseen ja doc-päästöihin. Kiintoainepäästö (kivennäismaahiukkaset ja partikkelimuotoinen poc) on kai tosiaan enemmän väliaikainen ja vähenee ojien kasvittuessa.

    Kurki Kurki 20.7.2026, 13:12

    Ei Annamari mielestäni sanonut että tuhkan suora vaikutus loppuu. Eihän ne kivennäiset katoa mihinkään (paitsi huuhtoutumalla), vaan kiertävät maasta puihin ja takaisin.

    Ei Annamari niin sano, mutta sanoo että tuhkan vaikutus loppuu 25..35 vuodessa ja se kyllä tarkoittaa tuhkan tuoman lannoitelisän loppumista ja siitä eteenpäin ollaan turpeen hajoamisravinteiden varassa.

    Eikö ne mene puiden kasvun rakennusaineiksi, jotka sitten poltossa jäävät tuhkaan?

    Kyllä ne katoavat nuokin mineraalilannoittet maasta puiden ja muunkin biomassan kasvuun ja näkyy sitten kasvun heikentymisenä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2026, 13:23

    Annamari taisi sanoa että tuhkan vaikutus on suurimmillaan 25 – 35 vuoden kohdalla lannoituksesta.

    Typpilannoitteen kasvuvaikutus jostain syystä hiipuu nopeasti,  mutta kivennäisillä on vaikutus pitempi. Ei se puu tiedä onko ravinne peräisin tuhkasta vai turpeesta; kaikki kelpaa mikä irti lähtee. Ravinteista osa sitoutuu puuhun mutta osa kiertää; osa tulee ilmasta ja osa huuhtoutuu.

    Ennallistamiseen tarvittaisiin varmaan joku tekoäly tai asiantuntijan äly kertomaan milloin kannattaa jatkaa metsänkasvatusta ja milloin ei.

    Kurki Kurki 20.7.2026, 13:44

    Typpilannoitteen kasvuvaikutus jostain syystä hiipuu nopeasti, mutta kivennäisillä on vaikutus pitempi.

    Kuivilla kankaillakin kasvaa metsää, kun jokin bakteerien prosessi maapohjasssa tuottaa typpeä jonkin verran. Se ei ole lepän juurinystyröiden kaltaista typen tuotantoa. Liikatypestähän on puiden kasvulle haittaa. Tulee ravinnepätasapainoa.

    Kuusiuskova 20.7.2026, 13:53

    No miten usein pitää mt ja vt maita lannoittaa? Häviääkö lannoitusvaikutus 6 vai 8 vuodessa?

     

    Kurki Kurki 20.7.2026, 14:00

    Kyllä Annamari sanoo niin, että häviää.

    Jean S 20.7.2026, 17:09

    Tämä on nyt mutua, mutta olisko niin, että kun puut käyttävät sekä fosforia, kalia että typpeä, niin 25 vuodessa fosfori ja ainakin kali tulevat kulutetuiksi eli ovat siis muuttuneet rungoksi ja oksiksi. Osa tavarasta toki jatkaa kiertoa karikkeen kautta mutta varmaan sekin hiipuu. Sen jälkeen oireet alkavat, kun maassa olisi edelleen reilusti typpeä kun turve on kuivunut ja lahonnut.

    Kurki Kurki 20.7.2026, 18:07

    Sen jälkeen oireet alkavat, kun maassa olisi edelleen reilusti typpeä kun turve on kuivunut ja lahonnut.

    Olisi mielenkiintoista tietää miten tuon Mänttä-Vilppulan Jaakkoinsuon pinta on laskenut vuodesta 1909, joka tuolloin ojitettiin. Tukalannoituskoeala sinne on tehty 90 vuotta sitten Laurenin mukaan eli  1964.

    Kun ojitettu turvemaapohja hajoaa ja tuottaa ravinteita, niin tietenkin sen pinta laskee. Jos Jaakkoinsuo oli 100 cm paksu 117 vuotta sitten, niin onko nyt 50 cm. Enää se ei tarvitsisi mitään lannoitetta, kun perämaa on jo niin lähellä.

    Pitänee käydä katsomassa paikkaa. Laurenin mukaan siellä on luontopolut tutustujille. Näkyvät myös kartassa.

    Vahatkartat.fiisssä vuodelta 1942 näkyy ojitukset. Edellisessä 1930 kartassa ei ojituksia eikä suolla nimeäkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2026, 18:13

    Tuomo Laitinen, Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö Oy, Linkedin:

    Teitä sortuu ja paalit huuhtoutuvat pelloilta tukkien siltarumpuja. Viikonlopun ennätysateet nostivat suoranaisen vedenpaisumuksen läntisessä Keski-Suomessa, etenkin Keuruu-Multia akselilla. Hydrologisten ääri-ilmiöiden tyyppiesimerkki on nähtävissä konkreettisesti; äärimmäinen kevään/alkukesän kuivuusjakso, jota seuraa monsuunimaiset rankkasateet. Tähän yhdistettynä tehokkaaseen kuivatukseen perustuva maankäyttö, niin ongelmia horisontissa…

    Kun vuorokaudessa sataa 114,2 mm vettä (Multia, Karhiperän mittausasema), on se 1 km2 pinta-alalle 114 200 m3 vettä/vrk. Ja siitä kun alkaa skaalaamaan ylöspäin, niin se on paljon vettä se. Nämä massat sitten ohjataan tehokkaasti kaivettuja ojastoja pitkin jokiluokan vesitöihin, niin on selvä, että vastaanottokapasiteetti ylittyy ja vedet tulvivat yli äyräiden ja hallitsemattomasti aiheuttaen merkittävää tuhoa mm. tieinfralle, kuten nyt todettiin.

    Mitä sitten voidaan tehdä kun ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vastaavat tulvatilanteet tulevat olemaan arkipäivää? Katse tulee kääntää vesistöjen valuma-alueille ja vesienpidättämisen/viivyttämisen tehostamiselle. Multian tapauksessa, Keurusselän reitin valuma-alueen pohjoisosissa, on valtava määrä potentiaalisia veden viivytykseen soveltuvia, aikanaan ojitettuja tai ympäröivien ojitusten kuivattamia suoalueita, jotka ovat tuotantotalouden ulkopuolelle (ns. karuja jouto- ja kitumaita). Näiden metsätaloudellisesti tuottamattomien alueiden valjastaminen vesivarastoiksi uudelleen vettämisen keinoin voisi tuoda kaivattua apua vesien- ja tulvariskienhallintaan.

    Kysymys toki kuuluu, mistä rahat ja kuka maksaa. Nyrkkisääntönä esimerkiksi suoennallistamisen kuluna on käytetty 1000€/hehtaari, jolla saadaan muodostettua pysyvää vesireserviä. Sitten kun otetaan vaakakuppiin vuosittaiset tiestönkorjaamiset, kuten kymmeniä tunteja kaivinkonetyötä ja lukuisat määrät sorakuormia, voisi vesienpidättämiseen laitetut panokset maksaa itseään takaisin melko nopeastikin.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 176)
1 2 3 … 16 17 18