› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

  • Tämä aihe sisältää 549 vastausta, 41 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 tuntia, sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 549)
1 2 3 … 37 38 39 … 53 54 55

  • Ennallistaminen

    Lähetetty: 14.5.2026, 10:39

    Merkitty: 

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • isaskar keturi 28.9.2026, 09:49

    Tämä Mai Suomisen kirjoitus kuvaa hyvin suojelujärjestöjen asennetta ja agendan pohjaa sekä tilanteen mahdottomuutta ”Suomesta löytyy vain vähän korkean suojeluarvon metsiä, ja siksi katse on käännettävä metsälajistoltaan monipuolisten metsien pinta-alan lisäämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa talousmetsien ennallistamista.”

    Siis

    1. Nykyiset suojelualueet väärissä paikoissa?

    2. Vain vähän korkean suojeluarvon metsiä – onko Mai tarkastellu HCV-karttoja? Muutenkin niitä tuntuu löytyvän joka paikasta, kun hakkuu lähestyy…

    3. Miten ihmeessä ”puupelloista” nyt yks kaks saataisiin taiottua korkean suojeluarvon metsiä, kun tarinan mukaan niiden luonnontila on ikuisiksi ajoiksi menetetty?

    Siis agendalla on vain oman vallan kasvatus suojelemalla mahdollisimman paljon riippumatta siitä, mitä sillä tavoitetaan luonnon kannalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.9.2026, 10:31

    Metsälehti mainittu Hesarissa artikkelin kommenteissa: Ennallistaminen on Suomelle mahdollisuus

    Yksi lukija siteeraa Riikilän Mikon tekemää Hannu Ilvesniemen haastattelua ja siinä arviota pienestä metsämaan hiilen kertymästä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012277777.html

    AJ:

    <span class=”break-words”>Ennallistamisen hyödyt ja haitat kannattaa viestiä reilusti ja todenmukaisesti. Vertailua vaikeuttaa se, että haitat esimerkiksi puutuotannolle ja aluetaloudelle ovat varmat, mutta hyödyt muun muassa matkailun edellytysten paranemisen kautta epävarmat. Soiden osalta nopeimmin saadaan monimuotoisuushyödyt, seuraavaksi nopeiten vesistöhyödyt ja kaikkein hitaimmin ilmastohyödyt. Toteutuksessa kannattaa käyttää aloittaa kustannustehokkaimmista hankkeista kullakin osa-alueella. Suunnitteluun kannattaa sisällyttää ennallistettavaksi aiottujen metsien puuntuotannolliset arvot ja luontoarvot.</span>

    <span class=”break-words”>Sirkka-Liisa Peltonen ym. Metsälehden artikkeli, jossa haastatellaan professori Hannu Ilvesniemeä, on luettavissa 8.10. saakka ilmaiseksi otsikolla Professori: ”Kivennäismaiden hiilinielujen numeerinen tarkastelu olisi järkevintä sivuuttaa”. Jutun pääpointti on: maaperän hiilivaraston arviointi on niin epävarmaa, että siitä ei ole ilmastopolitiikan onnistumisen mittariksi. Hiilineutraaliuden saavuttamista ei voida luotettavasti mitata, jos maaperä on mukana.</span>

    <span class=”break-words”>Ennallistamisen tehosta vesistöjen osalta voi katsoa tutkimuksen: Nieminen ym. 2026. Natural peatlands as buffers for protection of water quality in boreal forested catchments. Forest Ecology and Management.</span>

    <span class=”break-words”>Kun metsätalousalueen valumavesi kulki luonnontilaisen suoalueen läpi, ravinteiden pitoisuudet alenivat. Orgaanisen hiilen (toc) pitoisuudet laskivat keskimäärin 24 %. Typen, fosforin sekä alumiinin pitoisuudet vastaavasti 26, 51 ja 62 %. Vaikutus raudan pitoisuuksiin vaihteli alueesta toiseen. Vaadittujen alueiden pinta-alat olivat melko laajat typen ja toc osalta. Fosforin ja alumiinin poistoon riitti pienempi alue.</span>

    Tomperi Tomperi 28.9.2026, 10:43

    Ehkä pitäisi soitten ennallistamisessa toimia siten että edistettäisiin soitten luontaista soistumista tehokkaastin mitä järkeä on kaikki ojat lyödä tukkoon ja suon ympärille kaivaa ojat…. keskityttäs ja ilottaisiin edes siitä että edes joku soitten ojituksista takia on harvinaistunut, kadonnut ja saatas ne palautettua. Esimerkiksi riekko kanakoirametsästäjien iloksi.  Jos joku suo ennallistetaan tuottotarkoituksessa niin kait sen voisi tuoton saada ennallistaja itselleen?  Kuten Hillat ja Karpalot.

    Kurki Kurki 28.9.2026, 11:10

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012277777.html

    Sekopäiden kirjoitus.

    isaskar keturi 28.9.2026, 11:31

    Käsitteillä hämätään ”Myös maanomistajille ennallistaminen voi avata uuden tulonlähteen.” – ei tuo uutta, vaan vaihtaa vanhan toiseen. Kivempi puhua ”uudesta” kuin ”korvaavasta” ja vähän heikommin tuottavasta. Yhtä kannattavaa kuin sähkölinjan lunastukseen luovuttaminen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.9.2026, 12:10

    Ei vaikuta siltä että vakiokirjoittajat Hesarissa olisivat helposti luopumassa ennakkoasenteistaan. Ne saattaisivat vaarantua, jos alkaisi perehtyä asioihin: mitä metsätaloudessa tehdään ja miksi.

    Tomperi Tomperi 28.9.2026, 12:20

    Missä sitä voisi perehtyä asioihin?  Tutkitaanko metsäninventointien yhteydessä tämäntyyppisiä asioita kuten maanmuokkausta ja ojituksia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.9.2026, 12:24

    Kuten Tomperi aiemmin jo kirjoitin: Luonnonvarakeskus, yliopistojen sivustot ja Metsätieteellinen Seura. Myös metsäalan oppikirjat. Inventoinnissa metsistä mitataan paljon eri asioita jokaiselta koealalta – monta kymmentä eri muuttujaa.

    mehtäukko 28.9.2026, 20:00

    https://www.suomenuutiset.fi/purra-bryssel-ja-ilmastokiihko-metsiemme-uhkana/

    Riikalta totuutta täyslaidallinen.

    Visakallo Visakallo 28.9.2026, 20:07

    Olisipa Suomessa Riikan tapaisia poliitikkoja enemmän. Miehistä läpi puoluekentän on tullut onnettomia nössäjä.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 549)
1 2 3 … 37 38 39 … 53 54 55