› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 549)
1 2 3 … 38 39 40 … 53 54 55

  • Ennallistaminen

    Lähetetty: 14.5.2026, 10:39

    Merkitty: 

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.9.2026, 20:20

    Ihan täyttä asiaa Purralta.

    Kurki Kurki 28.9.2026, 20:30

    Tutkitaanko metsäninventointien yhteydessä tämäntyyppisiä asioita kuten maanmuokkausta ja ojituksia?

    Ei tutkita metsäinventointien yhteydessä.

    Mutta tässä ”MetsäVesi Raportissa 2020” on tutkittu soita ja ojituksia, suo-ojituksilta tulevia TOC- ja ravinnekuormia ja verrattu luonnontilaisilta valuma-alueilta tuleviin.

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4f890fb2-69d9-4e7c-ae45-f29d53f5a4c7/content

    Avaa linkki ja katso sivulta 46 Taulukkoa 5.

    Siinä Liuhapuron vesiä ruskistava TOC-kuorma on kolmanneksi suurin. Kaikkien paitsi yhden metsätalouden valuma-alueen yhdeksästä TOC-kuorma on pienempi kuin Liuhapuron.

    Tästä se alkaa.

    Kurki Kurki 28.9.2026, 20:47

    Riikka Purralta täysin oikeaa asiaa.

    Ei snttiäkään valtion rahaa ennallistamisiin, kun sitä ei ole tärkeämpiinkään menoihin.

    Kurki Kurki 28.9.2026, 21:17

    Ennallistamisen tehosta vesistöjen osalta voi katsoa tutkimuksen: Nieminen ym. 2026. Natural peatlands as buffers for protection of water quality in boreal forested catchments. Forest Ecology and Management.

    Kun metsätalousalueen valumavesi kulki luonnontilaisen suoalueen läpi, ravinteiden pitoisuudet alenivat. Orgaanisen hiilen (toc) pitoisuudet laskivat keskimäärin 24 %. Typen, fosforin sekä alumiinin pitoisuudet vastaavasti 26, 51 ja 62 %. Vaikutus raudan pitoisuuksiin vaihteli alueesta toiseen. Vaadittujen alueiden pinta-alat olivat melko laajat typen ja toc osalta. Fosforin ja alumiinin poistoon riitti pienempi alue.

    Tuota tutkimusta ei saane kopioitua ilman kommervenkkejä.

    Jaa että tutkittu miten paljon metsää kasvavan ojitetun suon kuormat pintavesiin alentuvat, kun ne puretaan luonnontilaisen suon läpi.

    TOC-kuorman osalta on kysymys 4%-osuudesta ja typen osalta vain 6,5 %-osuudesta kaikesta vesiin tulevasta kuormasta.

    Vaikka kaikkien ojitettujen soiden vedet ajettaisiin luonnonsoiden läpi, niin mitään sellaista parannusta vesiin ei saada, että parannus voidaan todeta mittauksin.

    TOC-kuorma siis laski yhden prosenttiyksikön (24*4/100= 1% ) 3%:iin.

    Typen laski 5%:iin (24*6,5/100= 1,6%).

    Fosforin laski puoleen eli 10 g/ha/v.

    Prosentit ovat vaikuttavia, mutta vaikutuksia ei ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.9.2026, 22:26

    Pitää katsoa prosenttien ohella myös määriä mitä vastaanottavaan vesistöön menee. Se jo monesti mainittu paikallinen vaihtelu nääs.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.10.2026, 10:29

    HS mielipide. Tino Aalto, Sahateollisuus: Metsätalous ja ennallistaminen ovat sovitettavissa yhteen

    Yleisöltä tulee tavanomaiset valitukset, muun muassa liiallisesta puun poltosta. Tämäkin asia pitää Hesarin lukijoille vääntää rautalangasta.

    ANTTI KAUHALA:

    Kirjoittaja ei mainitse, että metsään jätettävä 15 milj kuutiometrin puutavara eli puut jatkaa edelleen kasvua ja toimii hiilinieluna ja – varastona. Ehkä osittain hitaammin kuin parhaassa kasvuiässä oleva metsä, mutta kasvaa kuitenkin.

    Hakkuiden vähentäminen nyt tarkoittaa, että viiden tai kymmenen vuoden kuluttua metsässä on enemmän ja järeämpää eli arvokkaampaa puuta hakattavaksi. Tästä syystä hakkuiden vähentäminen tai oikeammin myöhentäminen vaikuttaa teollisuuden puunsaantiin huomattavasti vähemmän kuin kirjoittaja antaa ymmärtää. Varsinkin kun katsotaan 10- 20 vuoden aikajänteellä. Tämä tietysti edellyttää että ennallistaminen suunnitellaan ja tehdään järkevästi kaikki näkökohdat huomioiden.

    AJ:

    15 milj. kuutiometrin arvioitu vähennys tulee kai yhteisvaikutuksena: ennallistamistoimet pienentävät sekä metsien pinta-alaa että kasvua. Rakentaminen pienentää myös metsäpinta-alaa. Sillä pinta-alalla joka jää osittain tai kokonaan puuntuotannon käyttöön, tulee pyrkiä sellaisiin hakkuutasoihin, että kasvu pysyy mahdollisimman hyvänä.

    Nykyisessä poliittisessa tilanteessa kannattaisi säilyttää valmius puun polttoon. Kun sähköverkko on nurin talvipakkasilla, ne kunnat ja kotitaloudet, joissa on valmius, pysyvät lämpiminä. Ne joissa ei ole, lähtevät evakkoon.

    Puun poltto kannattelee jalostusketjun kannattavuutta. Energiapuuta ei metsien hoidossa varta vasten tuoteta, eikä sitä korjata kuin osasta metsiä. Jos energiapuun korjuuseen joudutaan, metsänkasvatusketjussa on mennyt jotain pieleen.

    Jos hirviä on liikaa, mänty kannattaa kasvattaa taimivaiheessa ylitiheänä. Jos taimikossa on jäänyt väliin hoitovaiheita, runkojen koko on liian pieni kuitupuuksi mutta ei energiaksi. Aina pienille kuitupuuerille ei ole kysyntää sellutehtaalla, mutta metsikkö pitää kuitenkin harventaa. Silloin energiapuulla saadaan kustannettua harvennustyö.

    Metsäteollisuuden ja siihen liittyvien kemian ja konepajateollisuuden kotimainen arvonlisä ja nettovientitulo kilpailevat edelleen minkä tahansa muun teollisuuden tai palvelualan kanssa. Hyöty säteilee kaikille suomalaisille työllisyyden ja verotulojen kautta. Haja-asutusalueiden tieinfrakin pysyy kunnossa.

    AJ:

    Suomen hieno menestys päästövähennyksissä on perustunut suurelta osin jäteliemien ja energiapuun polttoon. Eli menestys energiasektorilla on nojannut intensiiviseen metsän käyttöön. Kun kaukolämmön ja sähkön tuotantoon tulee uusia ratkaisuja, puun poltto vähenee luonnostaan, ilman säätelyäkin.

    Mekaaninen metsäteollisuus eli puutuotteet käyttää hakatusta puusta vajaat puolet, mutta tuottaa vientituloista alle neljänneksen. Kasvun varaa siis olisi, jos teollisuus pystyy kilpailemaan markkinoilla. Kotimaassa ala tuottaisi pysyviä hiilen poistoja. Alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen kannattaisi panostaa kunnolla.

    Kyllä ennallistaminen ja metsien talouskäyttö ovat sovitettavissa yhteen. Eivät läheskään kaikki metsän lajit vaadi satojen vuosien ikää, vaan luonnonmukaisen kaltaista elinympäristöä. Se on paljon helpompi ja nopeampi saavuttaa, ja tapahtuu juuri muun muassa ennallistamalla.

    Perassic Park Perassic Park 3.10.2026, 10:37

    Seuraava hallitus joutuu tekemään oikeasti jotakin 8Mrd alijäämälle. Kun tämän pitää mielessä voi olla varma ettei yhteistä rahaa ennallistamiseen ole eikä tule. Koko keskustelu on punavihreää oppositiosta huutelua. Hallitus joutuu toistamaan Riikka Purran sanoman  puoluepohjasta riippumatta.

    Metsänomistajan tulee varautua että hänen kukkarolleen yritetään asian tiimoilta. Logiikka muistuttaa kiinteistöverotuksen kiristymistä, perusteena koska ne eivät pääse karkuun.

    Kun tilanne lienee tämän kaltainen, miksi ei anneta ajan tehdä työnsä? Aika ennallistaa kohteita ilmaiseksi.

     

     

    Visakallo Visakallo 3.10.2026, 17:00

    Suomessa joudutaan puun energiakäyttöä lisäämään reilusti nykyisestä, koska sähköä ei ole jatkossa enää saatavissa lämmitystarkoitukseen järkevään hintaan. Ei Suomea lämpövarastoilla pidetä talven yli lämmössä, koska sähkön kulutusrakenne on datakeskusten myötä menossa huonoimpaan mahdolliseen suuntaan, eikä halvan sähkön jaksoja juurikaan sen jälkeen enää ole.

    Metsuri motokuski 3.10.2026, 17:08

    Sähköö kyllä tuotetaan kunhan hinta on kilpailukykyinen. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat erinomainen asia ja vihreälle sähkölle on kaavoitettu hyvin alueita.  On selvää että puutakin tarvitaan mutta mitään valtakunnallista energia palettia suuremmassa mitassa ei siitä synny.

    Visakallo Visakallo 3.10.2026, 17:15

    Mihin Metsuri motokuskin noin varmantuntuinen näkemys perustuu?

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 549)
1 2 3 … 38 39 40 … 53 54 55