› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 547)
  • Ennallistaminen

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    No voi helvete taas tätä järjestelmää… kirjoitin pitkän vastauksen ja se katosi bittiavaruuteen.

    *

    Sampo Pihlainen kommentoi Linkkarissa Maaseudun Tulevaisuuden artikkelia ja toteaa että sen väitteet eivät pidä yhtä esitelmän ja hänen mielipiteidensä kanssa. Ehkäpä tulee lehteen vastine.

    Kommentoin Sampolle:

    Tämä uutinen herätti hämmennystä Metsälehden keskustelussa ”Ennallistaminen”: mietitään onko nyt aikomus vyöryttää kaikki ennallistamisen kulut metsänomistajille. Luontolaki on toinen esitys, joka herättää huolta. Aiheuttaja maksaa -pohdinnassa kannattaa huomioida myös niiden muutosten kustannukset, jotka ovat jo toiminnassa ja voimassa. Lisäksi korvaukseton omaehtoinen hiljainen suojelu on kustannustehokasta. Jos sääntely muuttuu liian pakottavaksi ja yksityiskohtaiseksi, omaehtoista lait ja sertifikaatit ylittävää toimintaa ei ehkä enää haluta tai uskalleta tehdä. Tässä kohtaa luonto olisi häviäjä. Luontoarvomarkkinoiden kehitys voisi myös hidastua.

    konstapylkkerö2

    ”Haitan aiheuttaja maksaa laskun ” Syken mielestä. Se sopii hyvin ; haitan aiheuttaja on Syke ja sen persarit. Ne maksaa sitten laskut jotka MO:t esittää turhista ennallistamisista.

    isaskar keturi

    Syken tehtävä on tukea ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Tällaiset avaukset, jossa Syke kertoo julkisuuteen mielipiteitään, ei ole toimeenpanon tukemista, vaan ympäristöpolitiikan tekoa.

    käpysonni käpysonni

    Luonnon hyväksikäytöstä on hyötynyt koko yhteiskunta, vauvoista vaareihin ja mummoihin, joten ennallistamisen kustannukset pitää vyöryttää kaikille veronmaksajille. Sama koskee aiheuttaja maksaa-periaatetta. Väitetyn luontokadon aiheuttajia ollaan me kaikki, jotka erilaisilla tavoilla käytämme luonnosta välillisesti tai välittömästi  saatavia hyödykkeitä. Siis me kaikki ollaan aiheuttajia.

     

    Ehdotan siis ennallistamisveroa jokaiselle verovelvolliselle, se perittäisiin samaan tapaan kuin yle- vero, eli joku tietty prosentti ansiotuloista ja  pääomatuloista pidätettäisiin jokaiselta verovelvolliselta ennallistamisen kuluihin. Se olisi oikeudenmukaisin tapa kattaa kustannukset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    käpysonnilla on tuossa hyviä pointteja. 👏 Taidan kopioida sen Linkkariin, käpysonnin nimellä tietysti.

    140ärrä

    Jos lähdetään jonkinlaiseen ”aiheuttaja maksaa”-tyyppiseen säätämiseen, tulee toimenpiteitä vaativa haitta olla todennettavissa, samoin, kuin vaadittujen korjaavien toimenpiteiden vaikutuksetkin. Se, että metsässä on oja ja jossain alapuolisessa vesistössä jonkun mielestä luonnollista tummempi vesi (sekin pitää olla todennettavissa ) ei vielä tarkoita kyseisen ojan aiheuttaneen haitan.

    Jos siis oikeusvaltio-periaatteen mukaan mennään. Moinen päätös tarkoittaa isoja tilejä lakimiehille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    140ärrä on varmaan oikeilla jäljillä.

    Sampo vastasi minulle Sitran rahoittaman Luken ja Syken yhteisen kestävyysraportin ehdotuksin. Vastauksesta unohtui huomio, että yhtä ehdotusta eli lehtipuun lisäämistä taimikoihin kokeillaankin jo Metka-tukijärjestelmässä. Toinen paikka jossa tällaisia parannuksia voitaisiin tehdä olisi PEFC-metsäsertifiointi.

    Sampo:

    ”Kiitos huomioistasi! Tammikuussa 2026 julkaistussa Luken ja Syken raportissa (jossa olin mukana) hahmoteltiin erästä mallia siitä, millainen tukijärjestelmien ja talousmetsien luonnonhoidon lakivaatimusten yhdistelmä voisi olla. Mallissa lainsäädäntöön lisättäisiin vaatimukset ”a) lehtipuun säästämiselle taimikonhoidossa ja hakkuissa, b) riittävästä säästöpuumäärästä (ml. hyvin suuret ja vanhat puut), c) lahopuun turvaamiselle (hajottamiselta tai korjuulta) ja d) riittävälle tekopökkelömäärälle.” Tämän lisäksi tulisi tuki ”uuden lainsäädännön minimivaatimuksia korkeammille säästöpuu- (sisältäen järeät puut) ja tekopökkelömäärille.”

    AJ:

    Ehdotukset ovat hyvät. Noin puolen hehtaarin Nalle Puh -säästökuvioita pidetään tehokkaina, ja niihin tuki kyllä sopisi. Jotkut pitävät lehtipuun lisäämistä pienissä taimikoissa hirvituhoriskinä. Tässä raportissanne olevaa taulukkoa 2 olen jakanutkin jo ahkerasti. Mielestäni pitäisi rauhassa kokeilla noiden keinojen käytäntöön soveltamisen teho, ennen kuin säädetään lisää käyttörajoituksia esim. luontolain muodossa.

    Ennallistamisen maksajasta sanoo Metsälehden nimimerkki käpysonni:

    ”Luonnon hyväksikäytöstä on hyötynyt koko yhteiskunta, vauvoista vaareihin ja mummoihin, joten ennallistamisen kustannukset pitää vyöryttää kaikille veronmaksajille. Sama koskee aiheuttaja maksaa-periaatetta. Väitetyn luontokadon aiheuttajia ollaan me kaikki, jotka erilaisilla tavoilla käytämme luonnosta välillisesti tai välittömästi saatavia hyödykkeitä. Siis me kaikki ollaan aiheuttajia. Ehdotan siis ennallistamisveroa jokaiselle verovelvolliselle, se perittäisiin samaan tapaan kuin yle-vero, eli joku tietty prosentti ansiotuloista ja pääomatuloista pidätettäisiin jokaiselta verovelvolliselta ennallistamisen kuluihin. Se olisi oikeudenmukaisin tapa kattaa kustannukset.”

    käpysonni käpysonni

    Hei. Kysymys tietäjille: minkä takia maalahopuita ei saa hajoittaa esim. ajamalla metsäkoneilla niiden päältä? Mulle tuo on ihan uusi asia.

    mehtäukko

    Miettinyt joskus samaa. Ei siinä voi muu syy olla kuin mielivalta. Jos maalahopuu kestää ajaa yli, tai hajoaakin, muruthan jäävät aloilleen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lahottajaeliöiden sukkessio elää nimenomaan lahossa rungossa, ei muruissa. Murusteltu runko ei ole koostumukseltaan enää samanlainen ja lahoaa paljon nopeammin.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 547)