Keskustelut Luonto Ennallistamisen järjestys

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
  • Ennallistamisen järjestys

    MT:ssä oli osuva kirjoitus ennallistamisesta ja Ylläksen ympäristöstä. Ehdotankin, että ennallistamisasetuksen toimeenpano aloitetaan Suomessa luonnonsuojelualueista, joilta häädetään turha parveilu, metsitetään moottoritien levyiset hiihto- ja kelkkabaanat, poltetaan muuhun kuin asumiskäyttöön tarkoitetut rakennukset, puretaan pois tarpeettomat tiet, sähkölinjat ja vesiputket. Samaa voisi jatkaa sitten muilla huvittelukäyttöön valjastetuilla pääasiassa Suomen hienoimmilla ja luonnonarvoiltaan monipuolisimmilla muilla alueilla.

    Aitoon luontomatkailuun riittää kumpparit ja säänmukainen vaatetus.

  • Puuki

    Keinopaskalannoitukset tulee myös muuttaa (ennallistaa) luonnonmukaisiksi (biolannnotukseksi) .  Samoin kasvimyrkyt pitää kieltää suurimmaksi osaksi kokonaan.   Etelässähän niitä käytetään paljon.  Ötökät kun ei selviä, ja jos ei ole pölyttäjiä , niin…

     

    Puuki

    Ojitetut suot on nykyään suurimmaksi osaksi muuttuneet turvekankaiksi.  Jo 90-luvun alussa, ojikkoja enää n. 7 % , muuttumia 32 %, turvekankaita 14,5 % soista. Ojitettuja oli n. 54 %, ojittamattomia 46 %.      Sen jälkeen on uudisojitus lopetettu.        Puun kasvun tai kasvamattomuuden perusteella luulisi olevan suht. helppoa selvittää ennlistumaan jätettävät sopivat suot . Ellei ravinnepuutosta voi korjata terveyslannotuksella tai tehdä matalaa ojitusta joka olis kaikin puolin paras ratkaisu useimmiten, niin vasta sitten kannattaiis jättää suo itsekseen ennallistumaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukilla tässä edellä hyviä pointteja. Jos tuhkalannoitus tai jatkuva kasvatus ei pidä suometsän haidutusta tarpeeksi suurena niin sitten pitäisi voida tehdä matala ojitus – ja tietenkin myös avohakkuu.

    Ilmeisesti khk-päästöinventaarion orgaanisten metsämaiden maaperäpäästön aleneminen johtuu siitä että ojikot ovat muuttuneet jo suurelta osin turvekankaiksi ja sama kehitys jatkuu edelleen.

     

    Petkeles Petkeles

    ”Jos tuhkalannoitus tai jatkuva kasvatus ei pidä suometsän haidutusta tarpeeksi suurena niin sitten pitäisi voida tehdä matala ojitus – ja tietenkin myös avohakkuu.”

    Tulee mieleen, että jos pienet setelit ei pala tarpeeksi nopeasti, niin pitää alkaa isompia polttamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jep. Tarkoitan tuossa ehkä lähinnä tilanteita joissa metsä ei uudistu luontaisesti eli ei siis sovellu jatkuvaan kasvatukseen. Jos tuo kohde ei ole kunnostusojitus- eikä tuhkalannoituskelpoinen, sitten sen voi ennallistaa. Vaikka tee se itse -menetelmällä eli poistamalla puut ja tekemällä ojiin puista patoja.

    Jätkä

    Jos ojitetun suon ennallistaminen on niin raju toimenpide, kuin telkkarin uutisoinnissa on näytetty, niin sanoisin, että ennallistaminen seis!

    Polttoturpeen nosto on siihen verrattuna ympäristöteko, Pitäisi vain kalvaa kaikki turve pois ja perustaa luonnonravintolammikko kalojenpoikasia varten.

    Scientist Scientist

    Ei ainakaan niin kuin Syke teki 20 vuotta sitten eli räjäyttämällä puita. Vaarallista touhua.

    reservuaari-indeksi

    Muistan hämärästi otsikkotasolla puita räjäytellyn. Millaisista runkomääristä tai pinta-aloista lienee ollut kyse.

    Edelleen, puufiltterit ojissa. Yhden kuvan olen nähnyt jossain lehdessä tai uutispätkässä. Maastossa en ainuttakaan, pl. ajouran kohdalla ojan täytteeksi unohtuneet. Tosin ei taida olla ennallistamisen ydintä.

    Pauli

    Kurki

    Kiitän ja kumarran. .

    Korjaisin vielä tämän kohdan: ”aiheuttaakin valtavat metaanipäästöt seuraavien 20 vuoden aikana 6…24 (48 väärin) ekv-tn/ha/v ja uusi suo sitoisi CO2 ilmasta turpeenkasvussa 0,5..1,0 tn/ha/v.”

    Muistelen, että olen tämän tuonut esille jo lukemattomia kertoja eri yhteyksissä täälläkin.

    Ehkä näitä minun kirjoituksia ei sitten lueta kovin tarkkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se ole ihan niin tarkkaa numeroiden kanssa, kunhan on suunnilleen sinne päin. Pääasia on periaate, se iso kuva.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)