› Keskustelut › Luonto › Ennallistamisen järjestys

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Ennallistamisen järjestys

    Sent on: 14.11.2022, 08:47

    MT:ssä oli osuva kirjoitus ennallistamisesta ja Ylläksen ympäristöstä. Ehdotankin, että ennallistamisasetuksen toimeenpano aloitetaan Suomessa luonnonsuojelualueista, joilta häädetään turha parveilu, metsitetään moottoritien levyiset hiihto- ja kelkkabaanat, poltetaan muuhun kuin asumiskäyttöön tarkoitetut rakennukset, puretaan pois tarpeettomat tiet, sähkölinjat ja vesiputket. Samaa voisi jatkaa sitten muilla huvittelukäyttöön valjastetuilla pääasiassa Suomen hienoimmilla ja luonnonarvoiltaan monipuolisimmilla muilla alueilla.

    Aitoon luontomatkailuun riittää kumpparit ja säänmukainen vaatetus.

    Tekijä
    isaskar keturi
    Theme Luonto Luonto
  • Puuki 14.11.2022, 21:49

    Vanhenpi kuva ennallistmisesta Mh:n kokeiluna on jäänyt mieleen;  nurin laitettua kuusikkoa ja suurin ongelma oli naapuri metsiin levinneet kirjanpainajat.

    Matalaojitus ehdotus on otettu esiin jo muuallakin kuin tällä palstalla josta olen puhunut muutamia vuosia sitten .        Toinen hyvä keino olisi paremmin tuottavilla kuvioilla ainakin salaojitus N2-laadun suodatuskankaan kanssa joka estää juuriston tunkeutumisen salaojaputkeen jonka asennussyvyys voidaan opitimoida kuviolle siten sopivaksi.

    Kurki 14.11.2022, 22:05

    Tulee mieleen, että jos pienet setelit ei pala tarpeeksi nopeasti, niin pitää alkaa isompia polttamaan.

    Minulle tulee mieleen suositukset reheville korville pohjaveden tasolle  30..40 cm maanpinnasta, että tupeen hajominen ja metaanipäästöt olisivat optimaaliset. Kun uudistetaan niin pohjaveden pinta nousee haihdutuksen loputtua puiden kasvulle liian korkealle. Siksi naveromätästys ja 60cm syvät ojat 15 m välein. Ojien pohjat pian sammaloituvat ja  mataloituvat siinä ajassa. kun taimikko kasvaa ja alkaa haihduttaen pitää pohjavettä optimitasolla. Jatkuva kasvatus on taloumetsissä pelleilyä ja liian vaikeaa. Tällainen rehevä korpi kasvaa vähintään 5 m3 ja kun huomio metaanipäästöjen lakkaamisen niin metsä on aina hiilinielu, turvemaapohjan CO2-päästöistä huolimatta.

     

    Petkeles Petkeles 14.11.2022, 22:22

    Lenkotyvisiä kuusia ja hieskoivua saa kasvatettua pienemmälläkin alkuinvestoinnilla. Jopa ne 60-70 -luvun ojittajat miettivät taloudellista ojaväliä, vaikka eivät sitten tajunneet missä ei kannattaisi ojittaa ollenkaan.

    mehtäukko 15.11.2022, 06:30

    Lenkotyvisyyteen on kyllä muut syyt kuin ojituksen tuoma kuivatus!

    Ja sitä valaistumista on tapahtunut monessa asiassa muutenkin, kuin että ratkaistaan ojituksen kannattavuus. Luontovouhkat virkamiehet kakaroineen ovat sitten ymmärrystä vailla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.11.2022, 06:43

    Nyt ollaan sikäli eri tilanteessa kannattavuuden suhteen, että kunnostusojituksen tukea saa enää vain suunnitteluun. Olisi hyvä jos edes osalla ojitusalasta pärjättäisiin ilman ojien uudelleen kaivua.

    Puuki 15.11.2022, 07:11

    Vain n. 1/9-osa ojitetuista soista on epäonnistunut ja osa niistäkin voitaisiin ”korjata” terveyslannotuksella kasvukuntoon.

    Liiallinen ojitusinto oli syynä aikoinaan virheisiin. Niistä pitää oppia eikä mennä toiseen äärilaitaan ja pilata vesistöjä ja hyvin puita kasvavia turvemaita ennallistamalla tarpeettomasti.

    30 v. sitten estettiin kotitilalla liian laajojen alojen kunnostusojitus vaikka Mltk:n ukko pelotteli lisäkuluilla jo tehdystä suunnittelusta.   Noin puolet suunnitelluista alueesta ei ollut kunnostusojituksen tarpeessa.                  Nyt pitäisi useimmiten estää ennallistamisen virheet toiseen suuntaan.

    Puuki 15.11.2022, 09:50

    Ennallistamiskustannus  on n. 800 €/ha ( ennen koneiden kustannusnousua).  Siihen panostavan firman sivujen mukaan.

    Sillä rahalla saisi suon jo melko hyvin sopivan syvysiin salaojiin, puut kasvuun ja samalla päästöt kuriin.

    Järjestys tulisi olla meillä Suomessa se, että itekseen ennallistuvat ensin jätetään rauhaan , ja sitten terveyslannoituksella ja/tai kunnostusojituksella (matalat salaojat tai matalat avo-ojat pölkytyksineen) kuntoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.11.2022, 10:14

    Kunkin alueen kohdalla pitää päättää panostetaanko metsän vai suon elvyttämiseen.

    mehtäukko 15.11.2022, 12:15

    Metsän kasvatus on tietysti oltava etusijalla, jos siihen on edellytykset.

    Kurki 15.11.2022, 21:00

    Suo ennallistettu 1500 vuoden takaiseen tilaan ja nyt kasvaa metsää.

    Tuhkalannoituksen jälkeen kasvu kuin lehtomaisilla kankailla maapohjan ilmaisen typen vuoksi.

    https://yle.fi/uutiset/74-20002088

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6