Keskustelut Luonto Ennallistamisen järjestys

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
  • Ennallistamisen järjestys

    MT:ssä oli osuva kirjoitus ennallistamisesta ja Ylläksen ympäristöstä. Ehdotankin, että ennallistamisasetuksen toimeenpano aloitetaan Suomessa luonnonsuojelualueista, joilta häädetään turha parveilu, metsitetään moottoritien levyiset hiihto- ja kelkkabaanat, poltetaan muuhun kuin asumiskäyttöön tarkoitetut rakennukset, puretaan pois tarpeettomat tiet, sähkölinjat ja vesiputket. Samaa voisi jatkaa sitten muilla huvittelukäyttöön valjastetuilla pääasiassa Suomen hienoimmilla ja luonnonarvoiltaan monipuolisimmilla muilla alueilla.

    Aitoon luontomatkailuun riittää kumpparit ja säänmukainen vaatetus.

  • Kurki
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lauri Kontro: Hollanti on ennallistettava!

    https://yle.fi/a/3-12675359

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki: Tarpeetonta lahopuu-propagandaa.

    Jos tämä vapaaehtoinen luonnonhoito olisi tehokkaampaa, pakottamista tarvittaisiin vastaavasti vähemmän.

    isaskar keturi

    Ei olisi mahdoton urakka Hollannille, kun köyhä Irlantikin on sen tehnyt. Massiivinen metsitysurakka tehtiin vuosituhannen vaihteessa ja luontaisia tammimetsiä ennallistettiin. En muista lukuja enää. Tosin EU tuki hanketta 800 puntaa/ha

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Salaojitusta esitetään taas metsään. Minä olen sen asian jo muutamaan kertaan teilannut, ei tunnu pysyvän muistissa.

    Salaojan teko metsämaahan, vaikka olisi turvepohjainenkin, on huomattavasti hankalampaa ja siis kalliinpaa kuin peltomaahan.

    Ei pysy auki, on hetkessä juuristoa täynnä, turha sinne mitään huopia on asetella tulee kalliiksi ja pitäisi olla sitten saumaton huopaputki koko matkan . Porukassa on ilmeisisti sellaisia, jotka eivät ole nähneet viemäriputkia jotka ovat tukkeutuneet, putkisaumasta tuleilla juurilla.

    Kolmas niitti on se, että salaojan vesi on täysin hapetonta. Avoojan vesi on aina sentään hiukan saanut happea, jota voidaan patorakenteilla hapettaa lisää. Aina kun puro solisee, niin vesi hapettuu. A.Jalkanen voi kertoa porukalle tarkemmin mitä happi tai sen puute aiheuttaa vesistössä.

    Toivottavasti ei tarvitse taas ensi vuonna tätä saarnaa jo neljättä kertaa kirjoittaa uudelleen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Taneli. Minäkin pitäisin liian kalliina salaojitustyötä metsiin. En myöskään näe että sillä saavutettaisiin suuria etuja paitsi ehkä vähemmän kuolleita linnunpoikasia ojissa. Nämä voitanee välttää myös matalammilla ojilla ja luiskatuilla reunoilla. Kun ojan reunat ovat matalat luiskat joissa on sammalta niin luulisi poikasten siitä yli pääsevän?

    Gla Gla

    ”Tarpeetonta lahopuu-propagandaa.”

    Sama vaikutelma tuosta minullekin jäi.

    Se hämmästyttää, että keskustelu pyörii lahopuun ympärillä. Metsän rakennetta muuten ei käsitellä. Kertaakaan en ole nähnyt artikkelia, jossa uudistettaisiin kuusikko koivulle ja annettaisiin alle kasvaa luontainen kuusikko. Vain kun on tarve vastata syytöksiin, saatetaan jossain todeta suosituksissa suositeltavan sekapuuston kasvatusta. Hyvä sekin, mutta jotenkin talousmetsälähtöinen ratkaisumalli julkisuudesta puuttuu.

    Entä kun aukolle jätetään 20 m3 jättöpuuta ja tuuli sotkee sen kulkukelvottomaksi rytökasaksi, missä on marjastajien valitukset? Nyt valituksen aiheeksi riittää maanmuokkaus.

    kim1

    Tuota noin…,kuinka ohittaa se tuore laho vaihe jos tavoitteena on pidemmälle lahonneet järeät puut..?,varsinkin jos tarkoitus on vielä tiheänä kasvattaa..

    Helppoahan se on jeesustella  omistavansa 4 hehtaaria lahopuu metsää,jonka tukki % voi olla ainoastaan 20% ,joten hakkuutulot voisivat olla ainoastaan 30000€.. ,ja hakkuiden seurauksena sen kesämökin arvo laskisi vaikkapa 40000€..,heh

    Vaikkapa nyt se lahopuu metsä olisikin joillekin oiva virkistys kohde,niin onko se sitä vaikkapa 50 vuoden päästä .?….silloin siellä hyvällä tuurilla on pystyssä kenties 100 mottia puuta..,tosin ei välttämäti ainuttakaan järeää kuusipuuta..,ei lahoa eikä tervettä..

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    kuinka ohittaa se tuore laho vaihe jos tavoitteena on pidemmälle lahonneet järeät puut..?

    Lahopuun säilyminen riippuu sen laadusta: ohuet juuret ja oksat maatuvat nopeasti ja paksut rungot hitaasti. Erityisen arvokkaita uhanalaisten kannalta ovat tietenkin harvinaisimmat yksilöt, eli paksut lehtipuut pystyssä ja maassa.

    Lahottajayhteisö on jatkuvassa muutoksessa. Maahan kellahtanut runko on muutaman vuoden ajan käyttökelpoinen ensiksi saapuville, äsken kuollutta puuta suosiville lahottajille, jotka siirtyvät aina seuraavaksi kaatuviin kun kasvualusta käy niille käyttökelvottomaksi. Pitemmälle maatuneeseen puumateriaaliin tulee sitten toisia sitä tarvitsevia eliöitä. Puhutaan lahottajien sukkessiosta. Tarvitaan siis lahopuun jatkumo metsälötasolla tai maisematasolla: tuoretta lahopuuta pitäisi syntyä aina uutta jossain lähistöllä.

    Metsänhoidon yksi päätarkoitus on vähentää lahopuun tuotantoa. Nyt sitten pitää metsänhoito optimoida, niin että talousmetsistäkin löytyy riittävästi lahopuujatkumoa mutta ei liikaa, vaan niin että pääosa kasvavasta puustosta on myyntiin kelpaavaa tavaraa.

    Kuten Roland Irslingerin kirjeessä sanottiin: talousmetsässä hiilitase ei ole huonompi kuin luonnonmetsässä, mutta erilainen, koska siinä hakkuut korvaavat luonnonpoistuman ja metsätuhot. Irslinger oli myös sillä kannalla että metsiä ja soita ei kannata pitää hiilen varastoina vaan hiilen sitojina, koska tarvitaan kiireesti fossiilisia päästöjä korvaavia ratkaisuja. Asia liittyy ennallistamisjärjestykseen, koska on esitetty että soita pitäisi ennallistaa ja metsiä suojella hiilivarastojen turvaamiseksi.

     

    reservuaari-indeksi

    Miksei metsän salaojittamisen kustannuksista varoiteta riittävästi. Ei mainintoja esim.  metsänhoidon ohjeissa.

    Menneenä kesänä olen salaojittanut kivistä metsämaata 10 ha ja useaksi kesäksi on urakkasopimus. Joka putken päähän laitoin kyllä hapettimen. Toimii hyvin ja lustot paksunee. Kalliilta tuntuu ja kannattavuus mietityttää.  Aika paljon joutuu järeitäkin puita kaatamaan linjojen tieltä.

    Leena

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)