Keskustelut Metsänomistus enso lakkauttaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 95)
  • derHorst

    Kaipa se lakkautuksen syy tässä oikeastikin on tiedotteen mukainen eli käsiin vanhentunut päätuote: paperi. Tosi ikävää työpaikkansa menettävien kannalta.

    Hommaa kun tarkastelee muutenkin niin näkisin tässä aikakin kaksi selkeää viestiäkin. Ensinnäkin, sulkemisen julkistamisen ajoitus ei voi olla sattumaa. Huomenna käynnistyy kehysriihi ja sinnehän viestiä suunnattiin metsäteollisuudesta oikein kunnolla. Tuolla pitäisi päättää mm. työelämään liittyvistä joustoista.

    Toiseksi, tällä ilmaistiin aika selkeästi, että kuitupuun hinnoittelu on ja pysyy metsäteollisuuden käsissä. Ei siitä kilpailemaan aleta ja nämä askelmerkit on kyllä sovittu jo kauan ennen Metsäliiton investointipäätöstä. Muutenhan Enson ratkaisu olisi voinut olla koneiden muuttaminen sellulle.

    Kolmanneksi saatetaan nostaa ympäristöhallinto tai ainakin ympäristöjärjestöt, mutta siitä kuultaneen lähipäivinä tarkemmin. Riippuu mihin suuntaan keskustelu kehittyy ja halutaanko se keskustelu siirtää johonkin sopivampaan ajankohtaan.

    Kovaa peliä kaiken kaikkiaan.

    Tolopainen

    Jos ostaa pörssistä osakkeita rahat rikastuttaa jotain, joka myy osakkeensa. Missään tapauksessa en ostaisi Enskan osakkeita nykykursiin. Kasinopeleihin on turha lähteä, kun pörssikattila kiehuu. Ei ole edes kympin arvoinen lappu.

    Kun katsoo noiden vanhojen valtionyhtiöiden henkilöstömääriä, niistä on vähennetty tuhansia työntekijöitä viimeisen 50v aikana. Yksi vanha Veitsiluodon tehdas on aika pieni vähennys.

    Tiedotustilaisuus pidetään englanniksi, johto ei osaa suomea. Turha odottaa mitään empatiaa.

    Metsäkupsa

    Päätös ei ollut yllätys ja ei tule jäämään viimeiseksi. Edellä husse ja  derHorst nimimerkit tuovat esiin oleellisia asioita, miksi näin oli päättyvä tehtaan historia maassamme. Myöskään ilmoituksen ajankohta ei ollut sattuma, StoraEnso antoi oman viestinsä, kuten UPM;n Jussi Pesonen Kaipolasta. Päämisterillä oli silloin ymmärtämisvakeuksia ja omia kannattavuustietoja, jotka osoittautuivat vääriksi. Metsäliitto taasen ratkaisi Kemijärven kohtalon omalla investoinnillaan, joten kuituteollisuus tulee jatkossakin olemaan kolmen suuren hallinnassa. Kustannuskilpailukyky on kannattavan liiketoiminnan edellytys ja täällä pohjolan sivukyllillä on tämä huomioitava. Ei aate ja koskematon luonto leipää takaa, vaikka näitäkin uskovaisia löytyy.

    Tolopainen

    Ilman aikoinaan tehtyä fuusiota Storan kanssa Enska olisi pilkottu ja nuo sen vanhat tehtaat olisi ajettu alas jo vuosia sitten. Härmälä teki aikoinaan loisto diilin. Järjesteli samalla Forttumille lähes ilmaiseksi miljardien arvosta Storan  omistamia vesivoimaloita.

    Erittäin merkittävä päivä, kun lopetetaan yli miljoona tonnia turhaa paperin tuotantoa. Kaikki biomassa tarvitaan tulevaisuudessa energiantuotantoon ja hiilen sidontaan. Tulevat sukupolvet kiittävät luonnonvarojen säästämistä.

     

     

    husse

    Kannattaisiko puuta jalostavien yhtiöiden antaa puun myyntiin liittyvät bonukset sittenkin osakkeina?

    Jokin tuon suuntainen järjestely voisi tuoda metsänomistajalle paremmat tulot, kuin taistelu onko kuitupuu 10, 15 vai 20€.

    Metsäalan pitäisi jollakin tapaa muuttua, tätähän kaikki pähkäilevät. Mutta metsäala on siitä erilainen, sillä on vaikea keksiä mitään uutta. Pyörää ei voi keksiä uudestaan, kaikki toimivat menetelmät on jo käytössä.

    Jotakin muutoksia on lähitulevaisuudessa tulossa, ei mitään mullistuksia mutta jotakin kuitenkin. Yksi on ainakin maanomistajuuden hiljattainen siirtyminen rahastoille ja ulkomaille, kun suomalaiset myyvät palstojaan. Tämä mahdollistaa metsäjäteille (Enso, MG, UPM) raaka-aineen saatavuudelle isoja toimitussopimuksia (kuten Metsähallitus, ja esim. Tornator Ensolle), kun jokin yksi ulkomainen rahasto omistaa tuhansia hehtaareja metsää Suomessa. Puunhankinta järkevöityy yhtiöiden näkökulmasta, kun ei tarvitse lypsää MHY:n alaisilta yksityisomistajilta ja pieniltä palstoilta joka kuutiota.

    Nämä metsäjätit alkavat muuttua, eivät enää tulevaisuudessa ole tukinsahaajia ja paperintuottajia. Sellu, pakkausmateriaalit, kartonki, pehmopaperit, hienopaperit (etiketit, tarrat, suodatinpaperit yms) ovat ne mikä kannattaa ja näkymät kauas tulevaisuuteen hyvät. Lisäoptio paremmasta jos selluntuotannon sivuvirrat lyö läpi, eli ”biotalous” puukuidut, öljyt, tärpätit, biopolttoaineet.

    Koska lopputuote on sellua jollakin tapaa, niin metsäjättien näkökulmasta on sama työnnetäänkö sinne pannuun mitä puutavaraa. Muutos voisi olla, että puuta ostetaan ”kokonaisena puuna”, eli runkohinnoittelu jollakin tapaa.

    Ei eroteltaisi kolmea eri tukkimittaa ja parruja, kuituja yms. Ei juoksenneltaisi valvomassa katkontaa ja ei olisi myhistysten vahtimista, mitä matriisia käytetty. Koko runko vain sellupannuun. Katkonta olisi kaikki viiteen metriin, läpimitasta riippumatta. Latva kuuteen tai seitsemään senttiin. Kun puu loppuu, viimeinen pölli apumittana lyhyempänä. Löytyisi varmasti kannattava hinta kaikille, joka olisi nykyistä puutavaralajihinnoittelua järkevämpi. Metsäyhtiöt laittaisivat mieluusti ”biopannuun” järeämpääkin puuta ja kannattavasti, kuin nykyinen ”kuitupuu” 7-15cm läpimitat.

    Puun hinnoittelussa luovuttaisiin puutavaralajihinnoittelusta. Maksettaisiin motteina tai vaikkapa litrahinta puulle!

    Metsäpäässä helpottuisi insinöörin työt, kun ei tarviisi enää tunnistaa kuusta ja mäntyä, koivun voisi sentään erottaa kun koivusellu otetaan erilleen.

    Runkohinnoitteluun siirtyminen tosin ajaisi MHY:n toiminnan loppuun, kun ei olisi enää katkonnan vahtimista. Metsäkonevalmistaja Ponssen toiminta on perustunut puutavaralajimenetelmään, tarkkoihin mittalaitteisiin, niin uusi suunta Ponsselle olisi kehitellä tehokkuutta lisää ja kesä/kelirikkoaikaan puunkorjuuseen sopivia koneketjuja.

    Jos puusta maksettaisiin litroina hinta, rungon koon mukaan. Sama litrahinta, oli runko 80 litrainen ensiharvennuspuu tai 500litrainen tukkipuu. Tämä kannustaisi metsänomistajia TUOTTAMAAN PUUTA ja ajatus muuttuisi nykyisestä ”tavoitellaan tukin kasvatusta ja järeytymistä, koska vain tukista maksetaan ja kuitupuu on vain metsänhoidollinen välttämättömyys.”

    Metsähallitus on jo luopunut tuosta vanhasta ajattelusta, MH on nuorentanut metsiään ja lyhentänyt kiertoaikoja. Tavoite ei ole tuottaa tukkia, vaan puuta.

    Kaikki kannattavuus ja ajatus olisi kasvattaa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman paljon puuta. Tähän on jo keksitty toimivin menetelmä Suomessa, mutta toteutus tehostuisi. Taimikonhoidot tulisi tehtyä, koska olisi porkkana. Kemera-tukimaailma on koittanut koko historiansa ajan ratkaista miten suomalaiset hoitaisivat taimikot ajallaan. Markkinatalous hoitaisi, kun porkkana olisi saada nopeasti metsä kasvamaan ja ensimmäinen hakkuu palstalle. Lannoittamiseen tulisi intoa, kun lannoituksen avulla saadaan enemmän puuta ja nopeammin.

    Sahoille löytyisi paikkansa ostaa puu runkohinnoilla korkeamman tukkiprosentin varttuneista metsistä.

    Puuki

    Motteina tai litroina, eihän siinä ole muuta  eroa kuin pilkun paikka.    Mutta miten 80 l puu voisi olla kantohinnaltaan sama kuin 500 l:n ? Korjuukuluissakin /yksikkö on liian iso ero.   Ei teollisuus maksa ylituotetusta kuitupuusta koskaan tukkipuun hintoja . Kun ei tarvitse maksaa kuin min. raha ja puuta tulee silti käyttöön riittävästi.

    Runkohinnoittelu sen sijaan olisi toivottava parannus ostossa päätehakkuuleimikoissa.   Laadukkaasta tyvitukista (mä & ko) pitäisi maksaa nykyistä paremmin, muuten laatu ja tukista saatavissa oleva arvonlisä heikkenee entisestäänkin.

    Rahastojen puunmyyntiralli kestää aikansa ja hiipuu osin  kunhan jk:n metsät tulee seuraaviin harsinta-aikoihin ellei suurinta osaa niistä harveikkoaukoista uudisteta kunnolla.  Tai tod. näk. myyvät pohjia eteenpäin hiilinielun kerryttämiseen.  Metsien hiilinielujen lyhytaikaisen (= ei hoideta metsiä) lisäämisen painottaminen voi johtaa puun norm. käytön vähentämiseen sekin.   Koska  voi sopia jonkun puolueen agendaan hyvin , voi niinkin lyhytnäköinen ajattelu ja sen mukaan  toimiminen päästä voitolle.

    MH joutuu liian suuren tuottotavoittensa takia myymään liian nuoria metsiäkin.  Jos ja kun myydään järeytymässä olevia metsiä aukoksi, ei ole tavan mo:en tyyliin sopiva menetelmä se.

    husse

    Sellutehtaan (biotuotetehtaan) portilla puulla olisi motti/litrahinta. Järeydellä ei mitään merkitystä.

    Kannolla, puunkorjuu on tietysti isommille rungoille halpaa. 500 litraisten runkojen harvennus varmaankin työlukuna alle 10€ korjuukulut ja avohakkuu 5€. 80 litrasilla rungoilla paljon enemmän. Tuossa 400-500 litran kiepeillä on raja, jossa korjuukulut ei enää laske jos rungon koko nousee. Lisäarvoa isomman puun tuottamisesta ei ole, ellei laadukkaan tukki/sahapuun kasvatuksesta makseta.

    Puunhinta metsänomistajalle olisi tehdashinta – korjuukulut

    Puuki

    SE  kokeili (en tiedä onko enää käytössä missään) tienvarsihinta – tot. korjuukulut = kantohinta – mallia.   Jos mennään sama hinta puun koosta riippumatta-tyylillä , niin mieluusti ostajat tietysti maksavat tukkipuustakin vain n. kuitupuun hinnan tehtaalla.

    Jänkhäjoonas

    Ei minkäänasteinen yllätys. Toinen vaihtoehto olisi ollut Kouvola, joka sijainniltaan toki huonompi, mutta koneet verrattain uudet. Koneet veitsiluodossa tooodella vanhat ja korjattu vain sen verran, että paketti saadaan pidettyä kasassa. Hommat muutenkin olleet vähissä siellä jo jonkin aikaa

    iso menetys alueelle. Noilta suunnilta kotoisin alkujaan niin kyllähän tuo näivettää seutua entisestään

    olikarkki

    Mutta kenelle jää loppupeleissä jätteiden siivous kyseiseltä tontilta kun tehdas suljetaan. Ettei käy samalla tavalla kun kävi aikoinaan Viialassa. UPM lähti ja jätti kaikki siivoamatta. Hieno paikka mutta kyllähän UPM kin osasi luontoa suorastaan myrkyttää. Mm kaikki ylijäämä liemet esim. säänkestävän vanerin valmistuksesta kipattiin suoraan luontoon vaneritehtaan ruokalan ikkunan alle. Huomaa että nämä säänkestävät vanerit liotettiin esimerkiksi erittäin myrkyllisissä liemissä. Hieno paikka Jumusen rannassa  mutta niin saastainen että sinne ei voi mitään uudis rakentaa. Nyt juuri oli paikallislehdessä juttu että entisen UPM:n tehtaan nurkkiin on haudattu jopa 40000 kuutiota kaikenlaista jätettä. Että näin Akaassa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 95)