Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

  • Tämä aihe sisältää 1,413 vastausta, 70 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPuuki toimesta.
Esillä 3 vastausta, 1,411 - 1,413 (kaikkiaan 1,413)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tässä sitä olisi, epäsopivaa vaikuttamista, eli kommentti Heidi Hautalan haastatteluun Hesarissa (editoituna parempaan järjestykseen):

    Yritysvastuu on periaatteessa hyvä ja kannatettava asia, mutta kun se sisällytetään lainsäädäntöön, tulee vastaan ongelma, miten vastuullinen ja vastuuton toiminta määritellään. Yrityksen pitää tavoitella hyvää tulosta ja noudattaa lakeja. Tähän saakka kaikki on selkeää.

    Esimerkiksi vastuullisuuden määrittelyn ongelmista voidaan ottaa metsäsertifikaatit. Näitä ei tarvitse keksiä EU:ssa uudelleen, kun ne ovat jo laajasti käytössä. Esimerkiksi FSC-metsäsertifikaatti sallii edelleen avohakkuut, kuten pitääkin, mutta myös vieraslajeista kuten eukalyptuksesta koostuvat puuplantaasit Etelä-Amerikassa.

    Parempi vaihtoehto vastuullisen toiminnan määrittelyyn olisi se, että yritykset velvoitettaisiin raportoimaan vastuullisuudesta kattavammin. Yrityksen tuotteiden ja palvelujen käyttäjät saisivat näin tarvitsemansa tiedon, ja voivat ostaa tai olla ostamatta.

    Gla Gla

    Raportointi lisääntyy koko ajan, tosin viranomaisten suuntaan. Se ei auta kuluttajia, mutta työllistää ely-keskusta. Kun muutos lisäksi on jatkuvaa, vakiintuneita käytäntöjä ei muodostu, sen sijaan on tulkinnanvaraisuutta ja päällekkäisyyttä. Hyötysuhde tavoitteiden suhteen on siksi heikko. Yritystoiminnassa tiedon käsittelyn yms. tuottamattoman kohinan määrä kasvaa huimasti, elyn valta kapuloiden rattaisiin heittelijänä kasvaa, eikä se voi olla vaikuttamatta kilpailukykyyn. Lisäksi tulee mukaan tuottajavastuujärjestelmät, jotka asettaa aivan uusia vaatimuksia yrityksille.

    Itselläkin on omakohtaista kokemusta, miten yksi elyn y-puolen virkailija (ylitarkastaja, elyssä on muuten paljon hienoja titteleitä) teki eräästä standardista oman tulkintansa. Ei auttanut, että kollegat vastaavissa asioissa oli käsitellyt asiat jo sujuvammin. Tässä tapauksessa lupaprosessi viivästyi vain  muutamalla viikolla, teetti ylimääräistä työtä parin sadan kilsan päästä haetun uuden näytteen ja uuden labratutkimuksen muodossa. Itse asian kannalta tällä ei ollut merkitystä, koska alkuperäisestä näytteestä sai jo vaaditut asiat mitattua. Aivan kuten siis kollegojen mielestä oli ok toimia.

    Nämä Heidit ja kumppanit eivät tätä näe, koska saavat kaiken valmiina työpöydälleen. Paitsi kun tekevät jotain itse ja unohtavat työnantajavelvoitteet.

    Puuki

    Luken tilaston mukaan metsien suurin ylläpidettävä hakkuumäärä vv,.-16-25  on 80,49 milj,mottia/v.  Markkinahakkuut on olleet ~ 63 milj.m /v … 69 milj.m. (v.-18 josta oli isot otsikot mediassa) ,  58 milj.m. v. – 19 (josta ei juuri  enää mainittu mediassa) .    Metsien vuosikasvu ollut nouseva viime vuoteen asti ~ 105 – 108 .. .104 milj.mottia/v.      Omatarvekäyttö n. 6 milj. mottia /v.     Eli suojeltu on joka vuosi erilaisten varsin. suojelualueiden  12, 6 % metsä-ja kitumaista lisäksi keskimäärin n. 25-30 milj. mottia /v, jos luonnonpoistumaa ei lasketa mukaan.  Mutta suuri osa luonnonpoistumastakin on suojeltua koska lahopuuta tulee isoista puista, hoitamattomien metsien riukupuista  ei tosin tule juuri muuta kuin lisäpäästöjä.

    EUn vaatimus 30 % suojeluun on jo reilusti täytetty meillä.  Jotain pientä lisäystä voi olla vielä tarpeen tehdä esim.  harvinaisten lehtotyyppien suojelulla , paisterinteiden ja jalopuumetsiköiden osalta risukon ja kuusten vähentämisellä , metsäniittyjen niittoa jne. (talkoilla vai EU-rahoituksella ?)       EU alkanee kerätä päästöoikeusmaksuista verottamaansa osaa sosiaaliseen rahastoon korona-ajan lisäkulujen peittämiseksi.  Siitä rahastosta jota Suomikin rahoittaa osaltaan  kuuluu osa Suomelle.    Vähintään metsien nettohiilinielun päästöoik. hinnan verran pitää saada takasin koska metsän kasvatus ja hoito vähentää kok. päästöjäkin.

Esillä 3 vastausta, 1,411 - 1,413 (kaikkiaan 1,413)