› Keskustelut › Metsänomistus › EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 2,138)
1 2 3 … 143 144 145 … 212 213 214

  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Sent on: 29.5.2021, 16:48

    Merkitty: 

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • KeMeRat 31.1.2022, 07:28

    ”vrt Terijoen hallitus”

    Näinpä! Kyse on tismalleen samasta asiasta ja kysyä sopii, miksi vihreitä ei kielletä laittomana puolueena!

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 31.1.2022, 07:34

    Kyllä se kohta kielletäänkin. Vuosikertomuksista ja Alfasta sain tietoja yhdistelemällä pääteltyä, että maaliskuun loppuun mennessä lakkautetaan. Puolueen kieltäminen on aina demokratiassa myönteinen asia ja siitä on helppo olla kaikkien samaa mieltä.

    Pena

     

    Tolopainen 31.1.2022, 08:30

    Miksi vihreät esittävät vaatimuksia Suomen hyvin vähäisten päästöjen ja metsien suojelusta. Miksi eivät Vaadi Venäjää vähentämään päästöjä ja suojelemaan metsiään. Siellä olisi jo jotain merkitystä, jos Venäjä puolittaisi hiilipäöstöt ja perustaisi yhtä paljon suojelualueita suhteessa pinta-alaan kuin Suomessa on. Täällä on liikaa puolueita liian pienellä hiekkalaatikolla. Myös uskonlahkojen elätys tulee kalliiksi, jos pieneen kirkonkylään pitää rakentaa viisi herran huonetta. Miten hän jokaiseen ehtii. Pitäisi  pykäliä saada aikaiseksi, jotka suojelisivat yksinkertaisia näiltä villitsijöiltä. Myöskin kadulla tientukkona istuminen pitäisi kriminalisoida.

    Kurki 31.1.2022, 08:40

    Hyvä, että Timppa ja AJ päivystävät hesarissa.

    Minä olen haastanut Timo Pukkalaa.

    En tiedä näkyy kommentti linkissä, sillä minulle se näkyy, mutta odottaa hyväksyntää.

    Kolmas jatkuvan kasvatuksen hakkuuni

    Siksi laitan kommentin tähän.

    ””””Hiilivarastojen muutos 15 vuoden aikana varttuneen metsän yläharvennuksen ja avohakkuun jälkeen. Avohakkuun seurauksena puolet metsän hiilivarastosta palautuu ilmakehään. Pitkäikäisiin puutuotteisiin siirtyy vain pienehkö osa elävän puuston koko hiilivarastosta. Hiilivaraston yksikkö on tonnia hiiltä hehtaarilla.””””

    Maankäyttösektorilla Lulucf on laskettu metsien maapohjien päästöt Tilasatokeskus linkin taulukko 1.7 sivu 45, jotka olivat vuonna 2019 kivennäismailla (DOM+SOM)= -7,9 Mtn ja ojitetuilla turvemailla (DOM+SOM)= +4,1 Mtn ja metaanin (CH4) ja typpioksidin (N2O) +2,5 Mekv-tn.
    Suomen koko metsämaapohjan pinta-alalta vuonna 2019 tuli päästojä n. -7,9+6,5+1,5= -0, 1 Mekv-tn eli 25 milj.ha metsäpohjalta päästöjä tuli 0,004 ekv-tn hehtaarille eli varsin mitätön määrä. Yksi m3 runkopuuta (karikkeineen=koko puun biomassa) sitoo jo 1,3 tn hiilidioksidia ja Luken Ilvesniemen mukaan 2,5 tn (metsän hiilestä maan päällä on 40% ja maan alla 60%) Suurimmat päästöt ojittettujen turvemetsien avohakkuilta tulevat reheviltä turvepohjilta (korvet), mutta karuilla turvemaaojituksilla maapohja on yhtä hyvä hiilinielu kuin luonnon suot keskimäärin. Ks. Ojanen-linkki.
    Lisäksi ojitukset ovat poistaneet luonnon soiden valtavat metaani-päästöt n. -18 milj. ekv-tonnia per vuosi metsää kasvavalta 6 milj.ha suo-ojitusalalta, joka on myös nielu ja jonka olemassaoloa ei voi kiistää. Ks Ojanen linkki.

    Blogissa esitetyllä maapohjan hilivaraston pysyvyydellä paremmin jatkuvan kasvatuksen metsissä kuin avohakkuumetsissä ei ole mitään merkitystä. Se on harhaanjohtavaa. Kokonaisuus ratkaisee ei yksittäistapaus.Lisäksi jatkuva kasvatus tuottaa puuta heikommin kuin tasaikäinen kasvatus eikä sovi valopuille koivulle tai männylle ja johtaa parin kolmen harvennuksen jälkeen kuusettumiseen. Jatkuvaa kasvatusta on perusteltua harjoittaa vain muista syitä kuin hiilen sidonta esim. maiseman suojelu puistometsissä ja vesistöjen rannoilla.

    https://www.stat.fi/static/<wbr />media/uploads/yymp_kahup_1990-<wbr />2020_2021_23462_net.pdf

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/<wbr />portalfiles/portal/65329323/<wbr />Akatemiaklubi_160316_Paavo_<wbr />Ojanen.pdf

    https://docplayer.fi/<wbr />110805694-<wbr />Metsankasvatuskelvottomien-<wbr />soiden-kasvihuonekaasupaastot.<wbr />html

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Vuokko

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Vuokko

    Puuki 31.1.2022, 10:25

    Pukkalan (ed, sivun linkissä) harsintametsä on suht. hyvän näköistä.   Sen vertaaminen ei sitten niinkään onnistunutta , kun kuvassa oli taimikko kuivalla kalliotöyräällä Pohjanmaalla ja harsintakuvat Uimaharjulla ihan eri suunnassa ja erilaisella kasvupaikalla.   Noin sitä koetetaan koijata lukijaa .

    Taisi olla harsintametsä kuivahkoakangasta (kork. MT- ) eli sopivaa männyn kasvatukseen, kuuselle sopii vähän huonommin.   Mikäs siinä ettei noin voisi hakata mutta muille tyrkyttäminen parhaana mahdollisena tapana näyttämällä ”epäonnistunutta” tasaikäistä taimikkoa vertailukohtana haiskahtaa mainostempulta.

    Paljon tasapuolisempi vertailu olisi ollut esim. päätehakkuu samanlaisessa metsässä (säästöpuineen ym. monimuotoisuusasiat huomioon otettuina) , sen suuremmat hakkuutulot , äestys ja jalostetulla siemenillä kylvö menoina.   Niitä verrattu sitten harsintametsän tapaukseen .   Joku voi laskea suuremman painon peitteisyyden säilymiselle , joku toinen laskee talouspuolta enemmän.  Hiilitaseessa voittaa tasaikäinen vaihtoehto paremman kiertoajan kasvun takia.

    Se että vedotaan harsinnan eduksi olevan lyhyen ajan parempi hiilinielu 15 vuoden aikana ei ole kovin merkityksellinen asia koska jatkossa toinen vaihtoehto menee sen edelle.   Kun lahopuusta kerrottaessa 30-40 vuotta oli ( samassa  esityksessä) lyhyt aika, niin n. 15 v . hiilinielun kehittymisessä on  vielä paljon lyhyempi.  Lisäksi on tutkimuksia joiden mukaan aukkohakkuu ei lisää maaperän päästöjä yhtään.  Ja vaikka lisäisikin lyhyen ajan, niin muun kasvuston lisääntyminen kompensoi sen jo ennen kuin kasvatustaimikko ehtii parhaaseen kasvuunsa.

    Timppa 31.1.2022, 10:41

    Kun sitä kuvaa katsoon, niin selvää on, että alunperin on ollut jaksollisen metsä, jota on harvennettu.  Tuossa kasvatusasennossa joko tulee tai ei alikasvustoa.  Meillä on tuollaisia takavuosilta.  Siis n 200 runkoa/ha.  Meillä on tullut n 60 vuodessa yleensä 80-100 runkoa lisää myyntipuuta ellei mukaan lasketa hieskoivuja.  Siis seuraavaksi on tehtävä päätehakkuu.

    Perko 31.1.2022, 11:10

    On jälleen väärin sammutettu noiden arvostelujen perusteella.  Pahinta lie kun jäi myyntipuuta seuraavaan myyntiin 10 v. jaksoon!  30 vuodessa  vielä parikertaa myyntiä lisää.  Eikä näytä edes huonolle.

    Visakallo Visakallo 31.1.2022, 14:03

    Monesti tulee mietittyä, mistä ne siellä EU:n komissiossa oikein ammentavat ne kaikki metsien käyttöä koskevat ajatuksensa. Olisiko tässä yksi niistä pohjattomista lähteistä?

    Yhtään uutta biotuotetehdasta ei Ympäristöpaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon mielestä Suomeen kuitenkaan enää mahdu.

    Metsäuutiset

    Timppa 31.1.2022, 14:27

    On jälleen väärin sammutettu noiden arvostelujen perusteella.  Pahinta lie kun jäi myyntipuuta seuraavaan myyntiin 10 v. jaksoon!  30 vuodessa  vielä parikertaa myyntiä lisää.  Eikä näytä edes huonolle.

    Onkohan minulla silmissä vikaa, kun tuossa Pukkalan kuvssarjassa näe uutta kasvustoa? Oli siellä toki yksi pieni koivu.  Sen varaan en kuitenkaan paljoa laskisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2022, 14:38

    Olihan siellä seassa jonkin verran kuusta ja lisää kuusen tainta tulee koko ajan mutta tuotoksessa hävitään jos lasketaan seuraava metsä pelkän kuusen varaan tuossa, männyn kasvupaikalla.

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 2,138)
1 2 3 … 143 144 145 … 212 213 214