Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,671 - 1,680 (kaikkiaan 2,133)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • mehtäukko

    Sikäli kuin aiheeseen liittyy, paskalaki olisi pitänyt toteuttaa pitemmällä siirtymä-ajalla ja harkintapohjaisesti monissa eri tilanteissa.Huijarit rahastivat valtion suojeluksessa. Taksilaista puuttuu edelleenkin kuljettajan ajopiirturi. 

    On hulluutta, että tavaraa ja rihkamaa pitää kuljettaa ajo-, ja lepo-aikojen kurimuksessa joista taannehtiva sakotus. Ihmisiä saa taksisuharit kyyditä vaikka viikon putkeen ja yötä päivää!! 

    tamperelainen tamperelainen

    Riikka Purra(PS):

    EU on mennyt liian pitkälle – Suomen metsiin kohdistuvat vaatimukset ovat kertakaikkisen hulluja

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/28c9d96f-9635-4047-81d9-5120c29b7a42

     

     

    Puuki

    Kun nyt jo jää esim. päätehakkuussa n. 20 puuta /ha säästöpuiksi, se vastaa n. 5 %;n lisäystä täyssuojelun määrään.  Toinen mokoma tullee rantojen suojelusta. Entiset vanhat suojelualueet ja uudet Metsosuojelualueet on lisäksi siinä.   Eli juuri mitään merkittäviä lisäyksiä ei ole tarvis tehdä sillä puolella.    ”Puolisuojelun”  20 %;n määrä pinta-alasta on hankalampi juttu koska se vähentäisi samalla puun kasvatusta ja hiilensidontaa.  Toinen tavoite lyö korville toista.  Kun ei ole niin, että turvemaille sopii automaattisesti jatkuvakasvatus, niin pitää ehkä keksiä muita tapoja hoitaa puolihullu vaatimus tai muuttaa vaatimusta oikeampaan suuntaan paremmin totettamiskelpoiseksi.

    Vanhojen puiden suojeluvaatimus on ongelmallinen , kun se vähentää myös hiilinielua ja -varastoa puutuotteisiin.     Muutenhan suojelun lisääminen olisikin ihan järkevää mutta,  kun pääosin ne hiilitaseen parantamistavoitteet ei oikein toteudu eikä ole maksajaakaan hommalle.  Velkaraha ei riitä joka paikkaan ja tulon menetykset olisi isoja kansantaloudessa.

    Visakallo Visakallo

    Pääministeri Marin näyttää heränneen jo maatalouden osalta realitodellisuuteen, eli hän pitää kaiken peltomaan pitämistä viljelyssä ehdottoman tärkeänä. Uskon vahvasti, että metsienkin osalta vastaava herääminen vielä tapahtuu, kunhan asioista hänelle enemmän valaistaan. Hollantilaisen Timmermanssin Suomen vierailulla tekemä ehdotus vesipuhvelien kasvatuksesta ennalistettavilla turvepelloilla kun ei oikein vakuuttanut suomalaisia vierailuisäntiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sääliksi kyllä kävisi vesipuhvelia kun se Suomeen joutuisi. Turvepellon muuttaminen laitumeksi kävisi kyllä päinsä.

    Puuki

    Eu:n vaatimus lisäsuojelusta täyttyy, kun lasketaan mukaan mm. rantojen suojelualueet.  Suomessa on (wikipedian mukaan) rantaviivaa sisävesillä n. 181 000 km.  Metsäinen osa merenrannoista ja saaret siihen lisäksi niin tullee lukematon määrä suojeltuja ha:ja lisää jo nykyisin käytössä olevasta min. 10 m rantavyöhykkeestä.     Ojitusalueita on turvemailla n. 6 milj. ha joista arviolta n. 10 % pitäisi ennallistaa (= paras jättää itsestään ennallistumaan).   Jos lasketaan ojien määrä 5 milj.ha:lle ja  niiden varsille jätetetään 1+1 m leveät käsittelemättömät (tai osin käsitellyt; esim. jk)  kaistat , se  lisäisi (ennallistuneiden alueiden kanssa) suojellun alueen määrää liki 7 % koko metsämaan alasta.   Aikasemmin suojeltuja alueita on kai jotain 13 % metsämaaksi luokitellusta pinta-alasta. Metso-kohteita on   10-pykälän ja ls-lain nojalla suojelluissa paikoissa ja mm. pienvesistöjen  ympäristöissä lisäksi paljon.

    Mitään isoa ongelmaa ei siis ole oikeasti olemassa, kunhan suojellaan vielä lisää niitä harvinaisimpia luontotyyyppejä joita ei ole ennestään jo suojeltu riittävästi kuten lehtolaikkuja E-Suomessa, paisterinteitä, metsäniittyjä, luhtaniittyjä , jalopuu- ja pähkinäpensaslehtoja kuusettumiselta,   yms.

    Kaikki viljeltävissä olevat pellot kannattaa säästää ruoan tai (heinä)rehun tuotantoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mistä ajatus metsäojien suojakaistoista on lähtöisin? Jos ojia on suolla 20-30 metrin välein niin metsänhoito menee aika mielenkiintoiseksi hommaksi ja metsäkuva turhankin vaihtelevaksi. Pysyvätkö suojapuut edes pystyssä?

    Turvepeltojen päästöjä voidaan alentaa esim. siirtymällä sopivissa kohteissa jokavuotisista muokkauksista nurmen (heinä, aiv) viljelyyn ja laiduntamiseen. Kosteikkoviljelustä en tiedä mikä sen potentiaali olisi mutta siihen ei kannattaisi ainakaan parhaita peltoja uhrata.

    Puuki

    Säästöpuita ja niiden ryhmiä on usein helpoin jättää taimikoillekin ojien varteen myös kangasmailla.   Puolisuojeluun kelpaisi monilla turvemaakohteilla juuri ojien varret , kun puut pyssyy parhaiten pystyssä siellä.   Ei tietysti joka paikkaan sovi se tapakaan.   Parhaiten onnistuu kun tehdään jo taimikko- tai ensiharvennusvaiheessa säästöpuuvalinta.

    Kosteikkojen tekeminenhän ei vähennä kasvihuonekaasupäästöjä. Metaania pulpahtelee veden läpi hapettomasta tilasta jossa sitä alkaa syntyä, kun ojitus ei enää ole vaikuttamassa veden pinnan korkeuteen. Tuskin pieni veden paine kaasua estää tulemasta ilmoille vaikka niin kait joku voisi kuvitellakin tapahtuvan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kai kosteikkohommassa (jatkuvapeitteinen esim.) pyritään siihen että pohjaveden pinta olisi riittävän alhaalla ettei metaania tule.

    Scientist Scientist

    Kosteikoilla ja turvepelloilla voisi Suomessa kokeilla karpalon ja energiapajun viljelyä myös. Amerikoissahan karpalon viljely on isoa bisnestä. Muuten Suomessa on myös muutamia vesipuhveleita. Koe mielessä joillakin tiloilla.

Esillä 10 vastausta, 1,671 - 1,680 (kaikkiaan 2,133)