Luke:n arvion mukaan luontopaneelin esittämän lisäsuojelun kustannukset kansantaloudelle olisi pahimmilaan   0,54 -1,15 mrd €/v,  eli 5,4 – 11,5 mrd € / 10 – vuotiskausi jolle vaikutukset on laskettu.    (L: MLU).

Ei ole varaa tehdä noin järjettömän kalliita toimia varsinkin, kun voitasiin päästä kelpo tuloksiin paljon edullisemminkin .  Esim. lisäämällä  puun kasvatusta ja metsien hoitoa eikä suojelemalla liian paljon puita pystyyn ötökkäbaareiksi ja  lahoamaan.

Kosteikot on minun käsityksen mukaan vesitettyjä alueita eikä niinkään enää puun kasvatukseen sopivia.   ”Monien mahdollisuuksien” sorsavesiä yms:a.   Ehkä joskus riisiä tai jotain vesipajua (ei ehkä kuitenkaan kasva hapettomalla veden valtaamalla turvemaalla) voisi kasvattaa niillä paikoilla.

Taitaa olla suurin ongelma , kun kuunnellaan pääosin vain Eu:sta tulevaa tarinaa metsille sopivasta suojelusta ja käsittelyistä.  Siinä muutama oma meppikin mukana mitätöimässä yli 100 vuoden ajan tehtyä metsäntutkimusta , sen tuloksia , ja hyvin kehittynyttä kotimaista metsänhoitoa .

Nyt kuulemma se on hyvää, että otettasiin huomioon todellinen hiilitase eikä  laskennallinen.   Soppii eppäillä tuota koska jos otettasiin todellinen hiilitase huomioon, niin siihen kuuluisi mm. korvaushyödyt joita saadaan korvaamalla puutuotteilla ns. fossiilisia tuotteita ja uuden puusukupolven paremman kasvun tuoma hiilinielu- ja -varastolisä.     Kannattaa henk.koht.  suosia esim. sellusta tehtyjen muovien käyttäjiä kuluttajatuoteissa – Se säästää luontoa ylimääräiseltä muovisaasteelta.

EU:n ilmoittamat ennallitamisen tuomat tulot ovat yhtä todellisia kuin taannoinen väite, että Suomen kansallisopuistoihin sijoitettu euro tuottaa 20 euroa. En tiedä, miten sekin on laskettu. Polttoaineverot ovat varmasti suurin tulo. Eväät ostetaan kaupasta, mutta olisihan sitä muutenkin syötävä. Retkivarusteiden hankinta ja maksulliset majoitukset toki tuottavat jonkinverran veroja.

Nämä laskelmat pitäisi läpivalaista. Kai komissiolle voi lähettää kyselyn, en tiedä vastaavatko. Tai ehkä on jokin julkaisu, josta hyötylaskelma löytyy.

”Todellinen metsänhoidon tuoma kasvunlisä sisältyy jo mittauksiin”.

Niin mutta kun sitä kaikkea mittaustietoa ei käytetä ihan oikein tulevaisuuden ennustamiseen.  Metsänviljelyn hiilitasetta parantava vaikutus esim. ei näy nykyhetken mittauksissa joiden perusteella tehdään arvioita pitkälle aikavälille.  Ei kait sitä hiilitasetta vain yhden tai kahden vuoden” tarpeiksi” hyödytä laskea ? (vaikka niin tehdäänkin, kun yksittäisen vuoden tapahtumat on aina tapetilla, jos sattuu olemaan keskimääräistä huonompi hiilinieluvuosi menossa Suomessa).