Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,721 - 1,730 (kaikkiaan 1,746)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tiedätkö Tomperi missä kohdissa Suomi päihittää Saksan? Metsäpinta-alan osuus maa-alasta on Suomessa yli kaksinkertainen, mutta myös absoluuttinen metsän pinta-ala on meillä tasan kaksinkertainen: meillä 22 ja Saksassa 11 miljoonaa hehtaaria (tässä lienee vain metsämaa mukana – vai olisiko FAO:n metsämääritelmä).

    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006106836.html

    Tomperi

    Sepä se onkin Suomalaisen metsätalouden ongelma. Hyvä olet ymmärtänyt asian samalla tavoin kuin minä.

    Tomperi

    Saksassa ”Puuston kokonaistilavuus 2 800 milj. on likimain samansuuruinen kuin Ruotsissa, mutta noin kolmanneksen suurempi kuin Suomessa.”

    Tähän kun lisätään Saksan logistiset olosuhteet, lisätään se että siellä on myös tosi arvokkaita puita hakkuunpiirissä kuten kaikki yli 75 cm paksut pyökit, tammet, saksanjalokuuset …. esim mitä suurempi saksanjalokuusi sen arvokkaampi on jokainen kuutiomaarä rungon tilavuuteen, suomesssa se on juuri päinvastoin.  Mikä tässä on vaikeaa ettei sitä voi ymmärtää? Tulinko ymmärretyksi?

    ”EU:nalueella keskimäärin 37 prosenttia maapinta-alasta on metsän peitossa. Selkeästi metsäisimmät maat ovat Suomi ja Ruotsi. Yli 40 prosentin pääsevät myös Itävalta ja ehkä hieman yllättäen Portugali.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuston kokonaismäärä ja sen määrä hehtaarilla on toki Saksassa suurempi. Tämä on aivan loogista kun katsoo karttaa: Saksassa ollaan eteläisemmällä ilmastovyöhykkeellä. Sen sijaan hakkuiden määrissä ja tuotetussa jalostusarvossa Suomi pärjää hyvin. Miksi sahata lypsävältä lehmältä jalat: sellu on ollut kai meidän yksittäisistä vientituotteista arvokkaimpia öljyjalosteiden ohella? Kun ei Nokian puhelimiakaan enää kovin paljon myydä.

    HS:n linkistä.

    Merja Kyllösen mukaan metsiä osataan hyödyntää varsinkin Saksassa niin, että puusta saadaan suurempi jalostusarvo. Hän kertoo keskustelleensa maan metsäpolitiikasta saksalaisten kollegojensa kanssa. ”Saksassa satsataan siihen, että puun annetaan kasvaa pitkään ja tehdään tuotteita, joissa on pitkään hiiltä sitova vaikutus. He ovat tehneet erilaisia metsäpoliittisia päätöksiä kuin Suomessa on tehty”, Kyllönen sanoo. ”Muualla Euroopassa esimerkiksi puurakentaminen ja muut puusta tehtävät tuotteet ovat kovemmassa huudossa kuin Suomessa. Meillä bulkin tekeminen näyttää olevan se juttu.”

    Tomperi

    ”Sen sijaan hakkuiden määrissä ja tuotetussa jalostusarvossa Suomi pärjää hyvin.”

    Kyllä hakkuumäärissä pärjätään hyvin varsinkin jos mitataan pinta-aloissa. Vähäkasvuiset maat  vaatii suuret pinta-alat kuten Sodankyläläinen metsänomistaja totesi….

     

     

    Mitä tarkoitatte  A.Jalkanen: ”Sen sijaan tuotetussa jalostusarvossa Suomi pärjää hyvin. Merja Kyllösen mukaan metsiä osataan hyödyntää varsinkin Saksassa niin, että puusta saadaan suurempi jalostusarvo.”   Kumpiko se on voittaja tässä kisassa? Suomi vai Saksa vai odotettaanko että jompikumpi kärähtää?  Onko puhe suhteellisesta ja mihin suhteutetusta vai absoluuttisesta arvosta  ….? Jospa Kyllönen entisenä kommunistina puhuu puuta heinää?  Hesari latoo palturia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Figure 6.8-3: Net trade of primary wood and paper products, by country, 2015 s. 190 julkaisussa

    https://foresteurope.org/wp-content/uploads/2016/08/SoEF_2020.pdf

    Voiko tämän taulukon perusteella sanoa että Saksassa puusta saadaan suurempi jalostusarvo? Per hakattu kuutiometri ehkä, mutta meillä hakkuiden määrä on noin ehkä kaksinkertainen ja myös rahaa tulee maahan enemmän, eli absoluuttiset nettovientitulot ovat meillä Saksaan suuremmat. Vertailussa pitää huomioida että Saksa on merkittävä metsäteollisuustuotteiden tuoja, mm. meidän tärkeimpiä asiakasmaita, suurin osa tuotannosta jää siis Saksassa kotimaan käyttöön toisin kuin meillä.

    Pitää päästä kiinni absoluuttisin lukuihin eli homma jatkuu… Suomessa metsäteollisuuden osuus BKT:stä (gross domestic product) on selvästi suurempi. Em. linkin raportissa se oli Saksassa noin 0,7 % ja Suomessa 4,4 %. Absoluuttiset luvut pitäisi kertoa kansantuotteen kokonaismäärällä. Saksa 4225 miljardia v. 2021. Suomi 108,8 v. 2021. Jännäksi menee… taisi Suomineito hävitä tän pelin… tulos Saksa 29,6 mrd, Suomi 4,8 mrd! Kuitenkin melkein 1000 euroa per jokainen suomalainen. Tuosta summasta valtaosa tulee sellun ja kartongin viennistä. Jos vain sahaisimme hirttä ja lautaa ja nikkaroisimme huonekaluja, olisimme paljon köyhempiä.

    Oliko Merja Kyllönen siis oikeassa vai väärässä? Vaikuttaisi olevan oikeassa siinä, että saksalainen metsäteollisuus tuottaa enemmän euroja. Ehkä meillä on heiltä jotain opittavaa, mutta mitä? Vastaus ei ole mielestäni se, että yritetään kasvattaa puita pitempään ja suuremmiksi, vaan se että koetetaan tehdä pienistä puista arvokkaampia tuotteita.

    Puuki

    Saksassa kasvaa ja kasvatetaan yleensä mm. tammi eri lailla kuin Suomessa . Tammipuita saatetaan hoitaa esim. 100 v.  jotta niistä saadaan lopulta tuhansien eurojen mottiarvoista laatupuuta.     Suomessa käy yleensä niin, että esim. liki vastaavan arvoinen laadukas oksaton männyn tyvitukki  mennee samalla kantohinnalla kuin lähinnä kertalavan tekoon sopiva kuivaoksainen välitukkikin.    Niin on jotkut keksineet rahasammon ; ei makseta mo:lle kuin min. hinta ja kerätään arvolisät omaan taskuun mitättömän vähällä lisätyöllä.

    PS Tätä voi kompensoida esim. jättämällä parhaat puut myymättä ellei niiden kantohinta kohene arvonlisän mukaiselle tasolle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa Puuki kertoikin jo miksi saksalaisen metsänomistajan strategia ei toimi meillä.

    Tomperi

    Mistä löytää Saksalaisten puusta saaman hinnan vertailtuna Suomeen ei mistään. Yhdestä hyvästä puusta Saksalainen metsänomistaja saa viisi numeroisen hinnan euroissa?  Ne on juhlavia puita joita kaadettiin esim Munchenin maailmannäyttelyyn rakenteisiin,  metsälehti kirjoitti isoon ääneen vanerista,  Nämä jalokuuset olivat olleet pari metriä paksuja kymmeniä kiintokuutioita tilavuudeltaan.  Saksan puukauppa tapahtuu paljolti tienvarsi kauppana edelleen….  Pyökin hyvä laatusen tienvasihinta on tuhansissa euroissa ei sadoissa ja ikää voi aivan hyvin 200 300 vuotta.  Kaksi suurinta puuta mitä olen Saksassa nähnyt oli toistasataa vuotta Oregonin mänty tilavuus 30 kiintoa, Saksanjalokuusi jotain viidenkymmenen kiinnon luokkaa, kielitaidotonkin ymmärsi kun kyltti puun vieressä…  niin ja saksalainen kun kasvattaa tätä suomalaista kuusta, kuusen se ei halua paksuja vuosilustoja vaan vuosilustojen on oltava alle millin ja kaikki samanpaksuisia…  ja edelleen käytössä samat tavat huonekkalupuiden kuivauksessa arvopuilla kuin muinoin, kannattaa matkustella  Vuoristoissa voi olla metsätalousalueillakin lunta useampia metrejä,   vissiin kaikkien opiskelijoiden tai matkailijoiden elämäntarinaan ei sisälly muiden maiden metsissä liikkuminen kuin pelkästään Suomen metsät…  Ei suomea ja Saksaa ole helppo verrata, mahdotonta.

    Puuki

    Suomessa alle millin vuosilusto männyllä esim. ei lisää puun lujuutta vaan heikentää sitä .  Hankala se on verrata metsätaloutta ,kun on ihan erilaiset olosuhteet ja metsien pääpuulajikin on eri .  On tullut matkailtua joskus  eri maissa   metsiäkin katsomassa mutta  yleensä muussa tarkoituksessa.   Jk:n hypetyskin on tullut tänne alunperin Keski-Euroopasta vaikka täällä ei siihen parhaiten sopivat puut edes kasva.

Esillä 10 vastausta, 1,721 - 1,730 (kaikkiaan 1,746)