Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,711 - 1,720 (kaikkiaan 1,746)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Puuki

    On ilmeistä että liika rahantulo ei sovi suuryhtiöillekään, ei varsinkaan valtio-omisteisille.   Tulee ”hätä” saada ylimääräset poikimaan lisää ja huonoja ostoksia parempien puutteessa Useita kertoja toistuneet samat virheet ; ilman ostaminen Saksasta, romutehtaiden osto USA:sta ja uusimpana Fortumin satsaaminen vanhaan energiantuotantotapaan ja Venäjälle.       Jäläkiviisaus on viisauven imelin laji (Konsta Pylkkäsen mukaan) mutta silti on aihetta kritiikkiin koska on niin isot rahat kyseessä eikä ole yksityistä rahaa jota on käytetty.     Valtion pitäisi ehkä palata sen alkuperäiseen tarkoitukseen eli toimimaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi eikä keskittyä liiaksi rahan keruuyrityksiin.

    Scientist Scientist

    Uniperin ongelma näyttää olevan se  ettei saa tarpeeksi kaasua Venäjältä, vain 40% luvatusta. Joutuu ostamaan muualta huomattavasti kalliimmalla. Venäjä väittää kyseessä olevan huoltotyöt putkessa yms, mutta ehkä on kyse Venäjän kiukuttelusta siitä, ettei Nordstream 2 putkea otettu käyttöön.

    Tomperi

    Jos hakkuut toteutetaan siten kuin nykyään toteutetaan harvennushakkuissa, ajouravaäli 20 m, ajouranleveys 5 m, sehän tarkoittaa sitä että 25 % harvennuksenkohteella on käsitelty avohakkuuna, sitten jos ajourat mutkittelee ja varastopaikka sijoituu kohteelle  niin helposti tulee pienen harvenushakkuu kohteen avohakkuuden osuudeksi 30 % elikka 3000 neliömetriä kokonaispinta-alasta. Ei se ihme että kasvut alkaa hiipua, tai luulis että kasvu vähenee. Kasvun vähenemisen puolesta puhuu myös se että miksi muutoin julistettas niin mahtipontisesti sitä että kasvu lisääntyy  lisääntymistään kunhan vain tehdään harvennushakkuita.

    Puuki

    Kasvu vähenee aluksi, kun tehdään harvennushakkuu. Kuusikoissa yleensä vähemmän kuin männiköissä.   Harvennusreaktio tulee vähän myöhemmin.  Jos ei tehdä harvennuksia ollenkaan, niin kasvaa vain risukkoja ja riukumetsiä ja vähemmän tukkipuuta.  Merkittävä ero on siinä mihin kasvu keskittyy.   Mutta 5 m ajouraleveys ensiharvennuksilla on liikaa.

    Varsinkin Pohjois-Suomen harvennusrästien purkamiseen sopisi parhaiten kalustoltaan keskikokoiset korjuuketjut.   Iso menetys kansantaloudellekin, jos hyvin kasvaneet kasvatusmetsät  menee harventamattomina pilalle .  Siksi Eu:n puuttuminen sille kuulumattomiin päätöksiin metsänhoidosta on älytöntä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten Metsälehden jutussa kerrottiin, oikea kasvatusohjelma lähtee oikea-aikaisesta taimikonhoidosta ja rehevämmillä paikoilla sitä mahdollisesti seuraavasta nuoren metsän hoidosta tai energiahakkuusta. Kun nämä on tehty, ensiharvennuksen voi tehdä hieman myöhemmin ja hyvällä kertymällä.

    Joidenkin mukaan metsien kasvua voidaan lisätä harvennushakkuita tekemällä. Tämä riippuu aivan harvennusrästien määrästä. Hakkuiden pitäisi siis kohdistua ensin ja kiireellisimmin niihin nuoriin metsiin joissa latvusten pilalle meno uhkaa.

    Miten tämä mahdollistetaan? Maksamalla kunnon hinta energiapuusta (ei liene ongelma) ja kuitupuusta (on ongelma).

    Timppa

    Eihän se puun hinta voi olla harvennuksen este.  Kyllä me kaikista harvennuksista ollaan saatu rahaa.  Tyhmää on pilata metsänsä koko loppuiän kasvu odottamaslla jotain ihmettä.

    Tämä kevät oli sellainen, että harvennuspuusta sai päätehakkuuleimikon kylkiäisenä tosi hyvän hinnan.

    Puuki

    Metsien kok.kasvua voidaan lisätä hyvällä hoidolla ; th:ja ja  harvennuksia tekemällä oikeaan aikaan ja kasvupaikalle /eri puulajeille sopivin menetelmin.    Hoitamattoman metsän aluksi hyvä biomassan kasvu haihtuu suureksi osaksi ilmaan.   Esim. hoidetun 80 v:aan MT-kuusikon  käyttöpuun + pystypuuston määrä (samoin tukkipuun määrä)  ylittää selvästi hoitamattoman metsän pystypuuston määrän.    Väitteet metsien hiilitaseen kutistumisesta harvennusten takia on suurimmaksi osaksi puppua.  Pitää ajatella pitkän aikavälin kehitystä eikä yksittäisten vuosien vaikutusta.

    Kuusella esim. oikea maanmuokkaustapa, jalostushyöty ja alkuperäsiirron hyöty merkitsee useimmissa  tapauksessa n. 30-40 %:n kasvunlisää luont.syntyneeseen  kuusikkoon verrattuna.     Yleensä unohdetaan esim. puiden   jalostushyödyn ja alkuperäsiirron vaikutus ( kuusella)  puulajien kiertoajan  kasvuun, kun arvioidaan hiilitaseen kehittymistä tulevaisuudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskuskauppakamari: ennakkoon vaikuttaminen on tehokkaampaa kuin jälkikäteen. Toisaalta komision esitykset pitäisi nähdä pohjapapereina, ikään kuin hallituksen esityksinä, joita parlamentti sitten käsittelee, muokkaa ja päättää lopullisesti niiden toteutuksesta. Jos komission esityksiä ei voi jälkikäteen muuttaa, ollaan annettu sinne päätösvaltaa, joka ei hallitukselle kuulu. Parlamentilta tulee kyllä evästyksiä ja strategioita komissiolle, mutta sen ei tarvitse nykysysteemissä noudattaa niitä, vaan se voi itse laatia direktiivejä ja asetuksia – jos siis olen ymmärtänyt oikein päätöksentekojärjestelmän rakenteen.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/romakkaniemi-suomi-epaonnistunut-eun-metsaesitysten-kanssa/#23e3039d

     

    Tomperi

    Vaokeahan se on esityksiä viedä läpi kun tutkimustulokset ja laskelmat puuttuu täysin siltä osin mitä suomalaiset mepit ovat esittäneet.Puuvaranto mitä Suomessa on ei ole niin merkittävä kuin Suomalaisessa metsäkkeskustelussa annetaan ymmärtää. Saksa pesee Suomen niin puuston arvossa kuin puuston määrässä mennen tullen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen
Esillä 10 vastausta, 1,711 - 1,720 (kaikkiaan 1,746)