On ilmeistä että liika rahantulo ei sovi suuryhtiöillekään, ei varsinkaan valtio-omisteisille.   Tulee ”hätä” saada ylimääräset poikimaan lisää ja huonoja ostoksia parempien puutteessa Useita kertoja toistuneet samat virheet ; ilman ostaminen Saksasta, romutehtaiden osto USA:sta ja uusimpana Fortumin satsaaminen vanhaan energiantuotantotapaan ja Venäjälle.       Jäläkiviisaus on viisauven imelin laji (Konsta Pylkkäsen mukaan) mutta silti on aihetta kritiikkiin koska on niin isot rahat kyseessä eikä ole yksityistä rahaa jota on käytetty.     Valtion pitäisi ehkä palata sen alkuperäiseen tarkoitukseen eli toimimaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi eikä keskittyä liiaksi rahan keruuyrityksiin.

Jos hakkuut toteutetaan siten kuin nykyään toteutetaan harvennushakkuissa, ajouravaäli 20 m, ajouranleveys 5 m, sehän tarkoittaa sitä että 25 % harvennuksenkohteella on käsitelty avohakkuuna, sitten jos ajourat mutkittelee ja varastopaikka sijoituu kohteelle  niin helposti tulee pienen harvenushakkuu kohteen avohakkuuden osuudeksi 30 % elikka 3000 neliömetriä kokonaispinta-alasta. Ei se ihme että kasvut alkaa hiipua, tai luulis että kasvu vähenee. Kasvun vähenemisen puolesta puhuu myös se että miksi muutoin julistettas niin mahtipontisesti sitä että kasvu lisääntyy  lisääntymistään kunhan vain tehdään harvennushakkuita.

Metsien kok.kasvua voidaan lisätä hyvällä hoidolla ; th:ja ja  harvennuksia tekemällä oikeaan aikaan ja kasvupaikalle /eri puulajeille sopivin menetelmin.    Hoitamattoman metsän aluksi hyvä biomassan kasvu haihtuu suureksi osaksi ilmaan.   Esim. hoidetun 80 v:aan MT-kuusikon  käyttöpuun + pystypuuston määrä (samoin tukkipuun määrä)  ylittää selvästi hoitamattoman metsän pystypuuston määrän.    Väitteet metsien hiilitaseen kutistumisesta harvennusten takia on suurimmaksi osaksi puppua.  Pitää ajatella pitkän aikavälin kehitystä eikä yksittäisten vuosien vaikutusta.

Kuusella esim. oikea maanmuokkaustapa, jalostushyöty ja alkuperäsiirron hyöty merkitsee useimmissa  tapauksessa n. 30-40 %:n kasvunlisää luont.syntyneeseen  kuusikkoon verrattuna.     Yleensä unohdetaan esim. puiden   jalostushyödyn ja alkuperäsiirron vaikutus ( kuusella)  puulajien kiertoajan  kasvuun, kun arvioidaan hiilitaseen kehittymistä tulevaisuudessa.

Vaokeahan se on esityksiä viedä läpi kun tutkimustulokset ja laskelmat puuttuu täysin siltä osin mitä suomalaiset mepit ovat esittäneet.Puuvaranto mitä Suomessa on ei ole niin merkittävä kuin Suomalaisessa metsäkkeskustelussa annetaan ymmärtää. Saksa pesee Suomen niin puuston arvossa kuin puuston määrässä mennen tullen.