Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 2,139)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Tolopainen

    Metsien suojeluohjelmista on rahaa vähennetty, vaikka jotain muuta saattaisi luulla. Vihreillä ei ole resursseja mihinkään muuhun kuin elellä sossutuilla ja kanniskella panderolleja. Miten on edes mahdollista, että Suomi EU maana voi harjoittaa aivan erilaista ilmastopolitiikka kuin muut jäsenmaat. Kurjistaa ja kärjistää, täällä harjoitetaan tiukkaa menokuria, jotta voidaan taata Etelä-Euroopan lainoja ja ottaa pakolaisia aivan erilaisten kulttuurien maista. Tällainen lajin solidaarisuus on tuhoon tuomittua. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita Afganistanin asioista, hoitakoot itse omat ongelmansa.

    rompe

    Tilan kuviokarttoihin kuitenkin seurauksena on jäänyt kuvioihin -Hakkuurajoitteet: Ei hakkuutöitä & Metsänhoidon rajoitteet: Ei metsänhoitotöitä.

     

    Ei toi tarkoita etteikö saisi hakata vaan puusto ei ole kasvanut hakkuukypsäksi että olisi kannattavata koneita metsään päästää

    mehtäukko

    Siis kyllä vihreä terrorirupusakki koettaa vaikka millä opilla saada maamme metsäteollisuuden polvilleen. Vasta uutislähetyksessä jokin tutkijajoukkio oli tullut tulokseen, että kun luonnon monimuotoisuus ja lajikadot vaativat eu:kin vaatiman 30%:n lisäsuojelun, puuta ei riitä teollisuuden tarpeisiin tätä tahtia. Ja muailma pelastuu.

    jees h-valta

    Rompe, ei pidä paikkaansa. Niitä ei noin merkata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mehtäukko. Ei puhuta 30 prosentin lisäsuojelusta, vaan kokonaismäärästä mukaan lukien tämänhetkinen suojeluala. Luken arvion mukaan metsä- ja kitumaasta on jo neljäsosa puuntuotannon ulkopuolella, jos lasketaan yhteen kaikki eriasteisten hakkuurajoitusten piirissä olevat alueet, myös onistajien omat epäviralliset. Jos lasketaan tuohon vielä mukaan sertifioinnin levennetyt vesistöjen suojakaistat, tilanne paranee edelleen.

    Jos saadaan lisää kasvua lopulle alueelle, tase muuttuu sitäkin kautta edullisemmaksi.

    Jos sitten ei millään voida hakata lisää, pitää tehdä arvokkaampia tuotteita. Sielläkin puolella on mahdollisuuksia.

    Sen verran lisäisin että jos käykin niin että päästömarkkinat ja puumarkkinat molemmat pyrkivät saamaan osansa, puusta voi tulla pulaa. Puun hinta saattaisi nousta. Metsätilojen hinnat ovat jo ennakoivasti (?) nousseet.

    Tolopainen

    Meillä ei ole mitään pulaa suojelualueista. Ongelmana on että niitä on jo aivan liikaa eikä entisiäkään suojelualueiden sopimuksia haluta uusia. Suomi on osa valtavan isoa havumetsävyöhykettä, josta metsätalouden käytössä on hyvin pieni osa. Eikä tuo käyttö ole kasvamassa päin vastoin vähenee. Kuiduttavan teollisuuden painopiste siirtyy tropiikkiin. Siellä sama kuitumäärä voidaan tuottaa 90% pienemmällä pinta-alalla kuin täällä pohjoisessa.

    Puuki

    Pitkäkuituista havusellua tarvitaan edelleen esim. kartonkipakkausten valmistamiseen. Niillä korvataan muovipakkauksia.   Sellustakin tehdään jatkuvasti  entistä arvokkaampia uusia tuotteita , jos ei vain käy niin että ne tehdään tulevaisuudessa muualla kuin Suomessa, niin siitä hyötyy koko kansantalous.

    Jos on noin kuin ed. on kerrottu, että 10 v:n suojelusopimuksen jälkeen suojelu jatkuu ilman jatkosopimusta, niin puustoiset Metso kohteet kannattaa sanoa irti ennen määräaikaa ja maksaa loput korvausrahat takasin.

    Epäviralliset suojelualueet ei tullene tulevaisuudessakaan suojelualuelaskelmiin mukaan joten niitä ei noteerata 30 %;n suojeluvaatimukseen .  Miten ne todennettaisiin, kun ovat epävirallisia ?      Tuo pakkopullasuojelu  saa luultavasti aikaan vain vastareaktion .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saatat Puuki olla oikeassa että epävirallisia suojelualueita ei noteerata, mutta se tilasto kuitenkin kertoo parhaiten todellisen puuntuotannon käytössä olevan pinta-alan. Se arvio on jo käytössä laskettaessa ”ylläpidettävissä olevia” hakkuumahdollisuuksia. Hyvä että Luke on tässä tilanteen tasalla, ja investointipäätökset voidaan perustaa realistisiin hakkuumahdollisuuksiin.

    Osa noista alueista on laskettavissa ja todennettavissa esimerkiksi Metsäkeskuksen tietokannoista, joihin on merkitty (ainakin pitäisi olla) metsäsuunnittelussa löydetyt metsä- ja ls-lakien tärkeät elinympäristöt. Nämä ovat pääosin hakkuiden ulkopuolella joten ne voitanee sisällyttää tiukasti suojeltuihin. Myös metsäsertifioinnin vesistöjen (poimintahakattavien?) suojakaistojen vaikutuksen voinee arvioida paikkatietokannoista joissa on alueen vesistöt. Noista tulee paljon lisää jatkuvan kasvatuksen pinta-alaa, mutta näitä ei voitane laskea tiukkaan suojeluun.

    Olisi syytä tarkentaa EU-tasolla ’tiukan suojelun’ määritelmää, mitä ko. alueilla saa tehdä. Tulos voi yllättää. Jos 30 prosentin alueeseen kelpaavat kaikki alueet joilla hakkuita rajoitetaan mistä tahansa syystä, meillä ei ole hätäpäivääkään.

     

    Puuki

    Rantametsiä on varmaan Suomessa paljon .  10 m levyiset kaistat ja 100-tuhansia km:jä (?) on yhteensä melko iso pläntti.      Mutta myös muita metsiä joita ei mo:t välttämättä hakkaa aukoksi koskaan; esim. tilojen  ympärysmetsät jotka ei ole tontilla.   Ne luetaan tietysti norm. metsänkäytön piiriin pinta-aloissa.  Silloin ne lisää eikä vähennä sitä min 30 % suojelupinta-alan vaatimuksen metsäalaa.

    Planter Planter

    SYKEn mukaan Suomen rantaviivan pituus olisi noin 315 000 km, jos oletetaan, että siitä olisi metsäistä 200 000 km, niin 10 m leveä ”vyö” yltäisi viisi kertaa maapallon ympäri. Rantavyöhyke on avohakkuun ulkopuolella ja vähintäänkin lievästi suojeltua.

    Kuvassa erään yhtiön talousmetsän rantavyöhykettä. Lahopuuta on paikoin enemmän kuin elävää.

    ranta

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 2,139)