Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 173)
  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilastoidusta hankintapuusta ylivoimaisesti suurimman potin toimittavat mhy:t. Metsänomistajien omat hakkuut ovat siihen verrattuna pieniä. Ei ole nyt lukuja esittää, mutta ainakin Keski-Suomessa on ollut tilanne tämä.

    Metsänmies

    Vaikka ei kuulukkaan varsinaisesti otsikon aiheeseen, otan vielä kantaa Puukin kirjoittamaan kommenttiin 21.2.2021,19:17:”Perintömetsät ei ole juurikaan sen edullisempi kuin ostopalstat on olleet. Niitähän myytiin aikoinaan parhaita ”tiskin altakin” etukäteen sopien.  Muistan sen ajan , kun myyntiin tulevat palstat hävisi myynnistä joskus jo ennen tarjouskierrosta.  Vain ne ”paskimmat” rääseiköt jäi usein  muiden ostajien kilpailtaviksi.  ”Etupiiritietoa” käytettiin ilm. silloinkin hyväksi. Ja metsävähennys muuttaa tilanteen perintöverojen maksun ja sen jälkeen suurempien myyntiveromaksujen vuoksi usein melko tasapuoliseksi.  Joku on kehunut joskus tälläkin palstalla niitäkin kauppoja , kun jo ensimyynnillä on saatu palstan kauppahinta kuitattua eikä ole tarvinnut edes kaikkia puita myydä.  Veronmaksajat kustantaa  uuden palstan ostonkin  osittain  verovähennyksen muodossa.  Mutta sopiihan sekin mielestäni koska puun hinnat on halpuutettu muun yhteiskunnan ja varsinkin metsäteollisuuden eduksi.  Typerää koettaa kohottaa ostopalstojen hankkijoita jotenkin muka ylemmäs perintömetsien hoitajia.    Perintöverot n. 12 % metsän käyvästä arvosta , siihen lisäksi suunnilleen joka 3. myyty puu verottajalle.  Metsävähennyksen käyttäjät maksaa vain  max 12 % puun myyntiveroa jos pitävät metsän itsellään tai muuten mulkkaavat palstan arvon matalaksi ja myynnin yhteydessä säästyvät metsävähennyksestä saamansa edun palautukselta. (sen esimerkin esittäjäkin on vieraillut joskus palstalla). Voi lähennellä semmonen kulanssitoiminta jo metsän raiskausta joka ennen oli kiellettyä mutta nykylain myötävaikutuksella entistä helpompi toteuttaa.” Puuki unohtaa kommentissaan, että metsänostajan on täytynyt maksaa metsänostoon hankkimistaan tuloista veroa jo ennen metsän hankintaa. Jos on ollut palkkatyössä, verotus sivukuluineen on jo kohtuullisen vaatimattomillakin ansioilla helposti 30%:n luokkaa. Ainoastaan jos on voittanut veikkauksessa tai muussa vastaavassa arpajaisissa tulo on ollut verotonta. Myös perityn rahan verotus, ainakin ensimmäisessä perintöluokassa ,on kevyempää, kuin palkkaverotus. Tietysti metsää voi hankkia myös velalla, mutta siihenkin täytyy olla jo hankittua omaisuutta vakuudeksi. Tuostakin hankkeesta on joskus maksettu verot ja tuon metsänhankintaa varten otetun velan takaisin maksaminen metsästä saaduilla tuloilla ,alentaa tilan arvoa.  Ostajan metsävähennyskin kuluu aikanaan loppuun ja sen jälkeen verotus on sama, kuin perijällä .Jos ostaja myy tilansa ,metsävähennys lisätään tilan arvoon. Perintömetsän saaja maksaa nuo metsänhankintaan kuuluvat verot vasta hankinnan jälkeen . On ymmärrettävää, jos perii täysin tyhjäksi hakatun metsän, ei siitä ole perijälle mitään hyötyä. perinnöstä kannattaa luopua siinä tapauksessa. Mitä taas tulee noihin ”arvonmulkkauksiin”, sitä tapahtuu varmasti sekä ostamalla hankituissa, että perityillä metsätiloilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilannetta vuonna 2015-2016.

    Luonnonvarakeskuksen kokoamassa tilastossa vain kuudesosa puukaupasta oli hankintakauppaa.

    Suurin osa tehdyistä hankintakaupoista on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluiden tuottamaa tai muuten koneellisesti korjattua puuta. Vain murto-osa on perinteistä, metsänomistajien itsensä hakkaamaa ja tien varteen kuljettamaa hankintapuuta, puunostajat arvioivat.

    Stora Enson koko puukaupasta noin 10 prosenttia on hankintapuuta, mutta isäntiä, jotka kaatavat puunsa itse, on todella vähän.

    Metsä Groupilla hankintapuun osuus on ollut tuolloin korkea, noin viidennes, josta puolet isäntien itse hakkaamaa, eli noin 10 % hankinnasta.

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/hankintahakkuut-ovat-katoavaa-kansanperinnetta/#23e3039d

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ekometsätalouden liitto ry pyysi 2.12.1998 Kilpailuvirastoa tutkimaan, onko metsäyhtiöiden raakapuun osto pystykauppaa suosivalla tavalla kilpailunrajoituslain vastaista. Liiton mukaan puukaupasta ja sitä koskevista korjuutöistä tulisi tehdä aina erilliset sopimukset.

    http://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2000/muut-ratkaisut/10686198/

    Visakallo Visakallo

    Korjuupalvelun toimittaman hankintapuun merkitys siinä mielessä merkittävä, ettei sitä voisi korvata juuri muulla kuin tuonnilla, koska hankintapalvelussa korjataan paljolti sellaisia leimikoita, joita metsäyhtiöt eivät itse korjaa.

    Puuki

    … Puuki unohtaa kommentissaan, että metsänostajan on täytynyt maksaa metsänostoon hankkimistaan tuloista veroa jo ennen metsän hankintaa….

    En unohda .  Kerroin senkin miten jotkut tehneet siitä takasin maksusta päästäkseen. Ei ole välttämättä yleistä mutta niitäkin näköjään on jotka ei laske metsälle yhtään muuta arvoa kuin rahallisen,  mh:sta ym. piittaamatta.

    Vuosikymmeniä omistetusta metsästä on aikoinaan maksettu veroa etukäteen myös pinta-alaverotuksen mukaan. Huonoimmassa tapauksessa  osa metsän myyntiveroista maksetaan siis  2  -kertaan,  ja 1. osa  korotettuna koska etukäteen maksettu vero (pinta-alaverona) on laskettu oletetun kasvun ja tuoton mukaisesti puun reaalihinnan ollessa korkeampi kuin nykyään.  Puuta kasvamattomilta peltoheitoiltakin piti maksaa veroa korkeimman mukaan joka vuosi , kun verottaja muutti sen tilastoissaan muutaman vuoden viljelemättömyyden jälkeen automaattisesti metsämaahan kuuluvaksi  , jos vesakkoa tai heinää kasvava maa sattui olemaan esim.  I-veroluokan maata.      Muutenkin etukäteen peritty vero oli usein epäoikeudenmukainen koska sillehän ei maksettu korkoa korkeiden korkojen aikaankaan.

    Riippuu tietenkin tapauksesta sekin miten vähän tai paljon tuleva perijä on itse osallistunut esim. metsänhoitoon  jo aiemmin.     Perintöverosta on maksettu myös veroa eikä sitä voi vähentää puun myynnin verosta.     Metsä on ollut lähes aina verottajalle erittäin  hyvä lypsylehmä (eikä ainoastaan sellun keittäjille) , ihan kuten henkilöauto.

    Metsätilamarkkinoilla tilanne on sikäli muuttunut aikaisemmasta , että edullisia metsäpalstoja ei ole enää tarjolla johtuen mm.  rahapolitiikasta (matala inflaatio, epävarmuus pörssimarkkinoilla)  ja metsävähennyksen käyttöön ottamisesta.   Kerroin niistä aikaisemmista ajoista alkup. kommentissa, jos et sattunut huomaamaan.

    Metsuri motokuski

    Minusta se mhy:n korjuupalvelun suorittama hankintakauppa on ihan normaalia pystykauppaa. Siinä vain kierrettiin sen aikaista kieltävää lakia. Itse olin monta vuotta aikoinani korjuupalvelulla töissä ja eihän se ollut sen kummempaa kuin yhtiöilläkään. Jopa samat puutoimittajat olivat olemassa.

    Jovain

    Kauppatavassa on merkittävä ero. Tuo Puukin analyysi ostopalstan hankinnasta on osuva. Jos hankintaa rahoitetaan puunmyyntituloilla, velkaraha on nykyistä elvytyksen nollatasoa ja metsävähennys on käytettävissä jne.

    Tuosta hankinnan kannattavuudesta. Mitallilla on myös toinen puolensa. En väitä että on yhtään huonompi. Samat rahat siellä ovat käytettävissä, jotka pitävät puunhankinnan ja korjuun kannattavuutta yllä, ovat myös metsänomistaja, puunmyyjäpuolella käytettävissä ja enemmänkin. Laskentatapa on toinen.

    Kauaksi ovat nollavuoden (Kilpailu- ja Kuluttajavirasto) hankinnan prosentit ja toisaalta myös metsätalouden tuottoprosentit valahtaneet. Ovat aikatavalla jääneet sinne pimentopuolelle.

     

    Metsänmies

    Kuten Puuki sanoo , peritystä metsästä on maksettu vuosikymmeniä veroa. Niinhän sitä on maksettu myös siitä metsästä ,jonka joku on ostanut. Kun puhutaan metsänhankinnasta, nuo verot ovat molemmissa tapauksissa kohdistuneet edelliselle , tai edellisille omistajalle, olipa se, tai hän, sukulainen tai ei. Nuo aiemmin maksetut verot evät siis rasita metsän saajaa kummassakaan tapauksessa .

    Petkeles Petkeles

    Suosittelen vaihtamaan laskimen paristot jos ilman vastiketta saatu varallisuus on yhtä huono diili kuin ostettu.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 173)