Keskustelut Metsänhoito hankintahakkuut

Esillä 7 vastausta, 321 - 327 (kaikkiaan 327)
  • hankintahakkuut

    Merkitty: 

    Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.

  • Jätkä

    Kuitenkin sen ammattilaisen, joka tekee tuon harvennuksen, pitäisi pystyä jättämään metsä hyvään ja ohjeiden mukaiseen kuntoon. Jos isäntä vaatisi tekemään liian harvaksi, eli teettäisi hävityshakkuun, on kuljettajan kieltäydyttävä.

    Myös jos isäntä vaatii jättämään liian tiheäksi, pitää se mielestäni korvata urakoitsijalle ja ostajalle.

    Tolopainen

    Eli omistaja ei voi päättää miten metsiään lain puitteissa hoidetaan. Urakoitsijan pitää saada ottaa kaikki mahdolliset puut, sekö on hakkuuehto nykyisin, muuten pitäisi maksaa korvauksia, mistä kun tili on jo nolla monilla ensiharvennuksilla. Ainut tulo tulee metsäyhtiölle menevästä Kemerasta ja siitäkin osaa jää yhtiölle. Eikö se ole silloin kannattavampaa, pistää raivaussahalla harvemmaksi ja ottaa Kemerat itselle.

    pihkatappi pihkatappi

    Kai tuossa moton puikoissa ensiharvennuksilla pitää huolehtia poistuman ja jäävän puuston osalta siitäkin, että kemeraehdot täyttyvät. 35 mottia /ha vähintään ja 1500 runkoa, jos lähtötilanne on 2200 runkoa, jää jäljelle sitten 700. Jos isäntä onkin kirjannut kauppakirjalle, että 1000 runkoa jätetään hehtaarille, niin sitten jää kemerat saamatta ja firma ottaa korjuussa pienet tappiot. Jos kirjausta kauppakirjalla ei ole ja isäntä tulee metsään meuhkaamaan, että tiheämmäksi pitää jättää, mites sitten menetellään? Toinen osapuoli on tehyt kaupat hyvässä uskossa että kemeratuki tulee ja metsänomistaja estääkin tämän, tuossa tilanteessa pitäisi lasku laittaa puiden korjuusta isännälle, vai miten se oikein menisi, eihän sopimattomia asioita voi tulla vaatimaan ilman korvausvelvoitetta aiheutetusta haitasta.

    Trivia

    Kun alkuraivaus on tehty, hyvällä kohteella hakkaa hyväkuntoinen ensiharvennusta 7-10 m3/pv. Puiden ajoon menee omalla kalustolla ehkä 10-15 tuntia/ha. Mielestäni palkkaa työlle jää vielä hyvinkin. Hankintapuusta maksetaan kuitenkin aika pienet verot. Tänä syksynä olen hakannut 2 hehtaaria, keskimäärin 7 pv/ha, eli pari viikonloppua ja muutama lomapäivä.

    Hankalakulkuisia kohteita en itse tekisi. Tai sellaisia, missä alkuraivauksesta jää paljon kannon tumppeja. Lisäävät rengasrikon vaaraa, eturengaskin maksaa kuitenkin sen mitä hehtaarista muuten jäisi käteen. 🙂

    Lisäksi yritän hakata vain hyvällä kelillä, eli lunta vähän. Lumihankeen en enää yritäkkään, liikaa aikaa tuhraantuu joka kannolla.

    Eli kun pyrkii optimoimaan olosuhteet ja konerikkojen riskit, niin helpot kohteet tekee mielellään itsekin. Puusta saatava hinta on kuitenkin kaksinkertainen pystykauppaan verrattuna, kun pääosin kuidusta puhutaan.

    Jätkä

    Jos normaalikohde on ennakkoraivattu, niin se pitäisi kyllä hakata motolla. Raivausrisukossa käveleminen ja työskentely on sitä luokkaa, että minun puolestani sen saavat tehdä jotkut muut.

    Traktorin rengas puhkeaa helpoimmin lyhyessä kannossa, tiettävästi kukaan ei ole saanut rengasta puhki puolen metrin kantoon.

    Tolopainen

    Tiettävästi traktorin rengasta ei ole saatu myöskään puhki sentin mittaiseen kantoon, jos valita saa ajan mielummin lyhyemmässä kannikossa kuin pitkässä. Kun yleensä tulee lunta, lyhyet kannot jäävaät lumen alle eivätkä ulotu renkaaseen. Suoraan sahattu kanto ei mene renkaasta läpi, takavuosina, kun käytettiin vesuria katkaisuun ongelma oli pahempi. Eipä ole koskaan metsässä traktorin rengas rikkoutunut, eikä peräkärrynkään.

    Ennakooraivaus pitäisi tehdä vuosia ennen harvennusta, miksi se pitäis tehdä metsurihakkuussa, en ymmärrä millaisessa nuoressa metsässä tuota risukkoa on. Tiheässä nuoressa kuusikossa ei ole lehtipuuta, eikä karuilla mailla, joissa kasvatetaan mäntyä ole pahemmin pusikoita.

    Trivia

    Ennakkoraivauksen teen vähintään kaksi vuotta ennen harvennusta. Kyllähän alle ottaa koivua ja kuusta viimeisen taimikon harvennuksen jäljiltä, vallankin jos on vähänkään kosteampaa paikkaa työmaalla.

    Maatalousrenkaat tuppaa vähän pullottamaan kyljestä, ja kyllä siitä läpimitaltaan viisi- kuusisenttinen kanto saattaa palkeenkielen repsaista, kun mätäs ympäriltä painuu alemmas. Jos jättää kannot pitkäksi, niin kun ajetaan toiseen suuntaan samaa uraa, osoittavat sitten kohti rengasta.

    Samoin vaikka 40 vuotiaasta vanhan tukkipuun kannosta saattaa löytyä lahoamaton kara keskeltä tai reunastakin, joka tekee saman tempun.

    Kyllä jonkinlaiselle tuntipalkalle pääsee, kun on asialla eikä pelkästään fiilistelemässä, kuten monella tuntuu nykyään olevan tapana. Ei sillä, nautintohan se on toki itsellekin, ei hampaat irvessä huvittaisi.

Esillä 7 vastausta, 321 - 327 (kaikkiaan 327)