Keskustelut Puukauppa Hankintalisä

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 382)
  • Hankintalisä

    Merkitty: 

    Apuja tarvitaan.

    Hankintapuun hinnat eivät juurikaan houkuttele tukintekoon, jos ajatellaan puhdasta päätehakkuuta. Kuitenkin palstalla on tuotu esiin,  miten hankintatukillekin on saatu 10-13€/m3 lisähintaa. Tarkoittaisi omissa tarjouksissani tällöin jopa 80e/m3 hinnan rikkoitumista.

    Onko tämä hankintalisä saavutettavissa vain silloin, kun kyseessä on puuta ostavan yhtiön oma koneketju tekemässä ”hankintatyötä” – ja lasku tulee erikseen perässä- josta toki saa vähentää ALV? Vai onko joku saanut myös tukille tätä todellista hankintalisää? Ei siis millekään erikoistyville.

    Ensiharvennusleimikkoon unohtuneista siemenpuistahan tuota hankintalisän saa, mutta tällöinkin lopullinen hintataso jää kuitenkin päätehakkuuleimikon tukkien pystyhintojen tasolle. Eli todellista hankintalisää ei kuitenkaan tule.

    Miksi ei? Soitto kierroksella kukaan ostoihmisistä ei tuota osannut selittää. (Vain 1kpl ei ollut lainkaan kiinnostunut hankintapuista, 7kpl pyydettyjä tarjouksia).

     

  • Jovain

    Avautuisiko tuo paremmin jos nollataan lähtötilanne. Tehdään pystyleimikoita hankinnalla tai tehdään oletettu pystykauppa hankinnalla. Tehdään korjuu ostopalveluna ja lähtötilanteessa puunhinta on sama.

    Tehdään hankintakauppaa, jossa vähennykset saadaan ja tehdään pystykauppaa, jossa vähennyksiä ei saada. Eli lähtötilanteessa puukauppa kannattaa tehdä hankintakauppana.

    Tilanne muuttuu, myös pystykaupassa korjuu on metsänomistajan ostopalvelu. Hoidetaan kuitenkin puukauppaan kytkettynä ja tilitysmenettelyn kautta.

    Eli käydään kahdenlaista puukauppaa, laskutuskauppaa jossa vähennykset saadaan ja tilityskauppaa jossa vähennyksiä ei saada.

    Puu Hastelija

    Tähän en osaa kyllä sanoa mitään.

    mehtäukko

    Joovain aiemmin…”Ei myöskään ole väitetty että korjuun lasku lisää tuloa, tai että lisätulo tulisi korkeammasta puunhinnasta. Vaan se korjuun lasku, samoin kuin korjuun alvi ym. vähennykset, ovat oikeutettuja vähennyksinä,  ja se tuotto tulee sitä kautta…”

    ”…myös pystykaupassa korjuu on metsänomistajan ostopalvelu. Hoidetaan kuitenkin puukauppaan kytkettynä ja tilitysmenettelyn kautta…”

    Satusetä sanon minä. Ja tämä satusetä sekottaa pakkaa koko ajan vailla mitään tietopohjaa ristiin sonklottamalla.

    Jos jotain asiaa vertailtaisiin konkreettisesti, todelliset luvut olisi oltava mukana.

    Jovain

    On tämä puukaupallinen ongelma, teen hankitakauppaa, siinä mielessä pystykauppaan ei ole tarvetta. Todellisia lukuja on ilmoitettu.

    mehtäukko

    Pötyä, että on puukaupallinen ongelma. Onkkelma on jonkun nupissa.

    Tee vain vapaasti mitä hyvään ”kauppojasi”. Ei taida raatilaiset innostua ”osille”.

    Jätkä

    Tottakai korjuukustannukset saa vähennettyä, mutta ne on ensin maksettava, että saa kuitin.

    Tottakai osalle alveista saa palautuksen, mutta nekin on maksettava, että saa vähennyspohjaa.

    Monta kertaa puun korjuukustannukset ovat korkeammat, kuin olisi hankintahinnan ja pystykauppahinnan erotus.

    Käsitykseni mukaan ainoa varsinainen erotus tulee – jos on tullakseen, työn laadussa: Puiden yksilöinnissä, harvennusvoimakkuudessa, myös kuitupuun katkonnassa, korjuuvaurioiden syntymisessä ja laadussa. Sanalla sanoen: työn laadussa. Mutta jos työn tekee sekä pysty – että hankintakaupassa sama yrittäjä, niin jälki lienee sama?

    MaalaisSeppo

    Jätkä toi esiin ehkä tärkeimmän hankintakaipan plussan, eli työn laadun. Itseäkin tämä on motivoinut, mutta liian tiheäksi jää oma työni jälki. Parempi kuitenkin kuin liian harva.

    Jotkut kuviot ovat myös liian pieniä pystymyyntiin. Hankintahakkaaja saa ne hoidettua ja usein myös näin yhdistymään muihin kuvioihin seuraavaa pystykauppaa varten.

    Hankintahakkaaja voi myös helpommin poistaa tuulekaadot, jolloin metsäkuvioiden joutumisriski HCV -alueeksi vähenee. Tämä on yksi lisätekijä, joka motivoi aloittamaan huomenna hankintahakkuuni.

    Ukkopekka

    Sen verran monimutkaisia ajatuksia, että yritetään yksinkertaistaa: alv-velvollisella alkutuottajalla on satasen suuruinen vähennyskelpoinen kulu. Laskunmaksuvaiheessa määrä sisältää alvit ja tilityksen yhteydessä verottaja maksaa 19,35 euron suuruisen alv-palautuksen (jos muita vähennettäviä tai maksettavia ei olisi). Veroilmoitus tehdään alv 0 summilla, jolloin veroilmoitukseen laitetaan 100 – 19,35 = 80,65 euron kululasku. Tästä kulusta saatava vähennyshyöty pääomatuloverotuksessa on 30 % eli 24,19 euroa. Ts. laskun verollisesta loppusummasta jää maksettavaksi vähennysten jälkeen 100 – 19,35 – 24,19 = 56,46 euroa, eli 56,46 %. Voi siis karkeasti ajatella, että jokainen osto, jonka tekee, tulee lopulta maksamaan vähän reilu puolet täydestä hinnasta.

    Jos on paljon kuluja, on paljon vähennettävää, eikä jää paljoa veroa maksuun. Ei kyllä tule paljoa tuloakaan, kun ne kulut on kuitenkin maksettava ihan oikealla rahalla. Ja päinvastoin. Hämärtääkö tässä tuo eritahtiin tuleva alv-tilitys tai jälkikäteinen verotus, mutta siis itse laskutoimitus on varsin yksinkertainen. Kannattavuutta miettiessä olennaista ei ole sinänsä kulujen tai verojen määrä, vaan se nettotulo näiden jälkeen. Jos kuluja on paljon, pitää myös puusta saada enemmän, jotta itse tekemisellä tai teettämisellä on mitään järkeä.

    Laskennassa ei ole siis mukana mitään mystistä vähennyksistä tulevaa tienausmekanismia. Jos ajatellaan esimerkiksi moottorisahan ostoa, niin sen kulun voi vähentää verotuksessa kerralla. Hyöty tästä sahan hankinnasta tulee siinä, että sen saa hankittua edellä esitetyn esimerkin mukaisesti n. puoleen hintaan. Sen sijaan, että maksaisi puunmyyntitulosta täyden pääomatuloveron (Ilman vähennyksiä), sahan ostamalla vähentää lopullisen pot-veron määrää (30 % alv 0 hinnasta) ja saa sen sahan itselleen pelkän veron maksamisen sijaan. Oletuksena tässä toki, että sahaa tarvitaan; jos ei tarvittaisi, niin tämä olisi vain turha kulu, joka on tehty veron välttelyn sijaan.

    Täsmennyksenä vielä, että sahan osto ei siis suoraan vähennä veron määrää, vaan vähennyshän tehdään veronalaisesta tulosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oikeat hankintahakkaajat voisivat kommentoida, kumpi tulee edullisemmaksi, tehdä kaikki (hakkuu ja lähikuljetus) itse tai ainakin hakkuu, jolloin saa hyödyntää hankintatyön verovapauden, vai teettää korjuu ulkopuolisilla saadakseen laskuja vähennyksiin. Muistaakseni joku oli aiemmin sitä mieltä että itse tekeminen on kannattavampaa.

    MaalaisSeppo

    Hakkun teen itse. Lähikuljetus lähistön urakoitsijalla.

    Kannattavuus on monen tekijän summa, ei ratkea vain yksittäisen hakkuun tuloja ja menoja räknäilemällä. Metsähommat ovat pitkäjännitteistä toimintaa.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 382)