Anneli. He ov vähä hiinä ja hiinä: – Jos hankintahakkaaja ottaa työn ihan vakavissaan ja huhkii metsässä täysiä työpäiviä, mutta ei saa aikaan päivän mittaan kuin pari mottia kuitupuuta, koska ei osaa oikein tehdä mitään niistä hommista, niin eipä sitä voi oikein ansioksi laskea.

Jos kaikki on kohdallaan – ja äly on riittänyt tehdä kuidun osalta pitkäksi hakkuusopimuksen, vehkeet on kunnossa ja myös taitoa niiden käyttöön, hän tekee päivässä väh. 10 mottia – luultavasti tuntuvasti enemmänkin, ellei ole kyse vanhasta eläkevaarista, jonka askel on lyhentynyt ja voimat vähentynyt.

Kun on metsässä oikein eväiden kanssa, niin ruoka / kahvi / tankkaus / viilaustauoilla voi -ja pitää silmäillä tehdyn työn jälkeä. Alkuvaiheessa sieltä löytyy usein paikattavaa. Myös se, että itsekin myöntää puita jäävän liian tiheään, korjaantuu nopeasti, kun ottaa ja mittaa koealoja. Paras tapa kasvashakkuumetsässä on mitata aarin ympyräkoealoja. Metsurin mitta kiinni vaikka johonkin alikasvuskuusenräippään ja kelan kanssa poispäin, kunnes ollaa kohdalla 564. – sillä säteellä ympyrä on 100 neliömetriä ja enskassa sillä alueella pitäisi olla 10 -12 jäävää puuta / muut kumoon.

Kyllä tuohon silmä tottuu – ja nopeasti. Parikin vuotta kun niitä mittailee, alkaa jo mennä muutama päivä, ettei tarvitse mitata lainkaan! ”Sääli on sairautta”.

Itse olen nyt 13 vuoden aikana hakannut hankintana omista metsistä n.14 000 mottia harvennuspuuta eli kaikki harvennukset olen tehnyt käsin.

Niinkuin jätkä tuossa aikaisemmin mainitsi aluksi metsä meinaa jäädä liian tiheäksi . Hankintana sahatessa voin myös heti vaikuttaa mahdollisiin erikois tilanteisiin esim. suojatiheiköt riistalle , metsätaloudelle kannattamattomien kuvion osien jättäminen käsittelemättä. , aukkojen varsien puiden tiheyden kasvattaminen tuulituhojen varalle.   Näin saan hakkuujäljen haluamakseni.

Ajon ostan paikalliselta yrittäjältä, koska taloudellisesti ei ole järkevää ostaa ajokonetta nuille vuotuisille kuutio määrille.

Päätehakkuussa hankintakauppa on yleensä kannattamatonta. Poikkeuksen siinä tekee , jos alue on niin huonolaatuista, että lähes kaikki puutavara menee kuiduksi ja tukkipölkkyjä löytyy vain tarkkaan etsimällä. Ei harvennushakkuissakaan hankintatyöllä rikastumaan pääse, mutta saa siitä jonkinlaisen työpalkan. Vain hakkuu kannatta tehdä itse, kuten Puhveli toteaa. Täytyy olla todellakin suuret savotat, että niiden vuoksi kannattaa ajovehkeitä hommata, tai pitää olla vielä vieraalle ajoa. Kuten moni on edellä maininnut, suuri syy hankintahakkuulle on se, että saa täsmälleen sen näköisen hakkuujäljen, kuin itse haluaa. Joku vaan viihtyy metsässä, joku toinen ei. Itse kuulun ensimmäisiin.

Eli vähennykset ovatkin tuloja. ??? Täällä olis ollut paljon parempia ehdokkaita taloustieteen Nobel palkinnon saajaksi.

”On tullut otettua kantaa joskus. Omalta osaltani olen ratkaissut, ostan korjuun palvelun puut ostavalta yhtiöltä laskua vastaan. Tähän järjestelyyn sisältyy kaivattu logistiikka, katkonta ja mittaus. Onnistuu myös yhtiön hyväksymällä ulkopuoleisella urakoitsijalla. Miksei myös omalla kalustolla jos sellainen on tarjota. Kustannukset vähennyksiin, niin myös korjuun alvi. Ja puunhinta tien varressa on vähintään hankintalisän verran yli, eli kustannukset on huomioitu puunhinnassa. Näin myös tukkikaupassa ja avohakkuilla.”

Jovain, kirjoitit aiemmin näin. Eli jos ymmärrän oikein, niin kyse on enemmän tai vähemmän pystykauppaan vertautuvasta järjestelystä; hankintakauppaahan tuo ei ainakaan verottajan tulkinnan mukaan voi olla, kun työn tekijä on muu kuin verovelvollinen itse (tai hänen läheisensä)? Pystykaupassa ostaja maksaa pystykaupan hinnan ja vastaa korjuun kuluista. Tuossa sinun järjestelyssä ostaja voisi periaatteessa maksaakin enemmän kuin pystyhinnan, jos sinä vastaat korjuun kuluista. Jos puun hinta olisi pystyhinta + 56% ajon ja hakkuun laskusta, lopputulos on +-0. Ts. vasta tätä suuremmilla hinnoilla homma olisi kannattavaa.

Eli, voisitko avata tätä vielä tarkemmin: paljonko ajon + hakkuun kustannus on ollut myytyä mottia kohden ja paljonko oli lopullinen myyntihinta. Helpointa olisi verrata esim. ensiharvennuskohdetta, jossa tuotos olisi pelkkää kuitua. Silloin laskujen verollisesta loppusummasta voisi huomioida suoraan tuon 56 % ja jakaa sen tehtyjen mottien kesken. Lopputulos kertoisi, millä kustannuksella pääsisi nollatulokseen ja toivottavasti sitten saamasi hinta oli enemmän kuin tämä.

Toivottavasti kysymykset eivät ole liian tungettelevia, anonyymejahan tällä kuitenkin ollaan?