Keskustelut Puukauppa Hankintalisä

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 382)
  • Hankintalisä

    Merkitty: 

    Apuja tarvitaan.

    Hankintapuun hinnat eivät juurikaan houkuttele tukintekoon, jos ajatellaan puhdasta päätehakkuuta. Kuitenkin palstalla on tuotu esiin,  miten hankintatukillekin on saatu 10-13€/m3 lisähintaa. Tarkoittaisi omissa tarjouksissani tällöin jopa 80e/m3 hinnan rikkoitumista.

    Onko tämä hankintalisä saavutettavissa vain silloin, kun kyseessä on puuta ostavan yhtiön oma koneketju tekemässä ”hankintatyötä” – ja lasku tulee erikseen perässä- josta toki saa vähentää ALV? Vai onko joku saanut myös tukille tätä todellista hankintalisää? Ei siis millekään erikoistyville.

    Ensiharvennusleimikkoon unohtuneista siemenpuistahan tuota hankintalisän saa, mutta tällöinkin lopullinen hintataso jää kuitenkin päätehakkuuleimikon tukkien pystyhintojen tasolle. Eli todellista hankintalisää ei kuitenkaan tule.

    Miksi ei? Soitto kierroksella kukaan ostoihmisistä ei tuota osannut selittää. (Vain 1kpl ei ollut lainkaan kiinnostunut hankintapuista, 7kpl pyydettyjä tarjouksia).

     

  • aegolius

    >On tavallisen yksinkertaista väittää muuta ja nämä alveilla tienaamiset.

    No niin. Nyt se alv siis on läpikulkuerä, jolla tienaaminen on mahdotonta (muuten kuin hyödyntämällä sitä ilmaisena lainana myöhäisen palauttamisen ajankohdan ansiosta) ja Jovain on koko ajan ymmärtänyt tämän, ollut oikeassa ja lisäksi asian ytimessä. Hieno juttu!

    aegolius

    >Mikä tässä mättää

    Ainoastaan tämä väite:

    >Minusta hankintakauppa on merkittävästi edukkaampaa kuin pystykauppa, ainakin tämän esimerkin perusteella.

    Saat toki sen korjuun laskun vähennyksiin, mutta et huomaa, että puukauppa on euromääräisesti korjuukustannuksen verran suurempi. Sinun pitäisi tuosta suuremmasta euromäärästä maksaa se 30 % tulovero, mutta vähennyskelpoisen korjuun laskun ansiosta verotettava tulo onkin täsmälleen sama kuin vastaavassa pystykaupassa.

    Jovain

    Niin pitäisi maksaa, mutta ei ole tullut maksettua, ei ole kyllä perittykään. Olen pitänyt myös pystykaupan korjuuta metsänomistajan ostopalveluna, se on kytketty puukauppaan.

    Tässä tullaan nyt hankinnan ostopalvelun osalta pystykaupan reviirille ja se aiheuttaa ymmärrettävästi närää. Olet asettamassa sanktioita, tuon 30 % tuloveron.

    Qotscha

    Rautalankaa verotuksesta ja rahan liikkeistä pystykaupassa ja hankintakaupassa, jossa korjuu teetätetään urakoitsijalla:

    Oletetaan, että kaupan koko on N kuutiometriä. Mottihinta pystykaupalla on a ja hankintakaupalla b. Hankintakaupassa korjuu hankitaan ulkopuoliselta taholta, jonka veloitus (alv 0) kiintokuutiometriä kohden on c. Oletetaan myös, että muita kuin kyseiseen kauppaan liittyviä tuloja ja menoja ei kyseisen vuoden metsätalouden verotuksen tule ja että pääomatulot menevät kokokaan veroprosentilla 30.

    Pystykaupassa puukauppatulo on siis N a. Ostaja tilittää sinulle lisäksi 24 %:n alvin 0,24 N a ja huolehtii 19 %:n ennakonpidätyksestä 0,19 N a, eli saat tässä vaiheessa tilillesi N a + 0,24 N a – 0,19 N a = 1,05 N a.

    Verottajalle ilmoitat metsätalouden veroilmoituksella, että puukauppatulot pystykaupoista ja (koska menoja ei ole) metsätalouden puhdas pääomatulo on N a. Verottaja tekee tästä viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joten verotettava pääomatulo on 0,95 N a, josta maksettava vero on 0,3 * 0,95 N a = 0,285 N a. Tähän mennessä olet jo maksanut ennakonpidätyksellä veroa 0,19 N a, joten jäännösveroa jää 0,285 N a – 0,19 N a = 0,095 N a.

    Arvonlisäveron osalta ilmoitat oma-aloitteisten verojen ilmoituksella, että vero 24 %:n verokannan kotimaisista myynneistä on 0,24 N a, ja koska vähennettävää veroa ei ole, juuri kyseisen määrän myös verottajalle maksat.

    Puun ostaja on siis tähän mennessä maksanut tilillesi 1,05 N a. Seuraavana vuonna alkuvuodesta maksat verottajalle 0,24 N a arvonlisäveroa ja myöhemmin verotuspäätöksen saavuttua 0,095 N a jäännösveroa. Rahaa sinulle siis jää 1,05 N a – 0,24 N a – 0,095 N a = 0,715 N a.

    Hankintakaupan tapauksessa taas puukauppatulo on N b. Ostaja tilittää sinulle lisäksi alvin 0,24 N b ja huolehtii 13 %:n ennakonpidätyksestä 0,13 N b, eli saat tässä vaiheessa tilillesi N b + 0,24 N b – 0,13 N b = 1,11 N b.

    Korjuusta maksat laskun, jossa veroton summa on N c ja arvonlisävero 0,24 N c. Yhteensä siis maksat korjuun tekijälle 1,24 N c.

    Verottajalle ilmoitat metsätalouden veroilmoituksella, että puukauppatulot hankintakaupoista ovat N b ja muut vuosimenot N c. Näin ollen metsätalouden puhdas pääomatulo on N b – N c. Yrittäjävähennys huomioiden verotettava pääomatulo on 0,95 (N b – N c), josta maksettava vero on 0,3 * 0,95 (N b – N c) = 0,285 (N b – N c). Tähän mennessä olet jo maksanut ennakonpidätyksellä veroa 0,13 N b. Jos 0,13 N b < 0,285 (N b – N c), eli jos (epäyhtälö ratkaisten) c < (31 / 57) b, et ole vielä maksanut riittävästi veroa, vaan jäännösveroa tulee maksettavaksi 0,285 (N b – N c) – 0,13 N b = 0,155 N b – 0,285 N c. Jos taas c > (31 / 57) b, olet jo maksanut liikaa veroa ja saat palautusta 0,13 N b – 0,285 (N b – N c) = 0,285 N c – 0,155 N b.

    Arvonlisäveron osalta ilmoitat oma-aloitteisten verojen ilmoituksella, että vero 24 %:n verokannan kotimaisista myynneistä on 0,24 N b ja verokauden vähennettävä vero 0,24 N c. Maksettava vero on siis 0,24 N b – 0,24 N c = 0,24 (N b – N c).

    Tähän mennessä olet siis saanut puunostajalta tilillesi 1,11 N b ja maksanut korjuuyrittäjälle 1,24 N c. Seuraavana vuonna maksat ensin verottajalle arvonlisäveroa 0,24 (N b – N c) ja myöhemmin joko maksat jäännösveroa 0,155 N b – 0,285 N c tai saat palautusta 0,285 N c – 0,155 N b = -(1,55 N b – 0,285 N c). Rahaa sinulle siis lopulta jää 1,11 N b – 1,24 N c – 0,24 (N b – N c) – (0,155 N b – 0,285 N c) = 0,715 N b – 0,715 N c = 0,715 N (b – c).

    Hankintakaupasta jää siis enemmän käteen, jos 0,715 N (b – c) > 0,715 N a, eli jos b – c > a. Toisin sanoen siis asia on todellakin niin yksinkertainen, että jos hankintahinnan ja korjuukulujen erotus on suurempi kuin pystyhinta, silloin hankintakaupasta jää enemmän käteen.

    aegolius

    >jos hankintahinnan ja korjuukulujen erotus on suurempi kuin pysty hinta, silloin hankintakaupasta jää enemmän käteen.

    Entäs Qotscha, jos hankintahinnan ja korjuukulujen erotus on täsmälleen pystyhinta? 🙂

    Qotscha

    Sitten viivan alle jää sama summa kummalla tahansa kauppatavalla.

    aegolius

    >Niin pitäisi maksaa, mutta ei ole tullut maksettua, ei ole kyllä perittykään.

    Viimeinen rautalangan pätkä käyttöön.

    1. Pystykauppa 20000 euroa -> verotettava tulo 20000 euroa ja siitä 30 % veroon.

    2. Hankintakauppa 23000 euroa, jossa korjuun kustannus 3000 euroa. Puukaupan arvo 23000 euroa. Koska on vähennyskelpoinen lasku korjuusta 3000 euroa, verotettavaksi tuloksi jää 23000-3000=20000 euroa. Verotettava tulo on sama kuin pystykaupassa ja kauppatavasta riippumatta molemmista nettona 14000 ellei ole muuta vähennettävää.

    Edit. Kaikki mainitut luvut alvittomia. Alv vaan kulkee läpi.

    aegolius

    >Sitten viivan alle jää sama summa kummalla tahansa kauppatavalla.

    Juuri näin.

    Jätkä

    EIKUN: ”Mitä enemmän ALVia, sitä enemmän ALV-palautuksia  – Puhtaana käteen”.  Eikö niin Joovaan?

    mehtäukko

    Eipä se poloinen tajua, että saadakseen joltain niitä himottuja alvejaan hyväkseen, on maksettava toinen pussi tyhjäksi…

     

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 382)