› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 10 11 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Sent on: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 15.12.2016, 20:07

    Voi olla vaikea sanoa kunka paljon harsinnan kieltämisessä oli aikoinaan mukana nousevan selluteollisuuden tarpeet ja kuinka paljon  huoli kuusettuvista kuivista kankaista. Luultavasti molemmilla asioilla oli melko suuri vaikutus.

    Tukista saattaa tulla puute jahka uusi metsälaki saa vaikuttaa muutaman vuoden vähentämällä tukkipuukokoisten metsien määrää.

    Jos jk hakkuut onnistuttaisiin  tekemään aina talviolosuhteissa niin jotain toivoa niiden  positiivisestakin vaikutuksesta saattaa olla. Pohjoiseen se sopiikin paremmin kuin rospuuttoherkemmille seuduille E-ja Keski-Suomeen.

    uudehko metsänomistaja 16.12.2016, 13:55

    Olisikohan Metsälehden kommentoijien syytä hieman rauhoittua. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.

    Pääosa kommenteista kohdistuu siihen, mitä perustetuille metsärahastoille, niiden osakkaille ja Suomen metsille tapahtuu tuelevaisuudessa. Jos kommentoija on sitä mieltä, että huonoa, niin se saattaa olla totta. Totta saattaa myös olla, että metsärahastot tulevaisuudessa muodostavat merkittävän osan Suomen puutavaran hankinnoista. On myös huomattava, että jollekin  on selvää, että vain itse kokonaan omistettu metsä on se ainoa oikea. Joku toinen tuntee olevansa metsänomistaja, jos hän hankkii osauuden metsärahastostya. Meitä on niin monenlaisia eikä kaikille sovi sama.

    Ilman perusteellista tietämystä alan kehityksistä tuntuu lapselliselta arvostella koko systeemiä oman kapean näkökannan perusteella. Pidän varmana, ettyä rahastojen kannattavuutta  on tarkoin tutkittu asiantuntijoiden taholta ennen rahaston perustamista. Jos taas rahaston osuus tuottaakin omistajalle tappiota, niin eihän se ole muiden ongelma. Mitä tulee rahastojen vaikutukseen Suomen metsien tilaan, niin todennäköisesti metsiä hoidetaan Suomen lakien mukaan. Sen pitäisi todistaa myös kommentoijille, etteivät Suomen päättäjät ole huolissaan edes jatkuvan kasvatuksen metsiä tuhoavasta seurauksesta.

    Lisäksi suuri osa Suomen metsien puustosta on nyt kilpailun ulkopuolella. Omistan pitäisi olla vain tyytyväinen, jos pienentynyt puun tarjonta aiheuttaisi ostajien välille edes hieman kilpailua.

    Timppa 16.12.2016, 15:57

    Minusta keskustelu on ollut asiallista.  Ei mitään kiihkoilua.  Muistettava on, ettei rahastoja ole perustettu mihinkään hyväntekeväisyystarkoitukseen vaan niiden perustajien liiketoiminnan edistämiseen.  Tulee kyllä mieleen S-ryhmän rahastoista, että siinä on  olleet taitavat Innoforin miehet ideaansa myymässä.  Kuten aiemminkin olen kertonut Porvoon lähellä olevasta Bosgårdin tilasta, niin Innoforin opit olivat uponneet heihinkin.  Niin antaumuksellisesti tätä aatetta levittivät ja esitteitä jakoivat.

    Epäilen kumminkin, ettei metsärahastoilla tule olemaan kovin kummoista menestystä juuri korkeiden kulujen ja ainakin nykyään osakkaalle epäedullisen verotuksen vuoksi, kuten tuolla toisaalla selvitin.

    Mistä päättäjät ovat tietoisia ja mistä eivät, on minulle usein kyllä täysi arvoitus.  Niin kummia päätöksiä ja lakeja syntyy.  Eivät nämä metsäasiat tunnu erottuvan ainakaan edukseen,

    pihkatappi pihkatappi 16.12.2016, 16:02

    Näinhän se on, jos jatkuvan kasvatuksen rahasto ostaa Kainuusta metsiä, on tilanne eri kuin Etelä-Suomen harsinta metsissä. Puusto on lyhyempää kuin etelmpänä ja routa on maassa lähes joka talvi, sekä kosteusolosuhteet ja puuston kasvu erit, jolloin ihan samat menetelmät, kuin etelämpänä eivät anna samaa tuottoa.

    Visakallo Visakallo 16.12.2016, 18:50

    Uudehko metsänomistaja todennäköisesti muistaa myös sen, että nämä ”arvostetut talousasiantuntijat” ovat aikojen saatossa aiheuttaneet pankkikriisejä, asuntokuplia ja viimeksi kokonaisen mannertenvälisen finanssikriisin. Senkin u.m. todennäköisesti muitaa, että aivan jokaisen kriisin edellä on ollut myös niistä varoittelijoita.  Toivottavasti olen näiden metsärahastojen suhteen väärässä.

    Halko 16.12.2016, 19:30

    Timppa on useamman kerran maininnut Bosgårdin.

    Kas kummaa, Innofor ja Bosgård on samoissa käsissä…

     

    Aimo Jortikka 16.12.2016, 20:44

    United bankersin UB-metsärahasto näyttää tavoittelevan 6 prosentin tuottoa.        Myöskin vuotuiset kulut on pienemmät, 1,3%. En tiedä sitten mitä menetelmiä he käyttävät, mutta tuskin jatkuvaa kasvatusta. Jos joku aikoo näihin sijoittaa , kannattaa varmaan tutkia mitä eri rahastot tarjoaa. Näyttää olevan melkoisia eroja, näistä prosenteista voi tulla iso raha jos näissä rahastoissa aikoo rahansa vuosikymmeniä pitää. Metsänomistaminen kun ei ole mitään kvartaalitaloutta.

    Timppa 17.12.2016, 10:50

    Katselin tuon UB:n esitteitä.  Käyttävät siis tarvittaessa velkavipua metsien hankintaan, mikä tietysti on riski korkojen noustessa.   Nyt ei tainnut olla käytössä, koska rahaa ja sijoituksia oli luokkaa 30 %.

    Esitteestä eri selvinnyt se mitä hallinnointipalkkio sisältää.  Lähinnä se kuinka paljon varsinaista metsätalouteen liittyvää työtä ja työnjohtoa vaiko ei ollenkaan.   Osuuksia luvataan lunastaa puolivuosittain.

    Ymmärsin, että osuuksien arvoa oli nostettu 5 %.  Perustuiko mahdollisesti metsämaan hintojen muutoksiin?  Sen luulin ymmärtäväni, että hallinnointipalkkio lasketaan korotetusta arvosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2016, 12:10

    UB-metsärahasto käyttää tietääkseni erirakenteista mallia aina kun se on mahdollista. Yleisenä huomiona: metsärahastojen – kuten muidenkin – pitäisi kertoa kulut ja tuotot niin että ostaja voi vertailla niitä. Sovellettava metsänhoitomalli pitäisi myös kertoa, sekin on monelle sijoittajalle merkityksellinen seikka.

    Jovain 17.12.2016, 20:17

    Metsiin tavalla tai toisella sijoittaminen on entistä enemmän palvelutuotantoon sijoittamista, sillä palveluiden tuotto lienee jo monin kertainen puusta saatavaan tuottoon nähden. Näinhän sen kuulunee ollakin, mutta onhan se metsänomistajan kannalta aika epäterve tilanne, kun otetaan huomioon se, että metsänomistajat on suljettu palvelutuotannon ulkopuolelle. Eli maksavat kaikesta, kuten rahastojen kustannuksista, kuin muustakin. Vähennetään puun hinnasta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 135)
1 2 3 … 10 11 12 13 14