› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 135)
1 2 3 4 5 … 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Sent on: 7.12.2016, 19:02

    Merkitty: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 9.12.2016, 12:51

    Mitä kuluja Visakallolla siirtyy ja mitkä kulut alkavat myöhemmin juosta?

    Vain kannattavia investointeja metsään on taloudellisesti perusteltua tehdä, niin nyt kuin tulevaisuudessakin – niin yksityistalouden kuin kansantaloudenkin näkökulmista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2016, 13:16

    Uudistamisinvestoinnin kannattavuuslaskelmassa on varmaan monilla mukana luontaisen uudistamisen suurempi epäonnistumisriski, joka korostuu erirakenteisessa metsänkasvatuksessa.

    Visakallo Visakallo 9.12.2016, 17:48

    Reima Rannalla vastaan, että kulut tulevat siinä vaiheessa kun metsiä on hakattu pari kertaa tukkisaantoa korostaen. Tämä valitettavasti johtaa Suomen oloissa harvoihin ja erittäin huonotuottoisiin metsiin, jotka ovat kalliita uudistaa. Siinä vaiheessa alkuperäiset omistajat, esim. nämä rahastot ovat jo poistuneet näyttämöltä, ja uudistaminen jää mitä todennäköisesti jälleen veronmaksajien harteille. Viimeksi tämä operaatio vei MERA- ja sen jälkeisine ohjelmineen aikaa yli 30 vuotta, ja tähän käytetty yhteiskunnan raha ei ollut aivan pieni.

    Jätkä 9.12.2016, 20:05

    Kahteen kertaan harsittu metsä on lopussa. Jos se on kuusikkoa, se on lahoa ja jos se on männikköä, ovat kaikki taimet jo kasvunsa lopettavia ”ikihonkia”, joiden vaurastumista kunnon tukkipuuksi on odoteltava satoja vuosia.

    Visakallo Visakallo 9.12.2016, 20:27

    Varsinaisia harvennushakkuita alettiin Suomessa tehdä yleisemmin vasta 60-luvulla, sillä metsät olivat harsinnan jäljeltä niin vähäpuustoisia, ettei niisä harvennettavaa juuri ollut!

    Visakallo Visakallo 9.12.2016, 20:36

    Metsälain muutoksesta johtuen näitä rahastoja ei käytännössä valvo kukaan. Joukossa on varmasti aivan vastuullisiakin tahoja, mutta mahdollisuus tekee myös helposti siihen taipuvaisesta varkaan. Esim. rakennuspuolella jo aikaisemmin mainittu Oravarahasto on hyvin karmea esimerkki.

    Metät kunnossa! 9.12.2016, 22:28

    En voi ymmärtää miksi väitetään etteivät jatkuvaan kasvatukseen (=lue harsintaan) perustuvat metsärahastot ole pyramidihuijauksia. Uutta metsää ostetaan niin pitkään kun on uusia sijoittajia. Tuotto säilyy. Sitten kun ei enää saada lisää sijoittajia (=lue tuottoa ei enää ole riittävästi) voidaan hetkellisesti vielä myydä peitteisiä metsiä (=lue pilkottuja puuhapalstoja kovaan hintaan kaupunkilaisille) osinkotuoton varmistamiseksi. Lopulta kupla puhkeaa ja myöhäisemmässä vaiheessa sijoittaneet kirjaavat tappion. Alkuvaiheessa aloittaneet ovat myyneet / poistuneet kuviosta jo aikaisemmin hyvällä voitolla. Kansa maksaa…

    MaalaisSeppo 9.12.2016, 23:25

    Mikä kansa tämän maksaa? Sijoittajathan sen maksaa

    Aimo Jortikka 9.12.2016, 23:39

    näitä metsärahastoja näyttää olevan nyt joka pankilla ja muitakin tahoja on kuten Taaleri. Tarkoittaa , että ne ostaa metsää sadoilla miljoonilla , jos yhden rahaston koko on 30_50 miljoonaa. Mistä ne oikein ostaa moisia määriä. Firmatko niille myy metsänsä , mutta miksi ne möisi jos ne olisi hyvä sijoitus ja odotetaan puun käytön lisääntyvän kymmeniä miljoonia mottia lähivuosina. Ei tämä nyt oikeen järkeen käy.

    koillis lappi 10.12.2016, 06:16

    Metsähallitus työsti aika voimakkaalla kädellä harsittuja metsiä 60-90 luvulla.Auraili ja uudisti.

    Nyt sitte omistaja vaatii joka vuosi parempaa tulosta ja tuloutusta.

    Näyttää siltä että heti ensiharvennuksessa vedetään metsät alarajoille ja jopa allekin.Tarvi toista kertaa harventaa.Tavallaan palaavat lähtöpisteeseen,hieman vaan eri kautta kuin jatkuvan kasvatuksen kannattajat

    Onkohan sekään kestävällä pohjalla.

    No,heillä maita mantuja riittää ja varmaan pitävät huolen että kuitupuun ylitarjonta ei aivan heti lopu.

    Sijoittajat lähtee jälenlyöntiin kun tuotto hupenee,mutta valtio ei pääse metistään irti.

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 135)
1 2 3 4 5 … 12 13 14