› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

  • Tämä aihe sisältää 384 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 30 31 32 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sent on: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 28.3.2023, 14:47

    Totuus on joskus varsin tunkkainen asia.

    Gla Gla 28.3.2023, 15:37

    Ajatus totaalisesta vapauttamisesta on tosiaan järjetön ja johtaisi jopon karkaamiseen käsistä, joten ei siitä sen enempää. Samoin hirvien lahtaus helikopterista yms. Hollywoodin meininki.

    Kaatolupajärjestelmän epäonnistumista tai päivänvaloa kestämättömiä tavoitteita ei kuitenkaan tarvitse perustella kivikauden tapahtumilla. Silloin ei ollut kiväärejä, jonka valopisteellä varustetulla Swarowskin 1-8×24 kiikaritähtäimellä ammuttu luoti lentäisi muutaman sentin tarkkuudella samaan paikkaan 150 m etäisyydelle. Eikä silloin ollut kaatolupajärjestelmää tai ihmisen asettamaa tavoitetta hirvikannan koon suhteen. Sen sijaan 70-luvulla asetettiin tavoitteeksi kasvattaa hirvikannan kokoa. En tiedä, kuinka suureksi, mutta ilmeisesti n. 100 000 suuruusluokka se oli, koska siinä se on seuraavat vuosikymmenet pidetty.

    Jos suorittava on sitä mieltä, että kanta kasvoi liiaksi metsänhoitomenetelmien takia, kaatolupajärjestelmä ei toiminut. Siinä tapauksessa nykyisetkin tavoitteet on väärät, koska edelleen tavoitellaan tuon suuruusluokan lukuja. Mutta edelleen syy on kaatolupajärjestelmässä, koska sillä kannan kokoa ohjataan. Ei metsänhoitomenetelmillä.

    Nyt täytyy siis olla johdonmukainen ja päättää, mistä kaikki johtui.

     

    suorittava porras suorittava porras 28.3.2023, 16:08

    Hirvikanta kasvoi ennakoimattomasti 70- luvun alusta lähtien ihan itsekseen riittämättömän seurannan ja metsätysseurojen vähäisen yhteistyön takia. 60-luvun lopun rauhoitus teki metsästäjistä entistä varovaisempia metsästyksen suhteen ja omaa reviiriä puolustettiin ankarasti ja hirvien määristä ei vieraille hiiskuttu. Samaan aikaan hirvien ravintotilanne parani valtavasti . Kuivat keppimetsät muuttuivat muutamassa vuodessa aukoiksi ja sitä myöten hirvien paratiisiksi. Kesti pitkään ,ennen kun kehityksen suunta selvisi kenellekään. Silloin olikin jo myöhäistä. Kukaan ei voinut käsittää ,että hirvet lisääntyvät sitä tahtia ravintotolanteen parantuessa silloisella tahdilla. Tämä ravintoresurssi on voimissaan edelleen . Metsästäjien kohdalla tilanne muuttuu koko ajan huonompaan suuntaan.

    Mutta….asialla voi olla toinenkin puoli. Hirvikantaa haluttiin kasvattaa huoltovarmuussyistä ja metsästystoimintaa turvallisuusuhkiin varautumiseksi. Näistä ei luonnollisesti hiiskuttu julkisuuteen silloisen maailmantilanteen vallitessa. Nyt tällaisen toiminnan tarkoitus ymmärretään paremmin. Taisipa mone metsästysseuran piikkipaikoilta löytyä henkilöitä joilla oli läheinen yhteys puolustusvoimiin. Joka kylään oli saatu aseistettu yhteistoimintaan kykenevä joukko, joka kävi”kertausharjoituksissa” kerran vuodessa ja piti yllä ampumataitoaan. Muutenhan näitä puolustukseen liittyviä kekkereitä ei olisi heti sodan jälkeen voinut laillisesti pitää. Metsästyseurat tahoillaan muodostivat ainakin alkuaikoina varteenotettavan pidäkkeen naapurimme vihamielisiä hankkeita vastaan. Ennen sotia samaa virkaa toimitti suojeluskunta.

     

    Gla Gla 28.3.2023, 16:17

    No hyvä, nyt löytyi yksimielisyys hirvikannan kasvun syistä. Metsästykseen perustuva kannanhallinta epäonnistui.

    Reserviläistoiminta on hyvä peruste ylläpitää toimintaa. Tarkkana vaan täytyy olla, ettei rambot ja muut asehullut ota metsästystä treenikentäkseen.

    suorittava porras suorittava porras 28.3.2023, 16:20

    Sitä mahdollisuutta torjutaan koejäsenyyksillä ja nyt on mahdollista reilusti osallistua reserviläistoimintaan.

    Gla Gla 28.3.2023, 16:45

    Ei ole ihme, että reserviläisjärjestön järjestämä tilaisuudet päästä ampumaan rynkyllä on täynnä. Laukauksen hinta on n. euron kappale eli sama kuin omalla kiväärilla, jos ratamaksu on kohtuullinen. Kaupan päälle saa ohjausta.

    Koejäsenyys on varmasti hyvä järjestelmä näin maanomistajankin kannalta. Vieraskortteja saa kylläkin ilman koejäsenyyttä, mutta ehkä se on sen verran valvottua, ettei ongelmia juurikaan ole?

    pikkutukki 28.3.2023, 16:52

    SR veti 16.08 oikein hupijutun .

     

    Visakallo Visakallo 28.3.2023, 18:29

    On ne ruotsalaiset näköjään pelänneet vielä paljon enemmän, kun ovat kaiken varalta kasvattaneet vielä paljon suuremman hirvikannan kuin täällä Suomessa!

    Gla Gla 28.3.2023, 20:30

    En ota kantaa siihen, oliko suorittavan kirjoituksen loppuosa hupia vai totta. Se on kuitenkin varmaa, että netsästyksellä on positiivinen vaikutus reserviläistoiminnan suhteen ja tätä kannattaa hyödyntää. Voi ihan hyvin olla, että asia on jossain suunnitelmassa huomioitukin. Samoin se, että naapurimme on hankkinut rekisteritiedot aseluvallisista henkilöistä.

    Metät kunnossa! 28.3.2023, 20:49

    Ei tätä perusasiaa kannata enempää hämmentää. On varmasti ihan hyvä peruste pitää yllä ampumataitoa ja tarvittaessa myös ruokaa metsässä, mutta hirvi on nyt tässä asiassa keskiössä.

    Hirvikannan hoitosuunnitelma on hyvin kirjoitettu ja perusteltu. Tavoitekanta on n. 2,5 – 3,0 yksilöä / 1000 ha. Tavoitteessa kun ollaan on myös hirvelle riittävästi ravintoa ja toisaalta taimikko -ja liikennevahingot ovat kuitenkin vielä yhteiskunnallisesti kokonaisuutena hyväksyttävällä tasolla. On täysin yhdistysten ja seurojen käsissä laittaa asia kuntoon alueilla missä se ei ole. Ja jatkossa ylläpitää se siinä.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 30 31 32 … 37 38 39