Keskustelut Metsänhoito Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

  • Tämä aihe sisältää 384 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 384)
  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

  • suorittava porras suorittava porras

    Juuri näin ,kun nimimerkki ”Metät kunnossa” lopuksi kirjoittaa. Homma on täysin paikallisten omissa käsissä ,jos niin halutaan. ”Korkeampia voimia” ei tarvita asioita sotkemaan.

    Joillakin työsarkaa hirvien harventamisessa vielä riittää ,mutta muualla on mentävä jo kieli keskellä suuta .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pohjois-Suomessa voisi olla poron laidunnuspaine ja puiden heikompi uudistuminen huomioiden alempi tavoite eli 1-2 hirveä per 1000 hehtaaria metsää, etelässä 2-3. Vesistöjä, taajamia ja peltoja ei pitäisi laskea mukaan pinta-alaan, koska ne eivät ole ruokailualueita (paitsi riistapellot).

    Tomperi

    Kovat ovat tavoitteet, voi olla että jossakin päin vois jopa toteutua mutta tohdin epäillä kyllä.

    Tolopainen

    Mitä hirvireservaattia AJ aikoo kasvattaa, kun tuhatkertaistaa hirvien määrän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tolopainen ja Tomperi ovat tarkkoja oikolukijoita – korjasin.

    Uusin tieto on vähän hankalasti löydettävissä mutta kun menee sivustolle

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/hirvikannan-seuranta/hirvikannan-koko-ja-rakenne-syksyn-2022-jahdin-jalkeen-arvioitu

    ja klikkaa lopusta kohdasta ”Lisätietoa” niin pääsee tiedotteeseen, jota alas vierittämällä löytyy Hirvitietotaulukko_2023 joka avautuu taulukkolaskentaohjelmassa.

    Jäävän hirvikannan alueelliset erot ovat edelleen hirmuiset. Olisi mielenkiintoista vaikka haastatella Metsälehteen, että miten eri puolilla perustellaan kantatavoitteita metsästäjien tai metsästävien maanomistajien taholla.

    Lapin maakunnan sisällä on vähähirvisiä ja hieman runsashirvisempiä alueita, joten luultavasti niitä on paikoin liikaa. Varsinais-Suomi (VS2 ja VS3) edelleen runsashirvinen.

    Kainuusta löytyy suuria hirvimääriä: KA1 ja KA2 ovat ehkä maamme tiheimmän hirvikannan alueet joissa jäävä kanta on jopa 8 yksilöä per 1000 hehtaaria. Hieman erikoista huomioiden alueen suurpetokannat, vai johtuuko juuri niistä: on jätetty varman päälle hirviä, että riittää molemmille pedoille ja metsästäjille. Luonto ehkä kestää nuo määrät (jotka ovat siis kymmenkertaiset verrattuna Lapin alhaisen hirvikannan alueisiin), koska Kainuussa ei ole poroja eikä kauriita jakamassa ravintoa, ainoastaan muutama metsäpeura.

    suorittava porras suorittava porras

    Hirviä on tilaston mukaan nyt yhtä vähän ,kun 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin metsästystä rajoitettiin voimakkaasti . Viiden vuoden kuluttua kanta olikin jarruttelun tuloksena kaksinkertaistunut ja sitä sumaa jouduttiin purkamaan seuraavat kymmenen vuotta. Nousua on siis luvassa ,jos vanhat merkit pitävät paikkansa.

    Visakallo Visakallo

    Miksi metsästystä nyt taas jarrutellaan, eikö 90-luvun virheistä opittu?

    Tolopainen

    Metsästyspiireissä on hiukan eri käsitys paljonko hirviä pitäisi olla.

    suorittava porras suorittava porras

    Metsästystä jarrutellaan ,että ei tarvitse turvautua rauhoituksiin. Nyt ollaan paikoin hyvin lähellä sitä tilannetta.

    Rauhoituksista on tuoreempia muistoja 10 vuoden takaa ,jolloin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa rauhoituksiin päädyttiin. Lopahtiko rauhoituspaikkakuntien metsästäjien into välivuosiin, kun nyt näyttävät korvaussummat hirvivahinkojen osalta olevan kasvussa ja keskimääräistä korkeammat juuri niillä paikkakunnilla. Tassunsa soppaan on upottanut myös susi ,joka estää tehokkaan koirien käytön samoilla alueilla.

    Kun metsissä ei enää liikuta ,jää hirvien määräkin arvioimatta ja tulokset ovat mitä sattuu. Luontoporukat kiittävät. Eläimiä ei ammuta. Ne jäävät suusien purtavaksi.

    Visakallo Visakallo

    ”Kun metsissä ei enää liikuta ,jää hirvien määräkin arvioimatta ja tulokset ovat mitä sattuu. ”

    Nyt ollaan suorittavan kanssa 100% samaa mieltä!

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 384)