Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • metsänkasvattaja

    aika  huono  suosia   isoa   konetta  ensiharvennuksessa ,sillä että   voi  tehdä  muutaman ison puun  samalla  kohteella  jos  muut  puut  ovat  alle   100  l  mikä  ongelma   siinä  on  ettei  joku  metsuri  tai  jopa  motokuski  niitä voisi  kaataa , jos  lopputulos  olisi  sen  takia   virheetön

    Marjametsä

    Jyväskylän Keljonlahden kivihiilen poltto olikin surkuhupainen tapaus ja malliesimerkki vihreiden viisaudesta. Turpeen polttoa rajoitettiin verollisin yms. keinoin, mikä oli lopputulos, ostetaan kivihiiltä ulkomailta ja maailma pelastuu.

    Jätkä

    Myös Mopokuskien kannattaisi hieman laskeskella, kuinka se menikään, jos enskasta maksetaan hakkuusta vaikkapa 10 € / kuutio, taikka päätehakkuusta maksetaan 2 €/ kuutio, niin päästäkseen samaan tuloon samassa ajassa pitää päätehakkuussa hakata kuutioita 5 x sama määrä kuin enskassa.

    Vai maksetaanko urakkapalkatulle Mopokuskille sama palkka / kuutio, oli keskitilavuus puilla mikä tahansa? Silloin vika on taksoissa, eikä metsässä.

    Jätkä

    Suoriutuva:”-Risukoista ei kerry riittävän laadukasta haketta eikä nykyisellä miehityksellä määrääkään riittävästi.”

    -Väite edellä, osoittaa, että sen kirjoittajalla ei ole muuta tietoa ja taitoa, kuin vain asenne siihen, että iso ja tehokas kone on ainoa mikä kannattaa.

    Kun on laadukas hakkuri, eikä materiaalissa ole maata ja kiviä, niin hake on tasan tarkkaan samaa laatua, tekee sen vaikka koivutukista tai pajupuskasta. Kilot ja kosteus jos on samat, on myös energiamäärä sama.

    Isoissa polttolaitoksissa vastaavasti hake tehdään murskaamalla, jolloin kivetkin menevät polttoon, jos eivät lajitu erottelussa pois: Ruotsalaisessa isossa lämpölaitoksessa poltetaan Kannot ja oksat, siellä palaa myös yhdyskuntajätteet. Kun kävimme siellä, putosi erottelusta (kolmen metrin korkeudesta kuljettimelta) -auton moottori, eli systeemi toimii oikein hyvin, ennakkolajittelu ei niinkään.

    Kun kannotkin murskataan kivineen päivineen, on turha läähättää risuhakkeen laadusta.

    Puuki

    Tuontitavaraahan ne suurikokoiset e-puupölkyt pääosin on. Sillä perusteella jotkut vihreät yrittää saada e-puunkin pois uusiutuvan nimikkeen alta ja pois käytöstä , että Suomessa menee 0,5 milj. mottia liian isoa  monimuotoisuuspuuta energiapuuksi.   Ne puut on hakattu yleensä FSC-alueilta naapurista.

    Iso moton koura ei takaa sen hyvää toimivuutta paksuoksaisten puiden puinnissakaan.  Melko monta tapausta on tullut vastaan, kun iso koura jäpöstelee oksien karsinnassa  runkopuuta pois hiertämällä. Aikaa voi mennä siinä suunnilleen yhtä paljon kuin manu -työllä saman puun kanssa menisi .  Tonnin painoinen koura ja iso kone ei sovi ensiharvennuksille eikä aina kovin hyvin ylisuurten puiden käsittelyynkään.

    Suuret ensiharv. rästit joita on eniten pohjoisessa , johtuu puun käyttötarpeen vähäisyydestä.  Kantohinta on olematon koska alueella on vähän puun käyttäjiä ja myyntihalutkin vähenee sen takia.  Varsinkin monilla vihreillä on yleensä se käsitysvirhe , että metsien hoitamattomuus (jätetään harventamatta)  lisäisi monimuotoisuutta ja hiilinielun kertymistä. Pidemmällä aikavälillä käy juuri päin vastoin.

    Metsuri motokuski

    Voi noita jätkän juttuja. Välillä tuntuu että mopo karkaa ihan käsistä. Eihän noihin pitäisi kommentoida mutta…..

    Jätkä

    Puristele munien sijaan kahvoja, niin pysyy käsissä…

    Metsuri motokuski

    Sen kun paranee…..

    Metsuri motokuski

    Otsikon mukaiseen aiheeseen hyvä kirjoitus Metsälehden uutisissa.

    Puuki

    Uutisissa pienkoneiden rakentaja. Ihan pienten harrastuskoneiden ja ~ 8-13 t koneiden erot  on selvät , ne on jo paremmin sopivia ajourillekin.  Yhdistelmäkone esim. jolla tehdään hakkuu ja ajo samalla alustakoneella sopii pinten eh-leimikoiden puintiin. Siirtokulut puolittuu ja koneen kapasiteeti riittää hyvin alle ~ 120 l puille.   Aika hyvä jälki jäi Sammon ja 13 t:n keskikoon ajokoneen jäljiltäkin pienen puun e-puuleimikkoonkin.  Haamu-urat mutkittelee pienistä väleistä ja ajouraverkosto on tavallista vähän harvemmassa.   Talvikorjuuolosuhteet auttaa siinäkin vaikka pääosin leimikko olikin kuivahkon kankaan  männikössä.  Ennakkoraivaus tuoreella kankaalla sekapuustoon oli hyvä tehdä etukäteen jotta näkyvyyttä jäi tarpeeksi;  vain osa alikasvoksesta oli tarve poistaa.  Lähtöpuuston tiheys oli 4000 kpl/ha ja jäävä puusto n. 1300 kpl/ha. Poistuma kaikkiaan n. 50 mottia/ha.

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 1,022)