Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,015)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Metsuri motokuski

    Olen itsekin joskus ollut näytöksissä hakkaamassa ja tosiaan olosuhteet olivat sellaiset että tulos oli erinomainen.  Näitä ei tosiaankaan voi verrata päivittäiseen työolosuhteisiin.  Toisaalta uskon että puukin ammattitaito ja tietämys perustuu johonkin muuhun kuin metsäkoneyrittäjänä olemiseen.  Silloin usein se kokonaisuus unohtuu ja käsitys muodostuu omien metsien käsittelyistä. Sehän on vain pieniosa totuudesta.  Kyllä noissa suorittavan kirjoituksista totuudenmukainen tilanne nyky metsäurakoinnista läpi paistaa.  Ollaan mitä mielipidettä tahansa.

    Puuki

    Elähän suorittava tule neuvomaan sinäkään puunkasvatuksesta ja raivaussahan käytöstä mitään , kun omat kokemuksesi on vain saha-ja konepuolelta suorittamisesta.  Minulla on paljon pidempi koulutus ja kokemus muusta metsäalaan liittyvästä.   Ja minä en ole mitään vaatimuksia muille ollut esittämässä toisin kuin sinulla on ollut tapana.

    Konepuolen tuntemuskin on vain hyvin pieni osa metsänkasvatuksen ja metsäalan  kokonaisuudesta.

    jees h-valta

    Aina ei työssä ole ihanneolosuhteet ja päivä paista. Jos tuollaisia vaatimuksia esittää metsänkasvattajille on vieraantunut todellisuudesta eikä ole todellinen metsäalan ammattilainen. Ei tässä vielä pariakaan kuukautta ole aikaa kun metsissäni teki hakkuuta metsäalan todellinen ammattilainen. Ei ruikuttanut eikä valittanut eikä kolhinut jäämäpuustoa eikä pyrkinyt huikeaan päivätulokseen. Teki työnsä varovaisella ja tarkalla tavallaan ja tulos oli silmää hivelevän kaunis metsä. Mutta hän olikin vastuussa vain itselleen, ei orja millekkään suorituspaineelle.

    Jätkä

    Suoriutuva. Ei siitä ihan niin kauvan ole aikaa. Tuo Ponssen yhdistelmäkone oli n. 10 vuotta sitten ja oli kyllä toimiva konsepti. Käyn käytännössä edelleen joka vuosi metsänäytöksissä. Katsastan koneuutuuksia.

    Toisaalta, kun olimme Etelä-Saksassa hakkuulla, Jontikalla ”Janne” hakkasi säännöllisesti 1200 – 1400 runkoa joka päivä, vaikka piti kuumana kesäaikana hieman jäähdytellä välillä, koneessa oli kyllä lisäjäähdyttimet konepellin päällä, mutta silti. Kasvatushakkuuta tehtiin ja urakoitsija on Suomalainen.

    suorittava porras suorittava porras

    Toteaisin Puukille ,että työkokemukseni ohella minulla on ihan omakohtaista kokemusta myös metsän omistamisesta uudistus- ja raivaustöineen.

    Työsarka alkoi harvennuksilla ja aikanaan pilalle harsitttujen kuvioiden uudistamisella ,joita kertyi kaikkiaan kahdeksan hehtaaria ,manuharvennuksia pinta-alallisesti enemmän. Ensimmäinen seitsemän vuotta kului noissa hommissa aloittaessani tilanpitoa.

    Päätuotantosuunta oli aluksi karjatalous ,myöhemmin kasvinviljely ja metsätalous. Tila oli vaihtanut viime vuosisadalla omistajaa 20 vuoden välein ,joten en tehnyt poikkeusta. Myin tilan kohtuuhintaan ja keskityin sen jälkeen koneelliseen puunkorjuuseen ,jota olin tilanpidon loppuvuosina opetellut. EU:iin liittyminen oli viimeinen niitti ,joka varmisti päätöksen suunnanmuutoksesta. Päivääkään ei ole tarvinnut päätöstä katua.

    Kipinä metsätöihin syttyi aikana ,jolloin kuuluin mhy:n hallitukseen . Osallistuin ahkerasti järjestettyihin metsäalan koulutuksiin. Niissä tilaisuuksissa luotiin pohjaa tuleevalle ammatille. Työkokemus ja lisäkoulutukset ovat tuoneet lisää syvyyttä osaamiseen. Useamman kerran olen jo todennut ,että alkaa olla hanskassa, mikä menetelmä toimii ja mikä ei . Aitiopaikalta on voinut seurata isompien ja pienempien toimijoiden onnistumisia ja tilanteita ,joissa menestystä ei ole tullut.

    Puukille totean ,että koulutus ei pelkästään takaa osaamista ja onnistumista. Asiat pitää myös sisäistää. Jos väittää osaavansa metsänkasvatuksen perusteet ,ei asiallisesti hoidetussa taimikossa tai nuoressa metsässä ole 2000 runkoa enempää hehtaarilla. Jos on , jokin mättää pahasti.

     

     

    Visakallo Visakallo

    Poislukien hirvien talvilaidunalueet.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei sielläkään yli 3000 runkoa.

    Olen tällä hetkellä töissä alueella ,joka kärsi valtavat lumituhot pari vuotta sitten. Vähänkin hoikemmat liian tiheässä kasvaneet rungot ovat katkeilleet laajalti ,kuin tulitikut. Jossakin vajaatuottoisuuteen asti. Enemmän kartiomuotoiset ja sopivassa tiheydessä kasvaneet rungot seisovat vahingoittumattomina pystyssä edelleen. Näiden ja aiempien kokemusten perusteella puolustan suositustiheyksiä ja korkeammalla meren pintaan nähden sijaitsevilla alueilla suositusten alarajalla olevia tiheyksiä.

    Hennot ja liian tiheässä kasvavat taimet taipuilevat myös herkästi eri suuntiin kasvun alkuvaiheessa. Tyvistä saa aikanaan vain mutkaista kuitua ,vaikka joku kuvittelee saavansa parempaa laatua. Taimikonhoidon puutteet kostautuvat todennäköisimmin tyviosan laadun alenemisen muodossa.

    Puuki

    Se 4000 kpl:n e-puutaimikko on siltä ajalta, kun suositeltiin odotetun e-puun kysynnän lisääntymisen takia jätettäväksi 2 x määrä taimia th:ssa.  Niin metsäyhtiöt kuin Tapiokin, joka suosituksia laati oli siinä suosituksessa mukana.     Silloin siis jätettiin tarkoituksella pari taimikkokuviota liian tiheään koemielessä suosituksen mukaisesti.

    Luonnontuhoherkillä alueilla kannattaa jättää tavallista (2000 kpl/ha) vähän enemmän eikä vähemmän taimia pystyyn. Jos th on tehty oikeaan aikaan , ehtii vähän tiheämmässätkin olevat taimet vahvistua riittävästi.   Kylvöalueilla liiasta tiheydestä ja vanhoissa  paljasjuurisilla taimilla istutetuissa taimikoissa  tulee männyn tyviin helposti mutkia .

    jees h-valta

    Puuki oikeassa. Ei minulla ainakaan ennen ensiharvennusta taimikko alle kolmentuhannen puun asentoon harvene. Taimikon hoito lievänä ja vasta ensiharvennuksella jonkinsortin kasvatusasentoa tavoitellaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Nyt keskustellaan samasta asiasta(Puuki). Minulle ylitiheyden vaarat kirkastuivat paljon ennen , kun yllä mainittuja epäonnistuneita suosituksia laadittiin . Onneksi tilanne on siitä ajasta muuttumassa ja energiapuun kasvatus taimikonhoidon kustannuksella hiipumassa. Taimikon varhaishoidon tukeminen vie asiaa ajan myötä parempaan suuntaan.

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,015)