Keskustelut Puukauppa Hattu kahdella lipalla

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 117)
  • Hattu kahdella lipalla

    Joskus kaukaa näkee asiat paremmin. Kävin metsäasioissa Virossa ensimmäisiä kertoja 2000-luvun aivan alkuvuosina. Ihmettelin suunnattomasti, miksi siellä myydän esimerkiksi harvennettua männikköä kiinteistönä noin 5-7 euroa kuutio. Siis metsää, mistä ei saa seuraavaan kymmeneen vuoteen juurikaan tuloja. Suomessa tuolloin vastaavien kohteiden hinnat olivat vähintään kaksinkertaisia.

    Tähän oltiin kuitenkin Virossa totuttu tuolloin jo vuosien ajan. Ja vaikka tiedonvälitys oli tuolloin jo avointa, niin hinnat pysyivät vuodesta toiseen ja ihmiset tottuivat tähän. Se oli maan tapa.

    Tällä hetkellä täytyy ihmetellä Suomen maan tapaa! Isossa kuvassa pyöreän puun hinnat ovat Suomessa kuin valtion säätelemät. Eivät tunne suhdanteita. Markkinoita yritetään hämmentää tarjoamalla mitä erikoisimpia ”etuja”. Storallahan oli esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen aikaan ”kulta-asiakasetu”, että myydessään riittävän suuren harvennusleimikon saa yhden 17 euron lipun  aluekatsomoon.

    Nykyisessä huimassa markkinatilanteessa bonukset kaksinkertaistetaan eli hinta joustaa kuutiolta joitakin kymmeniä senttejä.

    Asian toinen puoli on, että uusimpien hintatietojen mukaan Virossa Paldiskin satamassa koivukuidun hinta on 80 euroa kuutio ja havukuidun hinta 70 euroa kuutio. Ja mihin muualle nämä erät menevät kuin Suomeen ja ehkä Ruotsiin. Tämä hintaräjähdys Virossa on aiheuttanut myös sen, että paikallinen Estonia Cell joutuu ostamaan vähän isomman koivukuidun (latva yli 10 cm) hintaa 87 euroa kuutio jaa haapakuidun jopa 78 euroa kuutio.

    Tukkien hinnathan ovat olleet jo pitkään yli 100 euroa kuutio ja nykyhinta mäntytukille noin 150 euroa sahalla.

    Onko mahdollista, että nyt Suomessa puukaupan suhteen elettäisiin tuota Viron noin 15 vuoden takaista aikaa ja on vain ajan kysymys milloin hinnoittelu vapautuu.

    Tarjontahan on tietysti osa dilemmaa. Kyllä Stora ja UPM rohkenevat ostamaan kuidun vaikka ilmaiseksi, jos antajia on!

    Nykyinen tilanne näyttää olevan Virossa se, että nuo harvennetut männiköt hinnoitellaan vähintään 50 euroa kuutio.

  • Puuki

    Itävaltalaiset on ostaneet aiemminkin Suomesta sahalaitoksia. Nurmeksesta ja Lieksasta ainakin.  Hyvälaatuista tukkia (ehkä maailman parasta laatua sillä saralla Pohj. Karjalasta ja Kainuusta, (Jos et uso lue ”Pohjoisen laatupuu”- tutkimuksesta, ja on niitä muitakin tutkimuksia siitä asiasta tehty) . Ne osaa arvostaa laatua ja varsinkin siitä saatavaa hyvää myyntihintaa sahatavaran käyttäjiltä  Euroopassa ja muuallakin.

    Apli

    Kiepin saha Mäntyharjulla siirtyi Israel omistukseen nyt siellä tuotannon laajennukset menossa. Suomi on pääoma köyhää maata ja tämä on taas yksi osoitus siitä, valitettavasti. Uskon että metsien ja sahojen siirtyminen  ulkomaalais omistukseen  kiihtyy jatkossa.

    Jätkä

    Eihän tuossa ole mitään uutta Suomessa. Kaikki perinteiset puunjalostusyhtiöt ovat syntyneet Suomeen ulkomaisen yrittäjän toimesta – ja rahoilla.

    Suomi on ollu kehitusmaa – ja on sitä edelleenkin. Kun sahaus on niin helvetin huonosti kannattavaa – jopa tappiollista toimintaa, niin onhan se hyvä, että sen riskin ottaa ulkomaalaiset, vaikka maksavatkin parempaa kantohintaa kuin nuo ”Kolme iloista rosvoa”, jotka meitä on ryöstänyt iät ja ajat.

    Puuki

    Hyvin on suurin osa sahoista pärjännyt viime aikoina.  Uusia investointejakin on tehneet jatkuvasti. Ne vähentää käyttökuluja kun nopeus ja lajittelutarkkuus lisääntyy.

    Toki puusta voisi maksaa nykyistä parempia kantohintojakin täälläkin  eikä tulos  heikkenisi, kun sellun ja sahatavaran hinnat on taas nousseet.

    Jätkä

    Voi olla, että sahauksessa on nyt useamman vuoden voittoputki, mutta tilanne on vuosikymmenten aikana ollut, että kymmenestä sahausvuodesta seitsemän on mennyt tappiolla tai käytännössä nollatuloksella.

    Mutta: Sitten kun on tullut, on tullut reippaasti tulosta. Oikein tehokkaalla sahalla tavaraa tulee niin nopeasti, että tukkiakin pitää tulla erittäin nopeasti. Raaka-aine pitää maksaa myyjälle ja hankintaketjun  kulut myös -ennenkuin tukit ovat vientikunnossa. Keskimäärin rahojen tulo vientimaasta kestää lähes vuoden (9 kk), joten toiminta sitoo pääomaa rutkasti.

    Uutta investointia on tehtävä jatkuvasti, mikäli on varoja. Isoa sahaa ei kukaan osta täydestä hinnasta, hyvä esimerkki on Vilppulan saha, jonka Metsäliitto ”osti” Korppoon veljeksiltä ja kauppasummasta taitaa vieläkin olla puolet saamatta.

    Puuki

    Sahatavaran maksuaikataulut on kauppakohtaisia  eikä  9kk aikoja nykyään kestä rahojen saanti kuin ehkä jossain poikkeustapauksessa.

    Eräs sahakin on pärjännyt erittäin hyvin (omilla tukin mittamuutoksilla ja tukin halvoilla kantohinnoilla avustettuna) mutta vieressä jatkojalostaja meni konkurssiin ilm. sahatavaran myyntihinnan noustua hetkessä liian paljon.   Normaaliin keskivertolujuusluokkaan luokitellun rakennesahatavaran kauppahinta kuluttajille on n. 700 € kuutio entisen n. 350-400 €:n  sijaan , hinnannousua on tullut suhteellisen paljon.  lankkujen sahauskulut on melko pienet ja saanto hyvä suurista tukeista.  Varsinkin tyvitukin kantohinta on ala-arvoinen edelleen. Markkinahinta olisi laadun mukaan n. 150 -200 € mä-tyvitukille.

    Jätkä

    Puuki. Sopimukset on sopimuksia, mutta ne on tehty sitä vasten, että niissä voidaan joustaa. kuuden kuukauden myöhstyminen on sääntö, eikä poikkeus. ”Maksajalla ei ole kiirettä maksamisen suhteen. Ainoa, jolla on kiire, on maksua odottava saaja”.

    Puuki

    Mu:ssa erään sahan tuloskertomus josta ilmenee viimeaikojen kehitys. N. 20 % voittomarginaali tavanomaisen sijaan.  Tukit tuloksentekoon tietenkin hankittu pystyvarastoista edullisella hinnalla.   Ei seurannut tukin hintakaan markkinahintoja tällä kertaa kuten teki v. -07, vaikka  sahatavaran myyntihintojen nousu oli paljon vaisumpaaa kuin nyt on ollut.  Positiiivista on tietysti sahamiesten lisätulot mm. kaukomatkailua  ja sahan uusimisia varten.

    Puun myyjät on melkein samassa asemassa kuin maataloustuottajat , eli tuottajahinnat on laskettu alas.   Sillä erotuksella että maatalouspuolella EU- tuilla  on säädelty tuottajahinnat alas ja alennettu sillä kuluttajille tulevien tuotteiden hinnat tietylle tasolle.   Kuuntelin jotain pitkän linjan maataloustuottajaa joka kertoi, että muutaman vuoden sisään (osin on jo alkanut) alkaa pudotuspeli olla kovaa elintarvikkeiden jalostuksessa, kun parhaat maataloustuotantolaitokset (tehokkaimmat ja uusimmat navetat yms.) lopettaa Suomessa tuotantokustannusten noustessa yli myyntihintojen .   Kaupat ja jalostajat syyttelee vain toisaan liian pienistä tuottajahinnoista- aikansa.        Sen jälkeen voi olla esim. petun valmistusohjeetkin taas tarpeellisia kaivaa esiin jostain.   Ei ulkomailta ole enää nykytilanteessa saatavissa mitään korvaavia tuotteita tilalle, jos/kun oma tuotanto hiipuu.

    Puun kasvatuksessa sahatavaran kohdalla laatu laskenee edelleen koska puuttuu kannustimet sen entisen hyvän laadun kasvatukseen.   Jonkin aikaa menee joten kuten, kun monen on pakko pyydä.  Sen jälkeen on odotettavissa mm. metsien pusikoitumisen ja metsäautoteiden rappeutumisen vuoksi kustannusten nousuja  myös saha-ja metsäyhtiöille puun hankinnassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on juuri noin kuin Puuki loistavasti kiteytti. Kesko teki radiosta kuultujen tietojen mukaan loistavan tuloksen ja siitä suurin osa lienee ruuan myyntiä. Olisiko osa tuloksesta valutettavissa kotimaisille maataloustuottajille että he eivät kaikki lopettaisi? Entä metsäyhtiöiden tuloksista puuntuottajille?

    TTL

    Paldiskin satamassa on taas kuitupuun hinta noussut ( http://www.lignator.ee ).

    24.5. alkaen välivarastohinta on koivulla 89 euroa kiinto ja havupuulla 75 euroa kiinto.

    Viron tuonnillahan pyritään siirtämään hinnankorotustarvetta Suomessa ja Ruotsissa.

    Seurasin myös alkuviikosta hakkuoikeuden huutokauppaa. Siinä alueen hakkuuoikeus ( ehkä myös velvollisuus) myydään eniten tarjoavalle hintaa aina noin prosentilla julkisesti nostaen. Muodostuva hinta on hyvin lähellä Suomen pystykaupan runkohintaa.

    Leimikko koostui kyllä isosta kuusesta ja isosta männystä, mutta ei kuitenkaan mistään superpuustosta (h = 22 m ja D=30 cm). Runkohinta nousi noin 115 euroon kuutiolta!

    Uskon, että brutto kuutiomäärästä tulee kuitenkin 10-15 % kuitupuuta ja polttopuuta. Eli tuo kuitupuun korkea hinta näkyy tässäkin. Tukin hinnathan ovat olleet pitkään sahalla 150 euroa/kiinto -luokassa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 117)