Metsät ovat tärkeä hiilivarasto, ja kasvavat metsät voivat olla myös hiili­nielu.

Voivat olla? Eiko ne ole olleet jo pitemmän aikaa, kun Suomen runkopuuvaranto on kasvanyt 1500 milj.m3:tä 2500 milj.m3:iin. LUKEn Ilvesniemen mukaan maanpäällinen metsän biomassa on 40% koko metsän biomassasta ja maan alainen 60%.

Laskien runkopuuta vastaava (1 m3 runkopuuta => 1 CO2-tn) metsän hiilivarasto on  noussut 3750 milj.CO2 tonnista 6250 milj. CO2-tonniin.

Euroopan komission heinäkuussa esittelemässä ilmasto­paketissa ehdotetaan Suomen maankäyttö­sektorille 17,8 miljoonan hiilidioksidi­ekvivalentti­tonnin nieluja. Se edellyttää nielujen vahvistamista nykyisestä.

Kappas vaan. Unohtunut, että Suomellehan EU on luvannut -10 milj.CO2-tonnin jouston metsäisenä maana. Maankäyttösektorin nettonielu voisi olla niinkin alhainen -7,8 milj.CO2-tn/v ja tavoite täyttyy. Sitten kun tuo maankäyttösektorin tarkastelukäytäntö lakkautetaan 2025, niin metsänielun voisi laskea 40/60 periaattella.

Koska maankäyttösektoriin kuuluu myös muun muassa päästölähteenä toimiva maatalous, täytyy metsätalouden nielun olla tavoitetta selvästi suurempi.

Eikohän nuokin maatalouden päästöt laske murto-osaan itsestään, kunhan tilastot saadaan kuntoon eli turvepeltojen pinta-ala ja niiden päästötaso tarkentuu. Turvepeltojen pinta-ala on ollut jo pitempään laskussa. Laskua vuosittain -20% luokkaa.

Mielenkiintoista mielipiteessä oli myös kohta ”Pysyvästi kasvua pienemmät hakkuut johtavat lopulta nettokasvun ja metsätalouden loppumiseen. Metsien hiilensidonnan kannalta tämä on parempi vaihtoehto kuin nykyinen metsätalous,” Siis herrojen mielestä nykyinen metsätalous on turmiollista. Ja mikähän on heidän mielestään tämä’ ”nykyinen metsätalous”? Hakkuuthan ovat käytännössä koko ajan kasvua pienemmät, jos otetaan kohtuullinen tarkasteluväli (ei yksittäiset vuodet) ja koko Suomi.

Onko tutkijoilla jotenkin tarve myötäillä median luomaa ”yleistä mielipidettä”?

Mutta muutenpa sanoma on oikea. Metsien nieluksi pitää laskea puuston lisäksi käytössä olevat puutuotteet.

Niin mitään järkeähän tuossa ei ole ja siksi se herättääkin mainitsemani kysymykset. Alkuhan pitää paikkaansa, että ”kasvua (selvästi) pienemmät hakkuut johtavat lopulta nettokasvun ja metsätalouden loppumiseen.”, koska se johtaa metsien ikääntymiseen ja tilan huonontumiseen – ei tosin kovin nopeasti.

Pysyvästi kasvua suuremmat hakkuut kuuluu lähinnä mielikuvitusvaihtoehtoihin koska jo 70-luvulta lähtien vuosittaiset hakkuusäästöt on lisääntyneet eikä vähentyneet lisääntyvästä puun käytöstä huolimatta.      Jos verrataan kasvavan metsän hiilinielun ja sen varaston (mm. sahatavarassa) kertymisen suuruutta kokonaan museoituun metsään, niin jossain vaiheessa museomalli häviää siinä vertailussa.  Hoitamatta jätetty metsä kerää alkuun paremmin varastoa mutta tilanne muuttuu, kun puun kasvu hyytyy ja varastopuustakin lahoaa  jatkuvasti entistä suurempi osa.  Osa hiilestä  haihtuu CO2:na ilmaan.   Hiilitase on paljon parempi siinä kasvatusmetsässä lopulta.   Lisäksi metsätuhovaarat ( sieni-ja ötökkätuhot & tulipalot)  lisääntyy hoitamattomissa metsissä enemmän kuin hoidetuissa.

Talousmetsä pitääkin päätehakata vasta kun se on varttunutta, ei keskenkasvuisena.   Onhan se semmonen tutkimuskin olemassa jossa huomattiin parhaiten kasvavan metsän maaperään kertyvän eniten hiilivarastoakin.  Voimakkaiten muokatussa kasvatusmetsän metsämaassa hiilivarasto oli suurin ja muokkaamattomassa pienin.

Miten suuri olisi  maaperän + puuston ja sen käytön hiilitase – ero esim. vertailtaessa vanhan kokonaan käsittelemättömän metsän ja talousmetsän hiilitasetta samanlaisilla kasvupaikoilla    ?  Veikkaisin että talousmetsä pärjäisi paremmin koska hiilitaseeseen lasketaan mukaan myös puun käyttö ja korvausvaikutuksetkin (vaikka ne onkin vähän vaikeampia määritellä ja laskea, on niitä silti olemassa).