Tuohan vain osoittaa sen kuinka laaja kysymys koko hiilensidonta ja kuinka eri asiat siihen vaikuttaa. Yleensä suurin vaikuttaja lienee puusta maksettava hinta. Mitä parempi hinta on sen vähemmän hiilensidonnalle laitetaan painoarvoa. Toisaalta eipä taida aikajännekkään olevan kovin selvä.  Vielä on pitkä matka siihen että yhteisymmärrys ajanjaksosta ja toimenpiteistä saavutetaan.  Saatika siihen että mitkä ja kuinka paljon eri kasvit hiiltä sitovat eri kasvuvaiheessa ja mikä niillä on vaikutus koko hiilensidontaan.

Taas uusi nollatutkimus, jonka pääasiallinen sisältö on: puussa on hiiltä niin kauan kuin se on puuta! Heh heh, näillä tutkimuksillako ilmastohätätila ratkaistaan???

Suomessa lahopuut varastoivat hiiltä jopa satoja vuosia: ”Pohjoisten metsien kuolleet puut voivat olla globaalisti merkittävä hiilivarasto”, sanoo professori – Kotimaa | HS.fi

Vain hyvin pieni osa puista kuivaa pysyyn, kelottuu ja jää pitkäksi aikaa maapuuna lahoamattomaksi.  Kuivia kasvupaikkoja ei niin kovin paljon ole, että asialla olisi kovin laajaa merkitystä; Lapissa voi olla toisin.

Voi olla mielenkiintoista  , että tutkitaan tuotakin.  Mutta maapuut lahoaa muutamassa vuosikymmenessä ja häviää näkyvistä muuualla kuin kuivilla- ja karukkomäntykankailla varsinkin.  Harventamattomat nuoremmat metsät tuottaa paljon riukupuuta joka lahoaa nopeasti.   Juurikarike on se merkittävin hiilivarastolähde metsämailla, turvemailla varsinkin.

Jos fossiilisia päästöjä  halutaan kompensoida puun kasvua ja varastoja lisäämällä ,niin lisäkustanuksiin pittää osallistua niiden jotka asiasta hyötyy .    Vanhojen metsien museointi päätökset ei ole hyvä ratkaisu vaikka Ohisalo mm. kertoi, että metsään pittää suojelua lisätä jotta ei tarvitse muista vaikeammista kohteista yrittää vähentää päästöjä.  Mitä on ne vaikeammat kohteet ? Fossiilisen energian käytön kohteita, metron rakentamista ym.   ja betonitaloja  varmaankin.     Minä ja  moni muu haluaisi suojella esim. Helsingin puistoalueita myös  ja rajoittaa turhaa lentelemistä  ulkomaille.  Tosi vihreä käyttäisi esim. polkupyörää ja purjevenettä matkailuunkin.

Lapin kelot ja kelot yleensä lahoavat yleensä juuresta ja kaatuvat ajan mittaan. Tällöin lahoaminen nopeutuu. Keloista suuri osa on kyllä jo nyt säilötty etelän ihmisten kelomökkeihin Lapissa.  Jopa siinä määrin, että keloa tiettävästi tuodaan mm Venäjän puolelta. Sieltä Metsähallitus ostaa polttopuitakin kun halvemmalla saa.

Jossain mielipidekirjoituksessa laskeskeltiin, että hiilidioksiditonnin päästömarkkinahinnalla laskettuna Suomen metsien vuotuisen 25 miljoonan motin hiilinielun arvo olisi lähes miljardin luokkaa. Päästökauppahinta on tuosta vielä noussut, uusin noteeraus on tältä viikolta Helsingin Sanomien mukaan jo 60 euroa. Siis jos käytetään 1 elävään puustoon sitoutuvan puumotin päästökauppa-arvona 1 hiilidioksiditonni se olisi arvoltaan se 60 euroa, aika keskimääräinen tukin hinta. Runkopuu, oksat ja juuret laskien enemmänkin mutta pyöristetään tuohon.

Tämähän tarkoittaa sitä että pelkästään puuston vuotuisen kasvun 100 miljoonan motin (100 miljoonan hiilidioksiditonnin) arvo olisi päästökaupassa… raks raks… 1 miljoona mottia olisi arvoltaan siis 60 miljoonaa euroa ja 100 miljoonaa olisi 6000 miljoonaa euroa eli 6 miljardia vuodessa? Meniköhän tämä nyt oikein?

Jos kerrottaisiin tämä EU-komissiolle ja se kertoisi sitten eri maille, alkaisikohan Eurooppa vihertyä? Kannattaisiko metsänomistajien alkaa myydä puun lisäksi (ei sijasta) hiilen sidontaa? Osa kansantalouden kerrannaisvaikutuksista jäisi saamatta, mutta verorahaa kertyisi pääomatulojen veroina.