› Keskustelut › Harrastukset › Hirviä yli 100 000 ?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 276)
1 2 3 … 10 11 12 … 26 27 28

  • Hirviä yli 100 000 ?

    Sent on: 8.3.2017, 13:17

    Merkitty: 

    Nyt kun tuli näkyviin Luken Hirvitietotaulukko_2017_xlsx, siitä
    löytyy mielenkiintoista tietoa. 2000-luvun hirviminimiä 71 000 vuonna 2011 on korjattu jälkeenpäin lentolaskenta, saalis ym tietojen pohjalta.

    Uusi vuoden 2011 määrä on noin 84 000.

    Riistaweb:n mukaan jäävä kanta on noussut noin 18 000 vuodesta 2011 vuoteen 2016. (kun korjataan Lappi/ Kainuu oikeat lukemat)

    Tämän mukaan talvikanta olisi nyt noin 102 000.

    Riistahavinnot.fi havaintomäärien mukaan jäävä kanta olisi noussut vuodesta 2012 vuoteen 2016 noin 23%.

    Sen mukaan kanta olisi nyt noin 105 000.

    Kun lähtötasoa vuodelta 2011 nostetaan noin 13 000, niin 2016 taso nousee vastaavasti. Näin yksinkertaisesti laskien määrä olisi 97 000.

    Pienempiä kaatomääriä kuin neljän vuoden periodi vuosina 2012 – 2015,
    löytyy historiasta vasta vuosilta 1995-1998. Sen seuraukset tiedämme.

    Luken ohjelmat varmaan laskevat kanta-arviot oikein, mutta toimitetuissa lähtötiedoissa saattaa olla ”puutteita”?

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Gla Gla 15.11.2019, 09:57

    Lahon esiintymiseen voi silläkin olla merkitystä, missä on eläimiä ennen pidetty. Laitumilla juuret talloontuu ja laho pääsee etenemään. Olisiko noita laitumia järvien tuntumassa enemmän.

     

    Puu Hastelija 15.11.2019, 10:09

    Laidunalueet ovat asia erikseen, mutta niissäkin erottuu maaperä. Ehkä vieläkin voimallisemmin. Jos on oikein multava ja rehevä alue, ei lahoa juurikaan ole. Jos pohja on tuota kivennäimaan oikein soran ja saven seosta, sora enemistönä, niin laidunalueet ovat järjestään lahoja.

    Planter Planter 15.11.2019, 15:06

    ”Varsin vähän on toisaalta murehdittu sitä ,kuinka paljon vahinkoa on aiheutunut siitä ,että mäntyä istutettiin tietyllä ajan jaksolla liian reheville maapohjille tuloksena pelkkää moniväärää kuitupuuta kasvava metsä.”

    No murehditaan nyt! Emme tietenkään voi korjata sitä mitä edellinen sukupolvi teki 50-vuotta sitten, mutta opiksi voisi ottaa. Männylle uudistettiin 1970-luvulla enimmillään 200 000 hehtaaria ja keskimäärinkin 150 000 hehtaaria vuodessa. Se aiheutti sen, että hirville tuli valtavat talvilaidunmaat 1980-luvulle mentäessä ja sen seurauksena hirvimäärä nousi kymmenessä vuodessa 20 000 yksilöstä yli 100 000:een.

    1980-luvulta lähtien mäntytaimikoiden ala on tasaisesti pienentynyt. Osin siitä syystä, että huomattiin ongelmat liian reheville maille uudistettaessa ja osin hirvien aiheuttamista taimikkotuhojen välttelystä. 1990-luvun puolessa välissä männyn uudistusala hypähti hieman ylöspäin, kun hirvimäärä putosi väliaikaisesti 70 000 paikkeille. Kun hirvimäärä nousi taas yli 100 000:een alkoi männyn uudistusala pienentyä.

    2010-luvulla männyn uudistusala on ollut luokkaa 60 000 ha, kolmasosa huippuvuosista. Hirvimäärää olisi syytä pienentää samassa suhteessa kuin saatavilla oleva eines on vähentynyt. Nyt yhtälö toimii nurinpäin. Kun hirvimäärä kasvaa, vähennetään ruokaa, koska tulee tuhoja. Se taas lisää tuhoja. Taimikkomäärän muutos näkyy ruokaresurssin muutoksena muutaman vuoden viiveellä, mutta hirvikannan muutos vaikuttaa ruoan tarpeeseen välittömästi. Hirvikannan koko pitäisi olla tasaisen maltillinen, jotta mänty- ja koivutaimikoiden määrä alkaisi kasvaa.

    ”Meilläkin aikoinaan paljon hirviä silti moni laittoi mäntyä. Nyt niissä kasvaa tukkipuuta.”

    Silloin aikoinaan oli mäntytaimikoita kolminkertainen määrä samalle 100 000 hirvimäärälle, joten tuhot olivat ehkä kolmasosa nykyisestä ja tukkipuuta tuli. Ei saa tuijottaa pelkkää hirvimäärää vaan hirvimäärää talviruokamäärää kohti. Aina verrataan hirvimäärää 2000-luvun alun hulluihin vuosiin, jolloin niitä oli 150 000.Talviravintoresurssi hirveä kohti on kuitenkin nyt pienempi kuin silloin, eli tilanne on nyt historiallisen huono.

    Katselin tilannetta sen metsätilani suhteen, jonka taimikosta oli edellä kuva. 1970-luvulla oli uudistettu männylle noin 35 ha, 2000-2010 epäonnisesti noin 5 ha ja 2010-luvulla olen yrittänyt 2-4 ha, mutta uudistus männylle ei enää onnistu millään keinolla, sillä tilakohtainen talven laidunnuspaine on 10-kertainen 1980-lukuun verrattuna.

    Remie 15.11.2019, 15:40

    Meillä on 1960 luvun alkupuolella kylvetty alaa 30ha. Pohjana on hautuumaahiekkaa. Viskalla levitettiin kymmenenvuoden ikäisenä lantaa 1200 kg hehtaarille. Kasvu oli niin voimakasta että latva lerpahti kohti maata josta talven aikana pieni pätkä päästä kääntyi kohti taivasta. Puut ovat edelleen pystyssä , myynti ei onnistu. Tukkipuun koko mutta aivan liian paljon mustaa paksua oksaa. Selluksi ei kelvannut 1990 alussa , ostaja kertoi että hiili on huono sellun keitossa. No onhan musta paperi aika julmettu. Niille pitäisi keksiä jotain mutta mitä. Huonoa halkoa ja vielä huonompaa haketta. Jouduin sahaamaan muutaman puun kokeeksi, niillä ei tehnyt kerta kaikkiaan mitään. Aivan kuin kysymys ei olisi ollut edes puusta ollenkaan. Niissä on jokin perustavan laatuinen geenivika tai sitten siemen on jotain tuntematonta lajiketta. 30 sentin klapia ei saa kirveellä halki kun lohkee kuin jäinen savi. Pienempi ala 1987 istutettu ja sama ongelma, kokeilin sahata 100x 50 , ne olivat kuin pitkosta kuivattuja korppuja kun kuivivat. Onko entinen pelto noin heikko kasvualusta männylle. Mikä tekee puusta ihan sairasta. Pienempi ala nyt on pelkkä kulissi mutta tuo iso ala on ongelma jätettä. Nyt työntyy kuusi alta pidemmät jo 10m ja näyttävät terveiltä. Kuusi metsäpohjaa tuo ei ole kun on puhdasta ranta hiekkaa. Näin kuitenkin on nyt.

    Gla Gla 15.11.2019, 16:01

    ”Aina verrataan hirvimäärää 2000-luvun alun hulluihin vuosiin, jolloin niitä oli 150 000.Talviravintoresurssi hirveä kohti on kuitenkin nyt pienempi kuin silloin, eli tilanne on nyt historiallisen huono.”

    Plus että nyt on melkein 100 000 peuraa ja kaurista enemmän kuin tuolloin.

    Puuki 15.11.2019, 16:19

    Viskalla levitettiin kymmenenvuoden ikäisenä lantaa 1200 kg hehtaarille

    Voi olla puun huonoon laatuun vaikuttava tekijä , kun apulantaa pistetään paljon varsinkin taimikkoon.  Oliko pelkkää typpeä vai mitä sorttia ?

    Muhoksen lannoituskokeessa on tuhkalla lannoitettu 40-luvun lopulla,  16 t /ha ojitettua nevaa, jossa ollut kitukasvuista taimikkoa. V. 2009 lannoitusalueen kokonaiskasvu on ollut 630 mottia /ha ja lannoittamattoman vertailukuvion 60 mottia/ha.

    Remie 15.11.2019, 16:28

    No typpeä silloin se oli tehoviljelijän erikois lääke. Tili vain jäi kokonaan saamatta. Jos 40 vuoden päästä noista kuusista saisi edes halkoa.

    Planter Planter 17.11.2019, 10:55

    Alla Varsinais-Suomalaisen kansanedustajan puheenvuoroa eduskunnassa. ”Juurikäävän voittaminen” edellyttäisi myös hirvieläinkannan pienentämistä, mutta sitä asiaa hän ei aja.

    ”En kannata tätä kansalaisaloitetta. Minusta myös valtiolla tulee olla vapaus käyttää avohakkuumenetelmää tai sitten jatkuvan kasvatuksen menetelmää……..Meillä Varsinais-Suomessa, kuten laajalti Etelä-Suomessa, on erityisesti kuusimetsissä pulmana maannousema eli kuusen tyvilaho. Kysymys on juurikäävästä, jonka voittaminen edellyttää usein puulajin vaihtoa kuusesta muuhun puulajiin. Se taas on jatkuvassa kasvatuksessa käytännössä mahdotonta.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.11.2019, 11:47

    Niinpä. Esitin aiemmin riistaviranomaisille että hirvieläinmäärä laskettaisiin ja myös julkisesti raportoitaisiin (!) paitsi hirvitalousalueen pinta-alaa, myös sen metsäpinta-alaa kohti. Taimikoiden osuutta puuston kehitysluokista voidaan myös käyttää ja kantokykyarvio vain tarkentuu.

    Hirvieläinten määrän alueelliseen tavoitteeseen pitäisi vaikuttaa:

    – sidosryhmien toiveet

    – ravintotilanne

    – vahinkotilasto: liikennevahingot, metsä- ja peltovahingot sekä pienten hirvieläinten osalta (metsäkauris & valkohäntäpeura) myös punkkitaudit.

    Vaikka metsäkauris on jo lupavapaa laji, silläkin voi olla määrätavoite. Ahvenanmaallakin ja erityisesti siellä.

    Puuki 17.11.2019, 14:02

    Kun uusilla sahoilla on jo läpivalaisulaitteet sahauksessa, niin tukin laatu vaikuttaa entistä enemmän puun kasvatuksen kannattavuuteenkin, jos/kun aletaan maksaa tukeista entistä enemmän myös laadun eikä vain kuutiotilavuuden mukaan. Silloin puun sisäisten vikojen merkitys lisääntyy.  Hirvieläinvahinkojen vaikutuskin lisääntyy.     Myös pienriistan metsästys muuttunee, kun haulikkometsästykseen on tulossa lyijyhaulien käyttökielto myös metsiin. Teräshaulit pilaa tukin sahattavuuden tai ainakin vaikeuttaa sahausta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 276)
1 2 3 … 10 11 12 … 26 27 28