Keskustelut Harrastukset Hirviä yli 100 000 ?

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 276)
  • Hirviä yli 100 000 ?

    Merkitty: 

    Nyt kun tuli näkyviin Luken Hirvitietotaulukko_2017_xlsx, siitä
    löytyy mielenkiintoista tietoa. 2000-luvun hirviminimiä 71 000 vuonna 2011 on korjattu jälkeenpäin lentolaskenta, saalis ym tietojen pohjalta.

    Uusi vuoden 2011 määrä on noin 84 000.

    Riistaweb:n mukaan jäävä kanta on noussut noin 18 000 vuodesta 2011 vuoteen 2016. (kun korjataan Lappi/ Kainuu oikeat lukemat)

    Tämän mukaan talvikanta olisi nyt noin 102 000.

    Riistahavinnot.fi havaintomäärien mukaan jäävä kanta olisi noussut vuodesta 2012 vuoteen 2016 noin 23%.

    Sen mukaan kanta olisi nyt noin 105 000.

    Kun lähtötasoa vuodelta 2011 nostetaan noin 13 000, niin 2016 taso nousee vastaavasti. Näin yksinkertaisesti laskien määrä olisi 97 000.

    Pienempiä kaatomääriä kuin neljän vuoden periodi vuosina 2012 – 2015,
    löytyy historiasta vasta vuosilta 1995-1998. Sen seuraukset tiedämme.

    Luken ohjelmat varmaan laskevat kanta-arviot oikein, mutta toimitetuissa lähtötiedoissa saattaa olla ”puutteita”?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Wikipedia

    North America:

    • In Canada : There are an estimated 500,000 to 1,000,000 moose
    • In United States : There are estimated to be around 300,000. (Alaska: estimated 200,000 in 2011.)

    Europe and Asia:

    • Finland: In 2009, there was a summer population of 115,000.
    • Norway: In 2009, there were a winter population of around 120,000.
    • Latvia: in 2015, there were 21,000.
    • Estonia: 13,260.
    • Russia: In 2007, there were approximately 600,000.
    • Sweden: Summer population is estimated to be 300,000–400,000.
    Gla Gla

    Visakallo: ”Täysin samaa mieltä Timpan kanssa. Miksiköhän Luke toistelee kymmenien vuosien takaista asiaa?”

    Ei kyse ole vuosikymmenien takaisesta asiasta, vaan valikoivasta totuudesta. 70-luvulla hirvikanta nostettiin rauhoituksin ja metsästyksen rajoituksin nykytasolle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hieman lisää Wikipediasta, eli os. https://en.wikipedia.org/wiki/Moose.

    On kai ilmeistä, että muihin hirven esiintymisalueisiin verrattuna Ruotsin hirvitiheys on täysin omaa luokkaansa.

    Dr. Valerius Geist, who emigrated to Canada from the Soviet Union, wrote in his 1999 book Moose: Behaviour, Ecology, Conservation:

    ”In Sweden, no fall menu is without a mouthwatering moose dish. The Swedes fence their highways to reduce moose fatalities and design moose-proof cars. Sweden is less than half as large as the Canadian province of British Columbia, but the annual take of moose in Sweden – upward of 150,000 – is twice that of the total moose harvest in North America.”

    Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä hirvi ei menesty, ja havumetsävyöhykkeellä sitä kiusaavat kauriiden mukanaan levittämät taudit. Meilläkin voi olla samantyyppinen kehitys edessä; ainakin on syytä seurata tautitilannetta jo näivetystaudinkin vuoksi.

    ”Since the 1990s, moose populations have declined dramatically in much of temperate North America, although they remain stable in arctic and subarctic regions.  The exact causes of specific die-offs are not determined, but most documented mortality events were due to wolf predation, bacterial infection due to injuries sustained from predators, and parasitesfrom whitetail deer to which moose have not developed a natural defense, such as liver flukes, brain worms and winter tick infestations. Predation of moose calves by brown bear is also significant. One of the leading hypotheses among biologists for generalized, nonhunting declines in moose populations at the southern extent of their range is increasing heat stress brought on by the rapid seasonal temperature upswings as a result of human-induced climate change. Biologists studying moose populations typically use warm-season, heat-stress thresholds of between 14 and 24 °C (57 and 75 °F). However, the minor average temperature increase of +1.5 to 2 °F change (+0.83 to 1.11 °C change), over the last 100 years, has resulted in milder winters that induce favorable conditions for ticks, parasites and other invasive species to flourish within the southern range of moose habitat in North America. This leading hypothesis is supported by mathematical models that explore moose-population responses to future climate-change projections.”

    Puuki

    Ruotsissa kuitenkin myös metsästetään hirviä 2 x enemmän kun koko P-Amerikassa.  Jos tiheys olisi ”vain” 300 000 , niin ei  kovin tiheä kanta jää, kun ammutaan 150 000 .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos se 300 000 on talvikanta, kesällä se on vähintään 1,5-kertainen josta otetaan pois se 150 000 ja talvikanta pysyy samana.

    Planter Planter

    Tuossa Wikipedian tekstissä lukee, että Ruotsin kesäkanta on 300.000-400.00. Talvikanta, ennen vasomista on silloin ehkä luokkaa 200.000- 250.000. Ruotsin pinta-ala on noin kolmanneksen suurempi kuin Suomen, joten Suomen pinta-alaan suhteutettu määrä Ruotsissa olisi noin 130.000-180.000.

    Täällä lounaassa on kyllä hirvitiheys yhtä suuri kuin Ruotsissa ja valtava valkohäntämäärä päälle. Jos lasketaan hirvieläinten aiheuttama kokonaislaidunnuspaine, niin lienee maailmanennätysluokkaa.

    Gla Gla

    Nyt puhutaan Metsälehden uutisissa oikeista suuruusluoksista.

    Joku järjestelmä estää laittamasta tähän linkkiä uutiseen, joten pitää ihan itse uutissivulla käydä:

    Hirvikarjasta miljardilasku Suomelle

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Deer populations at the time of European settlement in areas of “prime habitat” (3 million square miles) ranged from 8 to 20 per square mile and seem to have been kept at these levels by a combination of human and wild predation.”

    Lähde: Deer Can Be Too Many, Too Few, or Just Enough for Healthy Forests

    https://www.fs.fed.us/nrs/news/review/review-vol16.pdf

    Ongelmia näkyy olevan Yhdysvalloissakin. Korkeimmat hirvieläintiheydet ovat nykyisin lähteiden mukaan yli 50 eläintä per neliömaili, ovat siis nousseet tuosta sitaatin mainitsemasta tasosta yli kaksinkertaisiksi, ja liikenneonnettomuuksiakin tapahtuu yli miljoona kappaletta vuosittain.

    Semmoisenkin arvion löysin, että vhp:n kokonaismäärä olisi USA:ssa noin 30 miljoonaa. Jos poistetaan pinta-alasta liian kuivat osavaltiot ja vuoristot, voisi karkeasti arvioida että jokaisessa osavaltiossa on noin miljoona peuraa ja pinta-ala on suurin piirtein meidän vhp-alueen kokoinen. Meille siis mahtuisi tällä laskutavalla noin kymmenkertainen peuramäärä!

    pystykorvat

    Anton ei näytä olevan laskumiehiä.

    15 miljardia  tappiot verrattuna siihen että nyt oleva 100 000 hirveä muuttuisi lukemaan 0 hirveä.

    Siitä seuraa että;

    15 miljardia € = 15 000 000 000 € jaettuna 100 000 hirvellä, kertyy syntitaakkaa yhtä hirveä kohden 15 000 000 000 € jaettuna 100 000 hirvellä =  150 000 € / hirvi.

    Kovasti pitää hirvipoloisen taimikoissa vuosittain rehveltää, syödä periaatteessa  taimikot sadalta hehtaarilta. No tietysti voidaan korjata tilastoa todennäköisellä  iällä jonka aikana hirvi voi taimikon tuhota eli  15 vuodella,  jolloin pakkosyöntiä totaalisen tuhon aikaansaamiseksi pitäisi jokaisen hirven tuhota vuodessa totaalisesti liki 7 hehtaaria.

    Niin, minulla on nytkin 3 hehtaaria kallisti istutettua taimikkoa josta hirvet ovat syöneet taimet, Rauduskoivuista joka-ikisen, männyistäkin  4/5 osaa täysin tai osin..

    Tuohon 15 miljardiin euroon lienee laskettu tappioksi se ellä jokainen syöty taimi arvotetaan 100 vuotiaaksi tukkipuuksi. Mutta ei se niin mene. Ei se puun paikka jää tyhjäksi 100 vuoden ajaksi.

    Timppa

    Kun tämänvuotisia kaatotilastoja katsoo, niin selvästi jäädään alle viime vuoden kaatomäärien.  Pudotusta on tuolla Itä- ja Pohjois-Suomessa kymmeniä prosentteja.  Liekö syy hirvien määrissä vai keleissä?

    Hirvenmetsästysajan myöhentämistä perusteltiin sillä, että hirville saadaan kiimarauha, mikä takaa aikaisemman tiinehtymisen, minkä seurauksena vasat ovat syksyllä suurempia ja elinvoimaisempia ym.  Onnistuttiinko?  Vasapainoissa on kyllä ollut lievä laskeva trendi viime vuosikymmeninä.  Viisivuotiskaudella 1991-95 urosvasojen keskipaino oli 82,6 ja naarasvasojen 78,3 kg.  Tästä painot tippuivat viisivuotiskauden 2011-15 keskipainoihin urokset 79,6 ja naaraat 75,4 kg.  Vuosina 2018 ja -19 syntyneiden vasojen vanhemmat ovat saaneet nauttia ”paremmasta” kiimarauhasta.  Näkyykö?  Eipä taida.  ”Rauhassa” lempineiden vanhempien vasojen keskipaino näiltä kahdelta vuodelta on urokset 78,1 ja naaraat 74,7 kg.  Pudotusta kilon verran edellisten kahden vuoden vasojen keskipainosta urokset 79,2 ja naaraat 75,6 kg.

    Koko hirvenmetsästysajan aloituksen siirto on täydellinen susi.  Tilastot eivät siis todista, mitään edistystä hirvirintamalla.  Sen sijaan on vaarannettu liikenneturvallisuutta ja aiheutettu lukuisia turhia onnettomuuksia.  Tietysti myös tarpeettomasti haitattu hirvenmetsästystä lisätty hirvenmetsästäjillekin huonoista keleistä aiheutuvia liikenneonnettomuusriskejä.

    Mistäkö tuo vasapainojen aleneminen sitten johtuu?  Aikuisten osalla ei nimittäin samanlaista trendiä ole havaittavissa.  Onko perimä mahdollisesti muuttunut Itärajan takaa mahdollisesti tulleen muuttoliikkeen seurauksena.  Tietystikään Riistahallinto ei halua tunnustaa virhettään ja selvittää aidosti asioita.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 276)