Keskustelut Metsänhoito HIRVIELÄIKANNAN MÄÄRÄN PIENENTÄMINEN ON SUURI ILMASTOTEKO

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 116)
  • HIRVIELÄIKANNAN MÄÄRÄN PIENENTÄMINEN ON SUURI ILMASTOTEKO

    Merkitty: 

    EU:n komitean kaavailema metsästrategia tunnustaa metsien suuren merkityksen ilmastomuutoksen hillinnässä. Runsaan hirvieläinkannan aiheuttamasta kuusettumisesta johtuvaa monimuotoisuuden vähenemistä ja lajikatoa ei ohjelmassa tunnusteta. Niinpä niitä pidetäänkin strategiassa lähinnä käytettyjen metsänhoitomenetelmien aiheuttamina. Esim. avohakkuita ja aukon kokoa halutaan nyt voimakkaasti rajoittaa.

    On kuulunut sellaisiakin huhuja, että metsien sosiaaliseen kestävyyteen luokiteltu hirvieläinten metsästys siirrettäisiin kokonaan EU:n hallintaan. Se varmasti sopisi hyvin myös Suomen ja Ruotsin metsästysjärjestöille, joilla on nyt erityisiä paineita eläintensä säätelyssä. Ei haluta enää lisää julkista arvostelua.

  • Planter Planter

    Vähän harhaan menee taas otsikosta, mutta jos kuitenkin vastaisi syytteisiin. Eläimen lopettaminen tapahtui juuri niin kuin ohjeissa ja lakipykälissä sanotaan, kyseiseen saariston kolkkaan ei muutamassa tunnissa olisi tullut poliisia tai SRVA:a, jos itse pystyy eläimen lopettamaan se pitää tehdä. Eikä kesäsäässä muhiva tapettu ruho enää seuraavana päivänä kiinnosta ketään. Pitää vaan muistaa ettei mene tyhmyyksissään leikkaamaan siitä itselleen lihaa, se on vakava rikos. Jos kyseessä olisi ollut rauhoitettu tai uhanalainen eläin, se olisi joutunut kärsimään ja odottamaan mahdollista arviointilautakunnan saapumista.

    Yhteistyötaho sen sijaan ei tunnu olevan tietoinen metsästyslaista. Sen kuuluu lakipykälien mukaan pitää hirvieläintuhot kohtuullisina, mutta se pitää tätä lakipylän vaatimusta kohtuuttomana.

    Olen lainannut useaan kertaan tuota MT:ssä ollutta riiistaherran kommenttia kohtuuttomuudesta, sillä siinä on erinomaisella tavalla kiteytetty yhteen lauseen miksi sidosryhmäyhteistyö  ei toimi. Eikä lounainen kolkka ole  ainoa, Pohjanmaalla on sama sanelupolitiikka. Riistahallinnon ja maa-ja metsätalousministeriön mielestä tämä tämä on ihan ok toimintatapa, koska valvova taho antaa sen tapahtua.

    Mitenkäs suu laitettaisiin, jos maassamme olisi valkohäntiä 1-2 kpl /asukas” 

    Kyllä olisi paikallisesti hymy herkässä, jos valkohäntien määrä saataisiin niin alas. Kun alkaa metsätila keskipisteenä piirtää ympyrää saa säteen kasvattaa aika suureksi, ennen kuin tulee tilanne, että ihmisiä on yhtä paljon kuin valkohäntiä. Ensimmäisellä tuhannen hehtaarin ympyrällä on ainakin 10-kertainen määrä valkohäntiä ihmisiin verrattuna.

    suorittava porras suorittava porras

    Teitkö tapauksesta ilmoituksen? Kun se on tehty , voi saada eläimeen kohdistuvan lopetusmääräyksen. Tuolloin voikin käyttää tilanteeseen sopivinta lopetustapaa. Jopa metsästyslain suhteen laitonta. Jos ei itse kykene toimimaan ,SRVA hoitaa homman. Jos ilmoitus jää tekemättä ,saattaa virkavalta olla kiinnostunut siitä ,onko kyseessä ollut vahinko vai onko eläin saatettu tarkoituksella satimeen tapettavaksi. Tarkoitus ei pyhitä keinoja.

    Kengurujuttuun palatakseni ausseissa elää noin 25 miljoonaa ihmistä ja ravintotilanteesta riippuen 25-50 miljoonaa kengurua. Valkohännät ovat ihan hyttysen hyrinää sen rinnalla. Autotkin varustetaan usein karjapuskurein kenguruiden vuoksi.Surkuhupaisinta asiassa on ,että jenkkilän luontoaktiivit pitävät kenguruita uhanalaisena lajina. Valkohännän kohdalla uhanalaisuus on paljon lähempänä. Pitää olla hyvin tarkkana metsästysasioissa tai pian ei metsästetä mitään.

    kim1

    Onko ne valkohännät hyttysen hyrinää..?

    Jos lasketaan 10 km säteellä kotipihasta…(kattaa jo pienen osan Hämeenlinnaa)..,niin peuroja on enemmin kuin ihmisiä..,lasketaan sitten määrässä tai kiloissa…siintä huolimati suorittava mollaa metsän omistajia…,että on aivan oma vika jos metsät kuusittuu..,ainoastaan mitättömät vahingot olisi mäntytaimikoissa….,jos ne pidetään lehtipuista vapaina….

     

     

     

     

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Tarinan alku jontaa juurensa yli 10 vuoden taa. Silloin valitettiin vain hirvistä ja edelleen keskustelussa vilahtaa tuon tuosta ,että hirvi aiheuttaa joillekin vaikeuksia puulajivalinnassa. Valkohäntä onkin paljastumassa seuraavaksi syyliseksi ,kun hirvikanta alkaa olla hallinnassa suunnitelmallisen metsästyksen ansiosta . Valkohäntien kohdalla vasta muutama vuosi on oltu tilanteessa ,että vahingot ovat alkaneet kasvaa . Tämän seurauksena on huomattu ,että suunnitelmaa ja toimia tarvitaan ,että tilanne saadaan hallintaan.

    Täsmälleen samassa tilanteessa oltiin hirvien suhteen vuosituhannen vaihteessa. Silloin niitäkin oli oikeasti paljon. Kymmenessä vuodessa elukat tapettiin paikoin hetkeksi yhdettömiin ,jolloin vedettiin vähän henkeä. Siinä vaiheessa Planter painoi vielä kaasua ja väitti hirviä olevan liikaa aseenteella kuin mitään ei olisi tehty siihen mennessä. Ei oikein tuntunut uskottavalta hiljaisia saloja kierrellessä siihen aikaan.

    kim1

    Mikä on haitta aste ?  Vastaako 5 peuraa 1hirveä ,vai kuinka se on..?

    Elikkä peurakantaa täytyy nostaattaa,kun hirvenlihaa ei ole riittävästi tarjolla….

    Ajavatko metsästäjät ainoastaan omaa etua peurakannan ollessa 100/1000 ha?
    Onko ruuti märkää .?

    Miksi perustetaan ruokintapaikkoja peuratiheyden ollessa 100/1000ha..

    Miksi siintä huolimati käytetään luvista 80/100 ..vaikka niitä on pihamaissakin riesaksi saakka..?

    Planter Planter

    On siellä Australiassa liki 800 miljoonaa hehtaaria erämaata tilaa loikkiakin. Hiukan heikko perustelu, että täällä pitää lisätä valkohäntiä, kun Australiassa on paljon kenguruja. Jos kuitenkin MMM ja riistahallinto näillä perusteilla ovat sitä mieltä, niin ei siihen ole maanomistajalla nokan koputtamista, tällainen ”demokraattinen” systeemi on rakennettu.

    ”Siinä vaiheessa Planter painoi vielä kaasua ja väitti hirviä olevan liika..”

    Jonkun takapihalla saattoi olla hiljaista, muuta täällä ei ole tällä vuosituhannella painunut alle 4/1000 ha. Jokainen voi tarkistaa riistahavainnot.fi sivustolta, että 10:n vuoden takainen tavoite oli 76 000, kun päästiin 85 000 tasolla, lyötiin jarrut päälle. Eivät olleet salot hiljaisia. Luvat kuitenkin lähes puolitettiin ja nostettiin hirvimäärä äkkiä reippaasti yli 100 000:een.

    Muistutetaan nyt vielä, että yleisesti hyväksytty ja sovittu raja hirvitiheyden maksimiksi on 3,5 / 1000 ha. Nyt täällä pidetään riistahallinnon taholta kohtuuttomana jopa alle 5 tasoa, jonka päälle maakuntaan on poikinut keskimäärin 50 / 1000 ha valkohäntäpeurakanta ja ehkä 20 metsäkauriskanta.

    ”Valkohäntä onkin paljastumassa seuraavaksi syyliseksi..”

    Niin on paljastunut, aiheuttaa paikoin taimikkotuhojakin, mutta vaikutus esimerkiksi herkkään ja ainutlaatuiseen saaristoluontoon on aivan järkyttävä.

    Gla Gla

    Suorittava: ”Teitkö tapauksesta ilmoituksen? Kun se on tehty , voi saada eläimeen kohdistuvan lopetusmääräyksen. Tuolloin voikin käyttää tilanteeseen sopivinta lopetustapaa. Jopa metsästyslain suhteen laitonta. ”

    Edellytetäänkö jossain tuollaista menettelyä?

    suorittava porras suorittava porras

    Lopetusmääräystä ei saa ,jos ei tee ilmoitusta. Vähänkin epäselvässä tapauksessa se kannattaa aina tehdä oman selustansa turvaamiseksi . Aitaverkkoon juuttunut eläin on juuri tällainen tapaus. Voi esittää jälkeenpäin kysymyksen , oliko eläin todella niin huonossa kunnossa ,että sitä ei voinut päästää vain irti satimesta  .   Jalka poikki tai eläin liikuntakyvytön , niin tapaus on selvä. Tämä koskee kaikkia luonnonvaraisia eläimiä. Valkohäntäpeura ei ole poikkeus ,jossa tarkoitus pyhittää keinot. Jos kutsumaton silmäpari osuu paikalle ,ollaan äkkiä leivättömän pöydän ääressä selvittämässä tapahtunutta.

    Reimalle totean ,että mistään fanaattisuudesta ei kohdallani ole kysymys. Tässä on vain jotunut oikomaan eräiden sitkeitä päähänpinttymiä ,jotka eivät perustu lakeihin eikä asetuksiin. Metsästäjät ovat tällä hetkellä niin ison luupin alla ,että toiminta on oltava kaikilta osin laillista .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niittyjen ja paahdeympäristöjen kasvilajit ovat sopeutuneet avoimuuteen ja laidunnukseen ja joidenkin lajien menestyminen edellyttääkin sitä. Samoin kuin moni tunturin kasvilaji on sopeutunut poronsukuisten peurojen laidunnukseen. Ehkä kauriita (valkohäntäkauris ja kuusipeura) voisi kasvattaa aitauksissa hoitamassa kasvillisuutta ja samalla saataisiin lihaa myytäväksi.

    suorittava porras suorittava porras

    Anneli voisi tehdä mallisuorituksen ja ruveta pyydystämään pieniä sorkkaeläimiä aidattavaksi. Yksi pelto ja kymmenpäinen tokka noin aluksi….

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 116)