› Keskustelut › Harrastukset › Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 598)
1 2 3 4 5 … 58 59 60

  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Sent on: 14.10.2021, 18:31

    Merkitty: 

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Gla Gla 16.10.2021, 06:28

    Puhut myös siitä, miten ikääntyvä porukka laittaa kiväärin naulaan, jos saalisvarmuus heikkenee. On vastuutonta psyykata metsästäjiä tällaiseen, että ensin totutetaan porukka ylitiheillä kannoilla metsästyksen helppouteen ja sen jälkeen normaalitilannekin tuntuu siltä, ettei eläimiä enää ole. Nykytilanteesta tulee uusi normaali, jota ei voi korjata. Sen sijaan keskitytään selittelemään, miten tämä oikeastaan onkin ihan ok.

    suorittava porras suorittava porras 16.10.2021, 07:30

    Avaukseen vielä sen verran ,että hirvikannan hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen täällä on päästy tavoitetiheyteen. Kaikki haetut pyyntiluvat on myönnetty toisin ,kun aloittaja väittää. Lupia on myös haettu reilusti tarpeeseen nähden ja siksi osa niistä on jäänyt käyttämättä.

    Hirvivahinkoilmoitukset ovat puolittuneet vuosittain vuoden 2018 jälkeen. Hirvikolareita tapahtuu enää harvoin. Pedot ovat myös lisääntyneet ja ottavat omansa. Mitä riistaneuvoston päälliköiden olisi pitänyt tehdä toisin tiedottaessaan Keski-Suomen tilanteesta metsästäjilleen. Pienemmät sorkkaeläimet eivät ole merkittävä ongelma.

    Etelämpänä pienten sorkkaeläinten määrä on kasvanut kannan hoitosuunnitelmien puuttuessa. Nyt asia on korjaantumassa ,mutta tuloksiin pääseminen ottaa aikansa. Siinä ,jos missä,pätee sanonta: ”Helpommin sanottu ,kun tehty.”

    Visakallo Visakallo 16.10.2021, 07:38

    ”Hirvivahinkoilmoitukset ovat puolittuneet vuosittain vuoden 2018 jälkeen.”

    Tuota ei nyt kannattaisi enää käyttää, kun ihan jokainen hirvivahinkoilmoituksen tehnyt jo tietää, mistä niiden väheneminen johtuu, ja se ei ole hirvivahinkojen vähentyminen.

    Planter Planter 16.10.2021, 13:37

    Onpa taas valtava sekalaisten selitysten tulva. Ei kaikkia ehdi oikoa ja se johtaisi taas sivuun otsikon aiheesta, mutta poimin pari:

    ”Kaikki haetut pyyntiluvat on myönnetty toisin ,kun aloittaja väittää.”

    Ei aloittaja sellaista väitä, jospa malttaisi lukea aloituksen ennen kuin alkaa kommentoida sitä. Kun hakemusmäärää ei ole leikattu, niin se tarkoittaa, että niitä olisi saanut enemmänkin. Tuskin kaikki seurat ovat osanneet hakea juuri sitä maksimimäärää, jonka riistakeskus olisi myöntänyt ja joka olisi Luken laskelmien mukaan johtanut tavoitehaarukan keskelle osumiseen.

    ”Jos on tehty investointeja ….”

    Verrataan metsästäjien investointeja metsää omistavien investointeihin. Suomessa uudistetaan metsää vuosittain luokkaa 130 000 hehtaaria. Jos oletetaan keskimääräiseksi uudistuskustannukseksi vaikka 1000€/ha, niin metsänomistajien investointi taimikoihin on 130 miljoonaa euroa, joka ainoa vuosi.

    Samalla hyvällä hirvikiväärillä pärjää metsästäjä koko ikänsä, patruunoita kuluu, mutta ne ovat kulutustavaraa, kuten vaikkapa rs-polttoaine metsäomistajilla.

    Jos verrataan lisäksi koko metsätaloussektorin ja hirvi”talous”sektorin talousvaikutuksia keskenään, niin osoittaa melkoista suhteellisuudentajuttomuutta puolustaa järjestelmää, jossa riistaorganisaatiolla on halutessaan mahdollisuus yksin päättää hirvimäärästä. Metsäministerikin myöntää, ettei ole reilua, mutta ei ole tarkoitus muuttaa mitään.

    Gla Gla 16.10.2021, 17:35

    Suorittava: ”Avaukseen vielä sen verran ,että hirvikannan hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen täällä on päästy tavoitetiheyteen. Kaikki haetut pyyntiluvat on myönnetty…”

    Totta. Lupia myönnetään siten, että kanta säilyy elinvoimaisena ja tavoitteessa. Nyt kuitenkin esiintyy mielipide, jonka mukaan kaikkia myönnettyjä lupia ei tulisi käyttää. Näin tulkitsen puheet maltista, vai onko alalla termille jokin muu merkitys?

    ”Lupia on myös haettu reilusti tarpeeseen nähden ja siksi osa niistä on jäänyt käyttämättä.”

    Mikä on tarve? Sen pitäisi olla kannan pitäminen tavoiteharukassa ja koska puhetta ei ole siitä, että lupien myöntäjä olisi tehnyt laskuvirheen, luvat voi huoletta käyttää.

    Jos tarpeella tarkoitetaankin kenttäväen halua poiketa suunnitelmasta ja alkaa hirvikannan kasvattaminen, tulee mukaan aivan uudet kuviot. Mutta koska itsekin korostat suunnitelman merkitystä, tästä ei kai sentään ole kyse, eihän?

    Planter Planter 16.10.2021, 18:25

    Rautalankaa:

    ks-1

    Kun alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitteen hirvitiheydeksi 2,5-3 / 1000 ha, niin miten se pyritään saavuttamaan?

    Karkeasti näin:

    Riistahoitoyhdistykset ovat saaneet Lukelta riistahoitoyhditysten verotustiedot ja verotuslaskurin, jolla tavoitteen (2,75) saavuttamiseksi tarvittavat lupamäärät saadaan selville.

    -Jos hirvitiheys on Luken arvioissa yli 2,75 / 1000 ha riistakeskuksen pitäisi lisätä lupamäärää niin, että Luken arvion perusteella luvat käyttämällä hirvitiheys pienenee ja asettuu haarukan keskelle.

    -Jos hirvitiheys laskee alle 2,75 / 1000 ha, riistakeskus vähentää lupamäärää, niin että ne luvat käyttämällä hirvitiheys nousee 2,75:een.

    Kaikissa Keski-Suomen hirvitalousalueissa: Keski−Suomi−Etelä−Savo−Etelä−Häme, Keski−Suomi−Pohjois−Savo, Keski−Suomi 1, Keski-Suomi 2 viimeinen hirvikannan tiheysarvio on tavoitehaarukan keskikohdan yläpuolella, kahdessa reilusti haarukan ylärajan yläpuolella, kuten kuvan KS1.

    Ainankin kaikkina edellisinä vuosina takaisinlaskenta on nostanut viimeistä arviota ylöspäin yleensä noin 1/2 hirveä, joten erittäin suurella todennäköisyydellä myös toiset kaksi hirvitalousaluetta ovat selvästi tavoitehaarukan yläpuolella, eli käyrän loppupää nousee noin 1/2 hirveä. Vetoomuksessa pidettiin 1/2 hirven haarukkaa liian ahtaana. Ei se ole, ei tarkoita, että hirviä pitäisi sahata kahtia, valtakunnan tasolla se haarukka on 12 000..13 000 luokkaa.

    Nyt Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston hirvipomot ovat päättäneet, ettei neuvoston päättämää tavoitetta ole syytä noudattaa, vaan käännetään käyrää ylöspäin ennen kuin se edes saavuttaa tavoitehaarukkaa. Tätä asiaa ajetaan levittämäälä vetoomusta, että älkää käyttäkö kaikkia lupia. Tällaisessa säätelyjärjestelmän tahallisessa sorkimisessa ei ole järjen hiventä.

    Onhan tämä aivan valtava munaus, jos jotain uskottavuutta riistahallintoon on jäljellä, se rapautuu lopullisesti. Olisi syytä nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi, pyytää anteeksi ja kirjoitaa uusi mielipidekirjoitus, jossa perutaan vetoomus ja annettaan uskottava selitys virheelle, esim. päissään vahingossa kirjoitettu.

    Nyt on hirvemetsästys käynnissä ja sen yhteydessä kerätään tietoa hirvikannan suuruudesta ja ihan pian keväällä saadaan siihen perustuva uusi arvio, eihän tähän väliin nyt mitenkään voi sorkkaista jotain omaa epävirallista arviota, jota syötetään metsästäjille ja jolla sotketaan säätelyjärjestelmän toiminta.

    Pitää muistaa, että nykyiset tavoitetetasot ovat metsätalouden kannalta aivan liian korkeita, niistä tarkoituksellinen lipsuminen ylöspäin ei ole sallittua. Ei ole perustuslaissa määritelty perusoikeus, että jokaisella tuhannella hehtaarilla pitäisi olla aina vähintään kolme hirveä ja metsästettävää. Ei muillekaan luonnon antimille ole takuuta, että niitä saadaan joka vuosi, joka paikasta. Kun hirvet eivät jakaudu tasaisesti tämä vaatimus johtaa toisaalla täysin kestämättömiin tihentymiin, eli tyhjiöitäkin pitää sallia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.10.2021, 19:01

    Planterilla tuota rautalankaa riittää! Miten Planter muuttaisit hirvikannnan säätelyjärjestelmää?

    Minun ehdotukseni (että sidosryhmät päättäisivät hirvieläinten kannat) tuli ammutuksi välittömästi alas. Perusteena: luottamus järjestelmään horjuu. Ilmeisesti maanomistajien luottamuksen menetyksellä ei ole merkitystä?

    Kyllä tavoitteisiin pitäisi päästä joka paikassa. Erityisen tärkeää se olisi lounaassa, jossa ovat lisäriesana pienemmät hirvieläimet. Järjestelmää on nyt ajettu sisään ja nyt sitä osataan käyttää – joten joko sitä käytetään tai sitten sitä muutetaan.

    suorittava porras suorittava porras 16.10.2021, 19:08

    Tappaminenkaan ei ole pakollista.

    Palataan vielä ”hirvipäälliköiden” vetoomukseen. He totesivat ,että yhdellä alueella ei olla vielä tavoitteessa ja sen, että mahdolliset tihentymät voidaan hoitaa kuten ennenkin.

    Mitä myönnettyihin lupiin tulee , tekee rhy ennakkosuunnitelman luken esityksen pohjalta ja antaa potin jakoon. Tämä määrä on se ,jolla tavoitehaarukkaan päästään. Tämän lisäksi ovat vielä pankkiluvat 10-20 % kokonaismäärästä. Näitä on voinut hakea ja saanut käyttöön ,kun on todettu se tarpeelliseksi  . Jahtiporukkaa vetäessäni puhelinsoitto riitti ja pankkilupa oli minuutissa käytössä ,kun sitä tarvittiin.

    Se ,että kaikki seurat eivät halua käyttää kaikkia mahdollisuuksia lupia hakiessaan ,ei liene organisastion vika. Enempää lupia ei kuitenkaan voida myöntää ,mitä anotaan. Se on tehty kaikille selväksi . Metsästyskaudella lupamääriä ei voi enää lisätä.   Jatkuva kitinä  siitä ,että lupia ei myönnetä/anneta tarpeeksi on aika ontto väite ,jos 20% anotuistakin jää käyttämättä. Viimekin kaudella paikkakunnan palavereissa hirviteltiin ,että tulikohan anottua liikaa lupia. Lopputuloksena 80% käytettiin. Sekin osoitti ,että ollaan tavoitteessa ja voidaan siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen. Tämän totesivat nyt päällikötkin. Ei tullut yllätyksenä.

    Metät kunnossa! 16.10.2021, 21:13

    Monella tapaa olen Planterin kanssa samaa mieltä. Tänäänkin sorkkaa oli käytännössä kaikki paikat täynnä ja useampi toki ammuttiinkin. Metsätalous on ammattimaista, mutta riistanhoito perustuu pitkälti harrastukseen (mm. riistahavaintoihin).

    Ei tarvittaisi kuin muutama miljoona vuosittain ja lentolaskentojen avulla jahdin loppuvaiheessa todellisuus olisi valittujen (pisto)kohteiden osalta selvitetty. Sen jälkeen tavoitekanta pakolliseksi ja porukka (ko. RHYn alueen seurueet) töihin jos tavoitetta ei ole saavutettu ja jotain penaltia jatkoon. Hirvijahti ei perustu ainakaan lännessä saaliin elämykseen, vaan puhtaasti lahtaamiseen, koska saalista tulee karrikoidusti todeten melkein joka passipaikalta……

    suorittava porras suorittava porras 16.10.2021, 22:44

    Kun puhutaan Keski-Suomesta ,saalista ei tule joka passipaikalta eikä edes joka vuosi kaikille jahtiin osallistuville. Porukkaan mahtuu metsästäjiä ,joiden kohdalla kaatoja ei tapahdu kertaakaan edes kymmenen vuoden aikana. Yrityksen puutteesta ei ole kysymys. Tänäkin syksynä osa paikkakunnan porukoista on vetänyt tähän mennessä puhtaan vesiperän vaikka saalistettavaa jahdin alussa pitäisi osua joka seuran kohdalle. Tyhjän pyytäminen on ollut ilmiönä vahvassa nousussa.

    Miten sitten määritellään ,kenen tontille jää liikaa hirviä? Ei mitenkään. Tänään täällä ja huome iltana kymmenien kilometrien päässä. Esimerkkinä naapuriseuran koiraansa jäjittävä metsämies ,jonka kännykän näytöltä todettiin hauvan askeltaneen siihen mennessä hirven jälkiä 27 kilometriä saamatta lähikontaktia otukseen. Vain ”höyryävät” jäljet soratien yli todistivat koiran olevan jäljillä. Paikallinen metsästysseura oli luonnollisesti ihan eri suunnalla ko aikaan. Huomenissa tuo hirvi lienee jo kolmannessa tai neljännessä pitäjässä.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 598)
1 2 3 4 5 … 58 59 60