Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • jees h-valta

    Minun lähtöni seurasta aikoinaan oli kyllä aivan tavanomainen eli seuran jäsenmääräkään ei alentunut. Vaihtui vain veljelle joka oli innokkaampi siihen touhuun. Toki nyt jo lukumäärä siltä osin hirviseurueessa väheni koska hänkin on ollut jo vuosia taivaallisemmissa metsästyssessioissa. Mutta sitä ennen kyllä toimi jahtipäällikkönä vuosia. Itse en olisi edes kerinnyt. Senverran lyhyt oli se oppimäärä. Ja huonoksi todettu koulu. Mutta ilmeisesti veli sitten viihtyi tuollaisessa umpimähkyisessä sisäänpäin lämpeävässä ja muunnettua totuutta ulospäin antavassa seurassa paremmin. Kuten varmaan suorittavallakin on oikein kotoisaa ollut. Niin hyvin on tarttunut.

    Tomperi

    Muistan kyllä, tuntui hienolta ku herrat kertoi kuinka hirvikantaa pitää verottaa jotta maksimoidaan (sanaa ei silloin tunnettu mutta selventää kyllä), että se on ns lu0ononmukaista. Eihän se sitä ollut eikä sitä toteuttettukaan kun sehän oli hölynpölyä nykyisen tiedon valossa. Mutta kun metsänomistajat ,,, miksi luovuttivat päätösvallan hirvenmetsästyksestä höpö asiantuntijoille?   sitä mie vaan mietin…

    aegolius

    >Riistakamerat ja metsästyskoirien tuottama seurantadata ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa huomattavasti. Se tieto, mitä niistä saadaan, peilaa varsin hyvin tulevaa.

    Suorittava voinee kertoa mitä dataa hän tarkoittaa. Mistä sen löytää?

    Gla Gla

    Samaa kysyin pari sivua aikaisemmin, mutta sujuvasti suorittava aiheen ohitti ja keskittyi kertomaan, miten Planterin faktat on pielessä. Sitten olikin hyvä paeta keskustelemaan Jessen sopimattomuudesta metsästysporukkaan.

    Uutta on minulle se, että kun luvat on määritelty lehmille, sonneille ja vasoille, viimeksi mainituille alkaa lahtivajalla kasvaa sarvia. Vaikkei edes meillä ole vielä saksanhirviä, joista osalla ehkä geenit DDR:n puolelta. Mutta toki aiheen käsittelyyn sopivaa on siirtää keskustelu tässä vaiheessa Jesseen.

    Visakallo Visakallo

    Suorittavalla on ilmiömäinen kyky laventaa heidän oman hirviporukkansa näkemykset koskemaan koko valtakuntaa. Hänenlaisiaan on Suomessa vähän. Kuinka pitkälle suorittava olisikaan päässyt markkinointialalla, jos elämä olisi hänet sinne metsähommien sijasta ohjannut! Tosin markkinoinnissakin olisi pysyttävä totuudessa, tai ainakin toimittava niin, ettei jää kiinni soveltavan totuuden hyödyntämisestä.

    suorittava porras suorittava porras

    Visa ei ilmeisesti ole vaivautunut tutustumaan luken keräämään ajankohtaiseen havaintoaineistoon hirvitalousaluekohtaisesti . Sieltä on nähtävissä tämän hetken tilanne niin eri tahojen asettamien tavoitteiden ,kuin toteutumankin suhteen yhteenvetona. Luonnollisesti käytän madollisuutta seurata oman paikkakuntani tilannetta jokaisen seuran yhteishenkilön nähtävillä olevan verotussuunniteman ja lupaehtojen avulla. Kaiken esittämäni tiedon olen pyrkinyt rajaamaan käytetyn lähteen mukaan seuratasolle,rhyn tasolle,hirvitalousalueittain,riistakeskuksittain ja koko maata koskien. Kolmen viimeisen kohdalla tieto löytyy luken riistahavainnot tiedostosta. Seura-ja yhdistystason asiat selviävät omariista-sovelluksen avulla.

    Metsästysseurat käyttävät riistakameroita riistan ympärivuotiseen seurantaan. Niitä sijoitellasn mahdollisille ruokintapaikoille,nuolukiville ja kulkureiteille. Kameroiden määrä on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa ja samalla myös niiden tuottama data.

    Jos esimerkiksi vasahavaintoja alkaa kertyä yleisesti edellisvuosia merkittävästi vähemmän , asiasta aletaan keskustella laajemminkin. Tämän suuntainen viesti oli kiirinyt puheena olleen riistaneuvoston puheenjohtajiston korviin ,josta he tekivät omat johtopäätöksensä. Kun samaan aikaan koirakokeissa ennen metsästyskautta oli yleisesti vaikeuksia saada kontakteja hirviin ja muutkin koiria kouluttavat metsästäjät valittivat samaa , ei mielestäni ole lainkaan kummallista laatia johtopäätöksistä viestiä jahtikauden eväiksi.

    Koiria samoilee harjoitusmielessä metsissä ennen jahtikautta kymmeniä pelkästään yhden pitäjän alueella. Vertailukelpoista dataa on kertynyt kokeneille koiranohjaajille jo useilta vuosilta. Koiran seikkailut ja edesottamukset on helppo todeta esim. tietokoneen tarkoitusta varten kerätyn tietokannan aineistosta.

    Edellä mainitut ovat paikkakohtaista ja reaaliaikaista tietoa ,joiden pohjalta lopulliset, päätökset tehdään. Luken tuottama tieto arn:n suositukset ja rhy:n tekemä verotussuunnitelma asettavat raamit tekemiselle. Kuluneella kaudella ne osoittautuivat varsin reiluiksi ainakin omalla paikkakunnallani. Tavoitteeseen 3 otusta/1000ha päästiin reilusti ennen ,kun katto tuli vastaan.

    Puuki

    Ap:n käppyrästä vielä :  Se kertoo tekstin mukaan n. vuosikymmen sitten ja ennen sitä  dokumentoiduista laatua alentavista vioista 2 – 4 khl:ssa VMI:n mukaan.  Eli silloin ~ vv. -03-09 oli yli 450 000 ha metsiä joissa ilm. tukkipuun laatu oli kärsinyt.    Olikohan tuossa mukana taimikot ollenkaan ?  Mikä lienee tilanne nykyään ? Onks tietoo ?

    jees h-valta

    Tulee vain väistämättä mieleen että mistä se rivimetsästäjä suorittava sen datan kohtaa jota kokeneet koiranohjaajat muka keräilee? Ei nyt aivan kaikki taas synkronoi kohdalleen tavismetsästäjän elkeille. Voisiko suorittava porras nimimerkin takaa ilmoittautua mikä onkaan titteli milloinkin Riistakeskuksen organisaatiossa? Voisin kuitenkin kuvitella että kirjoituksen yhdensuuntaisuus vuodesta toiseen ei takaa vielä yhden henkilön kirjoittelua vaan saman takana on todennäköisesti henkilö vaihdellut. Kai siellä aika yhdenmukaiseksi ”tiedonvälityskulttuuri” tasoitellaan. Sinällään asioiden muuntelu metsästäjän tarkoitusperiin sopivaksi on tavanomaista myös paikallistasolla. Kerrotaan auliisti kyllä ettei riistakameroissa ole oikein hirviä näkynyt. Kun kerron että miksi minä niitä jälkiä ja tuhoja sitten metsässäni jatkuvasti näen niin suu menee suppuun. Mutta samanmielisellä nyökyttelyllä juuri ja juuri jutussa pysytään. Tietyt henkilöthän tai täällä ainakin tietty niitä yleensä käy ne parit-kolmet kamerat kiertelemässä. Täällä ainakin ilmeisen sokea kun koskaan ei mitään muka näy. Mutta kyllä se polkupyörällä tien päällä pysyy.

    Gla Gla

    Minä en suorittavan titteleistä ole kiinnostunut, rivimetsästäjäkin voi tavoitella saalisvarmuuden maksimointia tai olla puhtaasti pomojen aivopesemä. Olen kiinnostunut nyt vain siitä, miten riistakamerakuvien dataa käsitellään. Tuon vastauksen perusteella aineisto on täysin tunnepohjainen juttu. Aineistoa ei edes kerätä alkeellisenkaan tilastoinnin perusteiden mukaisesti.

    Koiristakin jää jälki gps-pantajärjestelmään. Epäilen silti, että noita kukaan koostaa yhteiseen tiedostoon, josta voisi jotain koirien havaintojen määrästä päätellä.

    Kalastajatkin tietää, että välillä ahvenparvet on kateissa. Ei ahvenet silti ole vähentyneet. Ne vaan ei liiku niillä paikoilla, mistä niitä yleensä saadaan. Tai kansa tietää, ettei tuulimyllyt tuota sähköä talvella, kun pakkaspäivinä ei tuule. Ilmatieteenlaitoksen datan mukaan talvi on silti tuulisin vuodenaika. Tuossa datan keruu on sillä tasolla, että päätelmiä voidaan asiasta tehdä. Planterin kirjoittaman havaintoaineiston perusteella (ainoa systemaattisesti kerätty aineisto tähän mennessä, jota myös Luke suosituksissaan käyttää), kertoo tilanteen säilymisestä ennallaan. Kaikki muu on vain huolta tavoitehaarukan ylärajan rikkoutumisesta ja sen takia kehoituksesta malttiin: ”Jos seura toteaa omiin havaintoihinsa nojaten , että taso [3 yksilöä / 100 ha] alittuu jossakin vaiheessa jahtikautta omalla ja mahdollisesti ympäröivilläkin alueilla , jahtia jatketaan vasta seuraavana  syksynä. Ei ole sen ihmeemmästä asiasta kysymys.”

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Kyllä se riistakameradata ilmestyy tänä päivänä suoraan kännykkään. Sama tilanne ,kun seurataan koiria metsässä. Minullekin kilahtaa hälyytys koiran haukusta ,vaikka seurantaa hoitava UC-sovellus ei ole päällä. Kun sovelluksen avaa ,on mahdollista muiden ryhmän jäsenten lailla seurata koiran touhuja vaikka kotisohvalta käsin. Ohjeman avulla saa hyvää taustatietoa hirvien olinpaikoista ja kulkureiteistä. Hyvä apu ,kun miettii passipaikkoja.

    Jesselle totean saman ,kun Planterillekin ,että sidokseni riistahallintoon voi tarkistaa luvallani Riikilän Mikolta. Lupaan tonnin tai vielä summaan nollan perään ,jos sidoksia riistahallintoon löytyy viimeisen kymmenen vuoden ajalta.(pl  metsästyksenvalvonta). Hävitessäsi voit sijoittaa 300 euroa valitsemasi metsästysseuran nuorisotyön tukemiseen . Jään odottamaan mielenkiinnolla ,mikä on se seura.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 114)