Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 1,140)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla Gla

    Joko maaperä on lämmennyt? Viikko sitten tein pari kuusen siirtoistutusta ja routahan sieltä tuli vastaan. Varjossa toki, mutta kuitenkin.

    Visakallo Visakallo

    Nostokuokku: ”Eikö sähköaita pelittänyt?”

    On pelittänyt erinomaisesti. Viime kesän lopulla hirvet olivat rampanneet mustalle mullalle sähjöaidan eteläpään, kun olivat joutuneet tekemään ylimääräisen mutkan ikivanhaan kulkureittiinsä. Sähkö tuntuu olevan hirville tehokas karkote, kun ovat noin paljon kunnioittaneet aitaa. Nyt on tarkoitus perustaa pari uutta koivikkoa, jotka eivät ole vakituisten  kulkureittien kohdalla. Niihin ei ole aitaa suunnitteilla.

    140ärrä

    Nauha-aitakin on yhdellä tilalla saanut hirvet muuttamaan suuntaansa. Viime talvena oli joku päässyt sisälle, kun nauha loppui liian aikaisin, kun kuvittelin ettei hirvet sellaista jyrkännettä kiipeäisi. No, yksi oli kiivennyt, ja sitten haahuillut siellä nauhojen sisäpuolella etsimässä, mistä pääsisi ulos. Oli sitten yhdestä kohdasta könynnyt nauhan ali. Pitää tänä vuonna tukkia se aukko.

    Panu Panu

    Mitä ihmenauhoja te käytätte? Minulle ne menee poikki heti vaikka olen välillä laittanut 3 nauhaa vähän eri korkeuksille.

    PasiLisko

    En olekaan kirjallisuudessa törmännyt tietoon, että nauhoilla olisi vaikutusta – pitääköhän harkita.

    Kävin tiluksilla katselemassa niin löytyyhän tuolta aika paljon syötyjä lehtipuita, olisiko kolmasosa syöty, mutta määräarvio voi helposti mennä pieleen suuresti.

    Pitää varmaan laskea useista paikoista kaikki syödyt ja syömättömät. On vaan aikaavievää hommaa, kun jotakin 2-4m korkeata saa tovin tuijotella, että onko jossakin kohtaa latva vaihtunut.  Ehkä itseasiassa pitäisi 4m pituiset laskea, että mikä osa niistä on syöty.

    Miten tuollakaan konstilla voi arvioida, onko riski iso tai pieni? Vai onko yleistä että jokainen on syöty ja jos vaikka alle puolet, niin riski on pieni? Kirjoissa en ole nähnyt tietoa miten tehdä tietoon pohjautuva arvio.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koivun kasvutapa on pienenä latvaa vaihtava – ei pidä antaa sen hämätä. Hirvituho koivulla on latvan katkaisu tai latvan ja sivuoksien syönti jotka näkyvät selvästi.

    Määrästä saa arvion kun laskee vaikka neljän metrin kepin kanssa muutamasta ympyräkoealalta kaikki taimet ja niistä vahingoitettujen osuuden. Riski on se tuhottuja taimien osuus.

    Riski on suuri jos alueesta tulee vajaatuottoinen eli kasvatettavien taimien määrä tipahtaa niin alas että puuntuotos heikkenee. Runkolukuina tämä riippuu puulajista. Mäntyä tulisi olla ehkä 2000, kuusta 1500 ja koivua 1000 kpl, kasvatuskelpoisia. Lakirajat ovat alemmat; jos niitä lähestytään riski ja vahinko on jo erittäin suuri.

    140ärrä

    Ihan tavallista keltaisia muovinauhaa on se minun ihmenauha. Toisella tilalla on vuosien mittaan nähnyt jäljistä hirvien välttelevän nauhoja, toisessa nauha on ollut vasta viime syksystä asti.

    Visakallo Visakallo

    Keltaisten nauhojen laadussa taitaa olla melkoisia eroja. Kerran oli sellaista, että se katkeili jo tuulen voimasta. Taitaa olla, ettei halvalla tahdo oikein hyvää saada.

    PasiLisko

    Uittokalustolla 300m 50mm leveää maksaa 27€, LDPE ja UV-suojattu, paksuus 0.2mm (Puuilolla paksuus 0.1mm speksin mukaan). Tuotahan voisikin kokeilla!

    Onko useampia, joilla hyviä kokemuksia nauhoista? (tällä foorumilla haku ei oikein toimi niin täältä ei tahdo löytää mitään)

    PS. Täytyy mennä tarkemmin laskeskelemaan noita syötyjä lehtipuita. Luontaisesti syntyneitä siis eikä istutettuja. Täytyy valmiiksi miettiä mitä menee tekemään, mm että laskeeko pienemmätkin vai vaikka vain yli 2m korkeat tai turvarajan ylittäneet 4m korkeat vai miten saa vääristymättömän lukeman. Vaikka 1m korkea syömätönhän voidaan syödä ennenkuin on 4 metrinen

    Nostokoukku

    Olen kerran vetänyt ja purkanut oikeaa riistanauha kilometrin metsästä pois. Kaksi kerrosta n. reilun metrin välein. Oli 5-7 senttiä leveää tuhtia keltaista nauhaa, rulla suunnilleen 100 litraisen saavinpohjan kokoinen. Ei mikään taskussa pidettävä rihmarulla. En muista paljonko rullassa oli metrejä. Mutta kertaakaan ei ollut kahden ja puolen vuoden aikana katkennut. Iloisesti poistui käytöstä polttotynnörissä.

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 1,140)