Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,140)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Visakallo Visakallo

    Kyllähän kun tuon Metsäkeskuksen hirvivahinkojen 13 sivuisen maastoarviointiohjeen ajatuksen kanssa lukee, niin ei voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen, että kaikissa tapauksissa pyritään korvauskynnyksen korottamiseen ja korvausten minimoimiseen. Kaiken huippu on arvioinnin maksullisuus, sillä vahingonkärsijä voi  juuri koskaan olla täysin varma siitä, että tapahtunut vahinko tulisi korvattavaksi. Kyllähän vakuutusyhtiöt alkavat tuohon verrattuna jo vaikuttaa suorastaan avokätisiltä! Mielestäni tuontyyppinen valtion hirvivahinkojen korvausjärjestelmä olisi syytä lopettaa kokonaan. Jos vakuutusyhtiöt pelkästään vastaisivat hirvivahingoista, alkaisivat hirvimäärätkin valtakunnassa sen jälkeen pienentyä.

    Metsuri motokuski

    Siinä on myös se kääntöpuoli että jos vakuutuskorvauksia paljon maksetaan niin niiden hinnat myös nousee ja vakuutusehdot muuttuvat.  Kyllähän vakuutus täytyy olla tuottava vakuutusyhtiölle.

    Siitä olen samaa mieltä että kyllähän valtion hirvivahinkokorvauksien ehdot voisivat olla vähän joustavammat kun rahaa kerätään kuitenkin reilusti enemmän kuin sitä korvauksina maksetaan. Nythän metsästäjät rahoittavat paljon enemmän näitä kuluja joita käytetään muuhun toimintojen rahoitukseen.

    PasiLisko

    Eikös se ollut niin, että hirvi on suunnilleen yhtä harvinainen kuin liito-orava, niin miten nämä suojeluasiat nyt menee….

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riikilän Mikolta vinkki taimimäärien mittaukseen 4 metrin säteisellä koealalla metsänviljelyssä ja taimikoiden hoidossa: Traveller 400 -teleskooppivapa Motonetistä.

    PasiLisko

    Eikä mitä – paljon nopeampi on 2.7 metrinen vapa, niin käy nopeasti. Kerroin on 407, joten yhdellä iskulla saa enempi

    päin mäntyä

    ”Olisiko se huono idea, että istuttaa karummille alueille joille mänty kyllä muutoin sopisi, niin istuttaa niille sekä kuusta että mäntyä, ja koivujahan tulee niille riittävästi luonnostaankin?”

    On. Metsätalouden harjoittajaa ei hyödytä se, että luonto kuivattaa 03-04 kuusia pystyyn.

    Ihan kuusivaltaista tukkimetsää se kyllä oli kun päätehakkuu tehtiin, vaikka karumman oloista se maasto onkin siltä kohtaa. Männyntaimet siitä on jo vuoden parin päästä istutuksesta syöty, ei mieltä uusia laittaa. Ja mihinkään 15 vuoden trico ruiskutussouviin ei aikomusta ryhtyä.

    Gla Gla

    Sitten kuivatat kuusia pystyyn. Kannattaa katsoa parikymmentä vuotta taaksepäin ja miettiä, millä vauhdilla kuusten ongelmat ovat ilmaston muuttuessa yleistyneet ja miten kehitystä voi ennustaa eteläisempien maiden tilanteella.

    Voit tietysti luopua metsistäsi ennen ongelmien ilmaantumista. Silti ongelmat metsiin jää ja se ei minusta ole vastuullista metsätaloutta.

    leku leku

    20v sitten ei täälläpäin ollut vhp ollenkaan, 15v sitten ihmeteltiin ensimmäisiä, nyt kaikki syödään 90%,

    ainoastaan kuusi säästyy, ja sitten kuuselle soveliaat alueet on maanouseman saastuttamia, siinä voi kertoa mitä pitäs järkevästi tehdä, vhp ei ilmaston muutoksen aiheuttamien tuulenpuuskien mukana lentänyt atlantin yli…

    Gla Gla

    Peuran tuontia tänne on turha kritisoida 100-vuotisen jälkiviisauden voimin. Päätös tehtiin sen ajan tilanteessa ja tiedoilla. Meistä ei kukaan halua palata 1930-luvun olosuhteisiin.

    Anton Chigurh

    Kuusi ei ole kuivan ilmaston eikä kuivan kasvupaikan kasvi. Ei säätele lainkaan haihdutustaan, haihduttaa itsensä hengiltä. Mänty sulkee tarvittaessa sen haihdutussysteeminsä. On koivun ja haavan ohella sopeutunein näihin oloihin. Kirjanpainajien evoluutio on tuottanut niille tuollaisten kärsivien kuusten löytämisominaisuuden.

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,140)