Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,140)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se PasiLiskon laskentamenettely riippuu kai siitä mitä laskennalla tavoittelee. Hirviriskiä voi varmaan arvioida laskemalla syödyn osuuden kaikista taimista. Syönti todennäköisesti jatkuu vuosi vuodelta ellei aloita Trico-käsittelyä. Metsäkeskuksen tuhoarvio noudattaa sitten heidän omaa menettelyään, jossa katsotaan jääkö alueelle vielä riittävä määrä kasvatuskelpoisia taimia.

    Visakallo Visakallo

    Tuo termi ”kasvatuskelpoinen taimi” on pitkälti koko hirvivahinkojen korvausjärjestelmän heikoin kohta. Jos maapohja on selkeästi vain männylle soveltuvaa, ja on sille uudistettu ja hoidettu, niin onko alueelle luontaisesti syntyvät kuusen- ja koivuntaimet silloin oikeasti kehityskelpoisia? Tai rauduskoivulle parhaiten soveltuva ja uudistettu sekä hoidettu maapohja hieskoivulle, kuuselle tai männylle? Jos näissä asioissa oltaisiin vähänkin tarkempia, olen aika varma, että hirvikantaa pidettäisiin sen jälkeen nykyistä pienempänä. Olen vahvasti sitä mieltä, että valtion karjalla on nykyisin aivan liian halvat laitumet.

    Gla Gla

    Tai juurikääpäisellä alueella kasvava kuusen taimi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos Metsäkeskus oikeasti arvioi kasvatuskelpoisia väärin ja siten vähättelee tuhoja, ohjeet pitää muuttaa. Miten kasvatuskelpoinen määritellään ohjeessa nyt? Vai sooloilevatko arvioijat eli sovelletaan ohjeita väärin?

    Metsuri motokuski

    Näköjään ruotsissa on hirvi päässyt punaiseen kirjaan ja sama käy todennäköisesti myös Suomessa. Syy on ollut että kanta on laskenut jyrkästi metsästyksestä johtuen.

    Nostokoukku

    Metsästys ei vaikuttanut Ruotsissa punaiseen kirjaan päätymiseen, vaan heikko vasatuotto, vasojen kuolemat pian syntymän jälkeen ja toistaiseksi selittämättömät aikuistenkin hirvien kuolemat. Metsästys jatkuu Ruotsissa edelleen.

    Metsuri motokuski

    Tuo edellä kirjoittamani tieto löytyy viimeisestä Metsästäjä lehdestä sivulta 8. Siinä ei kyllä mainita mitään vasatuotosta vaan hirvimäärän laskusta 7 :stä 3,4 -10,4 kpl /1000 ha. Ilmeisesti nostokoukulla on parempaa tietoa tästäkin.

    Nostokoukku

    MT:stä luin, olisiko ollut kuukausi sitten, Ruotsin hirvistä ja niiden päätymisestä punaiseen kirjaan. Hirviä on tietoisesti vähennetty metsästyksellä, mutta pääsyy oli tuo mainitsemani sekä hirvien keskipainon selvä lasku. Ei ollut minun tietoa vaan toimittajan ilmeisesti ruotsalaisilta saamaa tietoa.

    Visakallo Visakallo

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/hirvielainvahinkojen-maastoarviointiohje.pdf

    Kyllähän esim. tuo hieskoivujen hyväksyminen kasvatuskelpoisiksi taimiksi torppaa suurimman osan korvaushakemuksista:

    ”Hieskoivu on kasvatuskelpoinen
    pääpuulaji vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa sekä tiiviillä savi-
    tai hiesuvaltaisilla mailla. Hieskoivua voidaan muilla kasvupaikoilla käyttää täyden-
    tävänä puulajina, jolloin sitä voidaan laskea Pohjois-Suomen alueella enintään 50
    % ja muualla Suomessa 20 % hyväksyttävistä taimista.”

    Gla Gla

    ”MT:stä luin, olisiko ollut kuukausi sitten, Ruotsin hirvistä ja niiden päätymisestä punaiseen kirjaan. Hirviä on tietoisesti vähennetty metsästyksellä, mutta pääsyy oli tuo mainitsemani sekä hirvien keskipainon selvä lasku. Ei ollut minun tietoa vaan toimittajan ilmeisesti ruotsalaisilta saamaa tietoa.”

    Mitä mieltä nyt olet, kun olet lukenut Metsästäjä-lehdestä uusimman artikkelin?

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,140)