› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

  • Tämä aihe sisältää 1,129 vastausta, 98 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Kuusiuskova toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,041 - 1,050 (kaikkiaan 1,129)
1 2 3 … 104 105 106 … 111 112 113

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • leku leku 9.5.2026, 09:48

    ja turha 50 vuoden päästä kritisoida maanomistajia kuusien viljelystä kun ei ole mitään muuta mahdollisuutta, ei edes anneta. vaihtoehtoja on vaikka kuinka, mutta kun muut huolehtivat että vain kuusi säilyy hengissä, sekin kituuttamalla.

    huvittaa keskustelut kuusettumisesta, puun laadusta, kirjanpainajista, puulajien, monimuotoisuuden yms lisäämisestä….no saahan sitä heinää, pajukkoa, haavikkoa sekä hieskoivua vaikka 50 vuodeksi, mutta onko se metsätaloutta on sitten eri keskustelu.

    tällä alueella hyvät varttuneet puustot on saatu aikaiseksi kun sorkkeläimistä ei ole ollut ongelmaa. pylväsmänniköt, koivikot laadullisesti tosi komeita, nykyisistä taimikoista ei sellaista laatua saa. saadaan olla jälkiviisaita taas vähän ajankuluttua.

    ihmettelen kun vhp ongelmat on tiedossa, mutta asialle ei tehdä mitään, eikä mo:lla ole paljoa vaihtoehtoja. Vieraslajit kuten minkki, supi ja vhp pitäisi saada hengiltä aina kohdattaessa.

     

    Gla Gla 9.5.2026, 10:11

    En sanoisi, ettei vhp-ongelmalle tehdä mitään. Melkoiset talkoot on metsästäjillä ollut useita vuosia ja ilmeisesti tulostakin on tullut. Ajatellaan vaikka, että ampuu 10 peuraa vuodessa. Joka kerta tuskin saalista saa, joten kytiksellä saa istua useita tunteja/peura. Sanotaan vaikka 10 peuraa = 25 iltaa eli 75 h. Lisäksi 10 peuran käsittelyn (suolistus, nylky ja ruhon paloittelu, pakkaaminen ja pakastaminen) vaatima aika 6×10=60 h.

    Monenko peuran käsittelyyn itselläsi resurssit riittäisi?

    Minkki ja supi ei vaadi kaatolupia, joten niitä voi poistaa periaatteessa kuka tahansa. Montako tapoit viime vuonna?

    Visakallo Visakallo 9.5.2026, 10:35

    Jos tällaisena vuonna ei ala tulla tavallista enemmän kirjanpainajatuhoja kuusikoihin, niin niitä ei silloin tule muulloinkaan. Jostain kumman syystä porakaivoyritysten mainoksia on nyt alkanut ilmestyä tienvarsiin..

    leku leku 9.5.2026, 10:43

    28 kpl.

    kuinka paljon laitoit rahaa uuteen muokkaukseen, taimiin, tricoon, muihin torjuntatoimiin, mielellään vaihdan sen työmäärän ja rahan menetyksen  metsästykseen, voin tuoda ruhot vaikka suolistetuna portaille sille joka lihaa haluaa, itse en kaipaa lihaa vaan kunnon metsänhoitoa.. sekä tämän pelleilyn lopettamista.

    mun puolesta tapattava kohdattaessa, raahaaminen valmiiksi tehtyyn monttuun sekä tarpeeksi tavaraa päälle.

    paljonko itse levitit tricoa? tai montako hehtaaria sulla syötiin viimeiseen vuoteen? montako tuhatta euroa samalla laskentakaavalla käytit taimikkosi suojaukseen?

    itse vaikka maksaisin metsästäjille mielellään tukon rahaa jos saisin tuhoja alennettua.

     

    Metsuri motokuski 9.5.2026, 10:59

    Ei muuta kuin leku hirviporukkaan mukaan. Pääset perskohtaisesti vaikuttamaan ihan itse alueesi hirvikantaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.5.2026, 11:07

    Kyllä vhp saadaan vähenemään, jos metsästystä suunnataan enemmän naaraisiin. Vhp:tä halutaan kuitenkin pitää edelleen elinvoimaisena riistalajina, vaikka sen haitat luonnolle ja punkkibusseina sekä iso työmäärä ruokinnassa ja metsästyksessä tiedetään. Kuusipeura ei ole aasialaisena tuontilajina juurikaan luonnonmukaisempi. Parempi vaihtoehto olisi saksanhirvi eli isokauris eurooppalaisena lajina.

    Yksittäisen omistajan osallistuminen tai syyllistäminen toimimattomuudesta ei ratkaise ongelmaa, kun kantatavoitteet päätetään muualla kuin seuroissa.

    Maamies Maamies 9.5.2026, 11:22

    Metsästysoikeus mailleen kuuluu maanomistajalle, oikeus on usimmiten vuokrattu metsästysseuralle. Näinollen maanomistajilla on kyllä paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa seuroihin miten paljonko hirvi- ja vhp lupia haetaan ja käytetään. Hirvikannat ovat monin paikon lähellä asetettuja tavoitteita, mutta vhp kannat lounaisessa Suomessa näyttävät olevan todella korkeat. Uskoakseni tihentymäalueella vhp lupia kyllä tulee kun niitä vain haetaan. Keinoja kannan leikkaamiseen kyllä on jos todella niin halutaan. Maaomistajilla on tässä vaikutusmahdollisuuksia kannan alentamiseen jos ovat asiasta yksimielisiä.

    leku leku 9.5.2026, 11:40

    Yritetty mennä seuroihin, naurettu, yhdestä lähdetty kun piti oraspeltoja antaa parkkipaikaksi, juuri viime viikolla kysyin yhden seuran pj:tä mahdollisuuksia vaikuttaa, levitti käsiään… Syksyllä toinen seura kyseli vuokrauksen jatkon perään, ehdotin että maksaisin palveluksesta tietyin ehdoin, eivät suostuneet. Yksi seura valitteli ettei voi metsästää kun ei ole tietä taimikonlaitaan, no vuodenpäästä oli, Eihän ongelma ole seuroissa vaan ylempäällä, ei seurat voi lakia rikkoa kuten ei mo;kaan. Kädet sidottu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.5.2026, 11:50

    Osa ongelmaa ovat tietysti ne lihanhimoiset maanomistajat joille seurat eivät mahda mitään vaikka haluaisivat.

    Metsuri motokuski 9.5.2026, 12:36

    Noin puolet metsästysseurojen jäsenistä on nykyään metsänomistajia. Etelä Suomessa määrää on varmasti reilusti suurempi ja vähenee pohjoiseen päin mentäessä. Joten hirveläinkantoihin on metsänomistajilla mahdollisuus vaikuttaa metsästävien metsänomistajien kautta.  Ihmettelen lekun seuraan pääsyn estettä kun toimii kuitenkin maanomistajana. Yleensä nämä ovat ykkös sijalla jos jäseniä valitaan. Meillä paikalliset metsänomistajat pääsevät aina ja ovat myös vapautettu niin jäsenmaksuista kuin seuran talkoista.

Esillä 10 vastausta, 1,041 - 1,050 (kaikkiaan 1,129)
1 2 3 … 104 105 106 … 111 112 113