Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 4 vastausta, 1,051 - 1,054 (kaikkiaan 1,054)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla Gla

    Leku: ”kuinka paljon laitoit rahaa uuteen muokkaukseen, taimiin, tricoon, muihin torjuntatoimiin, mielellään vaihdan sen työmäärän ja rahan menetyksen metsästykseen, voin tuoda ruhot vaikka suolistetuna portaille sille joka lihaa haluaa, itse en kaipaa lihaa vaan kunnon metsänhoitoa.. sekä tämän pelleilyn lopettamista.”

    Ilmeisesti satsasin vähemmän kuin sinä, vaikka jo vuosia olenkin Tricoa kaikille koivu- ja mäntykuvioille ruiskuttanut ja kuusen käyttöä uudistamisessa välttänyt. Peura on sikäli helpompi tapaus kuin hirvi, että peura syö vain pienimpiä taimia, hirven takia käsittelytarve jatkuu monta vuotta pidemmälle. Ja jos tuhoja tulee parimetriseen taimikkoon, seuraukset on aina ikävämmät kuin 2-vuotiaassa.

    Tartuin vain väitteeseesi, ettei mitään ole metsästyksen puolella tehty. Mielestäni on tehty. Nyt ollaan tilanteessa, jossa monilla ennen tiheillä alueilla valitetaan peurojen vähyyttä. En tiedä, onko peurat kateissa vai onko metsästäjät tottuneet suuriin saalismääriin. Mutta varmasti monin paikoin kannat ovat leikkautuneet. Ei toki puuntuottajan mielestä tarpeeksi. Maatalouskin lienee samaa mieltä.

    ”itse vaikka maksaisin metsästäjille mielellään tukon rahaa jos saisin tuhoja alennettua.”

    Suorittava joskus kertoili, miten ongelmaelukoiden poisto omalta palstalta poistaa ongelman. Tiedän, millaisia peuramääriä omien taimikoideni läheltä on ammuttu, mutta tarve sjojaukseen ei ole poistunut. Siten suorittava julkisti olevansa peura-asiassa pihalla kuin lumiukko. Aihe on toki sikäli hölmö, että riskitason muutoksella ei ole merkitystä. Jos riskiä on, taimet pitää suojata. Jos ei ole, suojausta ei tarvita. Sillä ei ole merkitystä, onko peuroja 80/1000 ha vai tavoitteen mukainen 30. Ja hirviä on kuitenkin 3/1000, mikä luo tarpeen suojaukselle. Kuten ennenkin olen sanonut ja kuviakin laittanut, vuoden tauko palkitaan välittömästi syönnillä.

    Gla Gla

    Mm: ”Meillä paikalliset metsänomistajat pääsevät aina ja ovat myös vapautettu niin jäsenmaksuista kuin seuran talkoista.”

    Eikö tuo riko yhdistyslakia, jonka mukaan jäsenten pitää olla tasa-arvoisessa asemassa?

    Gla Gla

    Anneli: ”Kuusipeura ei ole aasialaisena tuontilajina juurikaan luonnonmukaisempi. Parempi vaihtoehto olisi saksanhirvi eli isokauris eurooppalaisena lajina.”

    En ymmärrä tätä SLL:n ideaa eli tuottaa Suomeen elinvoimainen saksanhirvikanta. Miksi pitäisi? Isompi kuin peura ja kauris eli syö enemmän ja tekee autoon isomman lommon. Peuroista suurin osa ammutaan yksin kytäten silloin kuin omiin aikatauluihin sopii. Saksanhirveä tuskin moni kykenee yksin käsittelemään, ruho painaa liikaa eli metsästys vaikeutuisi.

    ”Yksittäisen omistajan osallistuminen tai syyllistäminen toimimattomuudesta ei ratkaise ongelmaa, kun kantatavoitteet päätetään muualla kuin seuroissa.”

    Peurojen osalta ainakin täällä lupia on ollut enemmän kuin ehditty käyttää. Urakka on vaan liian suuri. Hirven osalta tilanne on yksinkertaisempi, kun kantaan voi vaikuttaa kaatamalla muutama hirvi enemmän tai vähemmän.

    Gla Gla

    Maamies: ”Keinoja [peura]kannan leikkaamiseen kyllä on jos todella niin halutaan. Maaomistajilla on tässä vaikutusmahdollisuuksia kannan alentamiseen jos ovat asiasta yksimielisiä.”

    Näin minäkin luulin, kun kannan räjähdysmäisen kasvun alkuvaiheessa olin yhteydessä seuraan. Pyysin tehostamaan metsästystä tuhoutuneen taimikon alueella. Näin tapahtuikin, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä. Kokonaiskuva selvisi vasta myöhemmin, kun näin alueen kaatomääriä ja sen vaikutusta peurakantoihin. Uskomattomia määriä ammuttu kauden aikana kaikkialta ilman, että peurat katoaa maisemasta. Toisaalta jos peuroja on metsästyksen jälkeen esim. 80/1000 ha, kesällä niitä on 120/1000. Kun laskee metsästysalueen koon, saa arvion peurayksilöiden määrästä, tuoton määrästä, kannan leikkaukseen tarvittavasta määrästä ja luku jaettuna metsästykseen osallistuvien määrällä saadaan tavoite kaadettavista peuroista/metsästäjä. Siitä taas saadaan arvio vaadittavasta ajankäytöstä, kun heittää arvioksi yhdelle peuralle suuruusluokkana n. 10 h

Esillä 4 vastausta, 1,051 - 1,054 (kaikkiaan 1,054)