Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,081 - 1,090 (kaikkiaan 1,094)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Nostokoukku

    En ole valkohäntien puolustaja. Joutaisivat pois vieraslajina. Mutta kiinnostaisi tietää lekun kivääriä tehokkaampi poistomenetelmä. Oletko puukottanut vai vääntänyt niskat nurin? Ottaisin mieluusti tehokkaamman keinon käyttöön, jos saisin vinkin asiaan perehtyneeltä.

    140ärrä

    Valkohäntiä ei tosiaan omien metsien alueella ole vielä näkynyt, toivottavasti ei tule näkymäänkään.

    leku leku

    en nyt sentään käsin niitä ota, kerran vain on kauris hyppänyt syliin, sitäkään en saanut kun itsekin pelästyin.

    jos peura tunkee päänsä puunipun ja kouran väliin, kiusaus painaa kouran nappia on aika iso… ei täällä pelätä ihmistä tai koneita, viereen tulee. vasoja jää varmasti melkein joka vuosi telan alle, niitä en edes laske. en minä niitä aktiivisesti tarvitse metsästää, jos ei väistä tai tulee koneen viereen, oma moka.  se kuvastaa jotain määristä ja ongelmista kun ajokonekuski tuo laaniin kasan viereen ruhon kaivurin montuttamaksi…

    hirvenkin olen aikoinaan puoli vahingossa saanut hengiltä kaivinkoneella.

    kivääri ois se paras ja inhimillisin, voidaan vain miettiä millaisen saalismäärän täällä saisi pienikin porukka jos vhp määritettäs vieraslajiksi ja lupavapaaksi….

     

    Nostokoukku

    Peuroja on siellä varmasti liikaa. Ovat stressaantuneet paljoudesta ja muuttuneet itsemurhahakuiseksi.

    140ärrä
    Nostokoukku

    Tottakai. Nehän olisivat saattaneet aiheuttaa vaaraa autoille. Ja onhan siinä inhimillisyystekijäkin varmaan mukana. Ei kaupunki ole sopiva millekkään elävälle. Ihminen kykenee tekosyyllä siellä olon itselleen valehtelemaan, hirvi ei siihen pysty.

    PasiLisko

    Helsingissä elelevät tyytyväisenä omassa kuplassaan.

    Jovain:

    ”Olisivat molemmat yhdessä tai erikseen riittäneet hyvään taimikkoon, mutta hirvet toisena kesänä viimeistään aloittavat syönnin. Vuosittain toistuvana syöntinä, pahimmilla alueilla on johtanut täydelliseen tuhoon ja uudistamiseen. Tricot eivät ole auttaneet, voi olla torjunnassa puutteita. ”

    Tarkoitat, että Tricon levityksessä oli jotakin puutetta ja kenties muuten olisi auttanut vai?

    Gla Gla

    140r: ”Kysehän on luonnonilmiöstä, eli hieman eri asia, kuin nistivuokralaiset.”

    Enpä tiedä. Hirvikannan hallinta perustuu lakiin. Hirvien määrässä ei ole mitään luonnollista. Metsästyskin on tarkasti säädeltyä, jolla varmistetaan kannan rakenne eli tuottavuuden maksimointi.

    Erona laittomuuksia tekeviin on tosiaan se, ettei edes poliisilla ole oikeutta häätää laittomasti Mannerheimintien liikennettä häiritsevia elokapinoitsijoita, kun haitta ei ole tarpeeksi suuri ja lakia lukee oikeudessa harjoittelijana toimiva Anni Sinnemäen tytär.

    Valtioneuvosto laati 16.3.2006 nollavision, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi kirjattiin hirvikannan pitäminen ”niin pienenä kuin luonnon puolesta on mahdollista”.

    MMM ei kuitenkaan sitoutunut tavoitteeseen, onhan hirvikanta ja sen tavoitekoko ollut aina tuon jälkeen moninkertainen kirjaukseen nähden. Näin asiat hoituu, kun on valtio valtiossa.

     

    Visakallo Visakallo

    Hirvien nopean kuolemantuomion Helsingissä ymmärtää vilkkaan liikenteen takia, mutta mihin perustuu siellä susien yhtä nopea kuolemantuomio? Meillehän on aina tähdennetty, ettei niistä ole mitäään vaaraa ihmisille.

    isaskar keturi

    Riistakeskuksen ohjeet hirvien torjuntaan: hirvikannan säätely (millä tarkoitusperin?) ja sopivan ravinnon lisääminen (helpottanee säätelyä muihin kuin tuhojen ehkäisyyn?). Kyllä on omien kokemusten perusteella ihan huuhaata, että sekametsä sinällään ehkäisisi hirvituhoja. Ainakin omissa sekametsätaimikoissa kelpaa kaikki, mitä siellä on. Toki on toisenlaisiakin tilanteita. Ainoa varmasti tepsivä keino on täälläkin moneen kertaan todettu – kantaa alemmas. Viimeiset onnistuneet männyntaimikot on istutettu 80-luvulla ja 2007, kun meillä oli kannat alhaalla.

Esillä 10 vastausta, 1,081 - 1,090 (kaikkiaan 1,094)