Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

  • Tämä aihe sisältää 1,129 vastausta, 98 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Kuusiuskova toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 1,129)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • 140ärrä

    Tämän hetkinen susikanta verottaa Luken arvion mukaan 4000-7000 hirveä vuodessa.

    Luken arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2025 n. 430 sutta. Oikeastiko jokainen susi popsii toistakymmentä hirveä vuodessa? Tuntuu aika reippaalta määrältä, kun syöhän ne muutakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kesällä suuri osa saaliista lienee vasoja, joista kertyy vähemmän syötävää. Kaipa tämä on huomioitu luvussa ja olisiko siinä pienemmät hirvieläimet mukana?

    Jos lauman koko olisi 10 ja jokainen lauma kaataisi hirven per viikko, kertymä olisi 400:10 = 40 x 50 = 2 000 hirvieläintä vuodessa. Lisäksi osa Suomen susikannasta on yksinäisiä susia ja pareja, joiden saalistus painottunee pienempiin hirvieläimiin. Pohjois-Amerikassa sudet syövät myös majavia ja kaloja virtavesistä, eli se on opportunistinen yleispeto.

    isaskar keturi

    Susi petona poikkeaa karhusta – se tappaa kaiken, minkä saa tapettua…pahanpäivän varalle. Eli ei syö kaikkea minkä tappaa, kun taas karhu syö samaa saalista kunnes se on loppu. Siksi hirvet pelkäävät sutta muttei kylläistä karhua.

    MJO

    Luken arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2025 n. 430 sutta. Oikeastiko jokainen susi popsii toistakymmentä hirveä vuodessa? Tuntuu aika reippaalta määrältä, kun syöhän ne muutakin.

    Luke tietää varsin hyvin, että susia on ainakin tuplasti.

    HonkainTakaa HonkainTakaa

    On arvioitu, että lauma tapaa yhden hirven viikossa (6-8 sutta) ja yhden suden tarvitsema määrä on 10-15 hirveä vuodessa. Haitari on laaja varmaankin sikisi, että toisaalla on vaan pärjättävä vähemmällä, kun saalistettavaa ei ole yltäkylläisesti tarjolla.

    Sudetkaan ei reviirillään jatkuvasti saalista. Ne ei lähde jokaisen hirven perään vaan saattaavat olla useamman päivän samoilla seuduilla hirvien kanssa, tappavat sitten tarpeen tullen.

    Joka tapauksessa petojen merkitys kantaan on pieni, eli niistä ei kyllä metsätuhoihin ole apuja. Ja kuten aiemin olenkin jo maininnut, niin pedot vaikuttaa metsästyksen jälkeen jäävään hirvikantaan kasvattavasti. Eli mitä enemmän petoja, niin sitä suurempi on talvehtivien hirvien määrä.

    isaskar keturi

    ”saattaavat olla useamman päivän samoilla seuduilla hirvien kanssa, tappavat sitten tarpeen tullen.” voisivat varmaa muuten ollakin, mutta hirvet eivät viivy samoilla seuduilla susien kanssa, vaan vaihtavat pitäjää…

    Alaneva

    Alle vuoden ikäistä sutta ei lasketa sudeksi, joten kanta on oikeasti huomattavasti isompi kuin 430 sutta, kun alle vuoden ikäiset lasketaan mukaan. Joten syötävääkin menee,
    mutta todellisuudessa isolla osaa susista tärkein saaliseläin on peura eikä hirvi.

    Jossain kohtuu uudessa Metsästäjä lehden numerossa taisi olla juttua siitä, että susikannan vaikutus sorkkakantoihin on arvioitu aika pahasti pieleen. Juurikin siitä syystä, että on oletettu, että sudet söisivät pääasiassa hirviä. Sen johdosta rannikolla on pidetty liian isoa hirvien tavoitekantaa.

    HonkainTakaa HonkainTakaa

    Jos hirvet vaihtaa pitäjää kun saavat vainun susista, niin kuinka niitä hirviä sitten siellä reviirillä kuitenkin on? Itse pidän pitäjää kuitenkin mittakaavana suurempana kuin susireviirin koko, joka on oin 1000 km2. 🙂

    Ei ne hirvet toki samalla kuviolla susia siedä, mutta ei ne talvella lähde hankeen puskemaan kovinkaan herkästi.

    isaskar keturi

    Käytännön havainto vain hirvenmetsästysajalta – kun susipari ilmestyy alueelle, hirviä ei löydä tai ne on niin vauhkoja, ettei koirametsästys onnistu. Mikään ei ole mustavalkoista, joten ei pidä tulkita siten. Hirvet pelkäävät susia enemmän kuin karhua, koska susi tappaa nälkäänsä sekä tilaisuuden tullen – karhu vain nälkäänsä.

    PasiLisko

    Jos hirvet tosiaan välttelevät paikkaa missä ihmisten hiuksia, niin voisiko olla vaikutusta koiran karvoilla?

    Meillä siperianhusky, josta tulee keväisin ja syksyisin kaksi jätesäkillistä karvaa, niin tulisi jo hajua muutamalle taimihehtaarille pari kertaa vuodessa

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 1,129)