Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 1,216)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Visakallo Visakallo

    Jos haluaa mäntyihinsä nimenomaan hyvää pituuskasvua, se onnistuu kylvämällä uudistamalla. Valopuuna männyt kun kilpailevat rajusti valosta. Aivan metrin vuosittaiseen pituuskasvuun koivun tapaan ei sentään päästä, mutta aika lähelle kuitenkin. Toki lehtipuut pitää silloin olla taimikosta kokonaan poissa, eikä männyt saa olla toisiinsa nähden  liian tiheässä. Mäntyjen pituuskasvu on tietysti heti kylvön jälkeen pientä, mutta yleensä kolmantena vuonna se suorastaan jo räjähtää vauhtiin. Mänyille, kuten koivuille ja kuusillekin on tapahtunut aivan sama, eli ensiharvennus tulee eteen huomattavastikin aikaisemmin kuin mihin on ennen totuttu. Tämä johtuu monesta tekijästä. Parempi maanmuokkaus, parempi siemen/ taimiaines, sekä myös pidentynyt kasvukausi. Tämän takia metsänhoito-ohjeita ollaankin jo päivitetty.

    Gla Gla

    En usko, että hoidetun taimikon tiheydellä on vaikutusta männyn pituuskasvuun. Valon määrä ei ole kasvun minimitekijä hirviä kiinnostavassa taimikossa kuin korkeintaan aivan loppuvaiheessa.

    Visakallo Visakallo

    En minäkään ennen tuota mäntyjen pituuskasvukilpailua uskonut, mutta nyt siihen on jo pakko uskoa, kun on riittävästi kertynyt vertailualueita istutettujen ja kylvettyjen männiköiden kesken.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla on oikeassa että ainakin vanhemmilla puilla tiheys vaikuttaa paljon enemmän paksuuskasvuun ja neulasten määrään per puu kuin pituuskasvuun. Mutta toisaalta harvassa kasvavalla istutustaimella ei ole tarvetta kilpailla valosta, jos vesakkokin pidetään poissa, joten miksi se kasvaisi pituutta huippuvauhtia? Kannattaa panostaa ennemmin paksuuteen ja juurten vahvistamiseen.

    Visakallon kylvötaimikot eivät kuitenkaan taida kasvaa ylitiheinä vaan sopivan tiheinä. Silloin yhdellä taimella on sekä kasvuun resursseja että keskimääräinen kilpailu valosta?

    Jos Visakallo laittaisi kuvia esille, niin ehkä tilanne hahmottuisi paremmin. Lehtipuu pidetään poissa ja kylvötuppaat harvennetaan ajoissa.

    Visakallo Visakallo

    En laita enää tänne kuvia, sillä ne johtavat lähes aina keskustelut aivan väärille urille, koska itse kuvaaminen metsässä on ainakin minulle hyvin haasteellista, sekä myös kuvien tulkitseminen on osoittautunut ainakin osalle niitä katsovista myös haateelliseksi. -Mites sitä nyt sanotaankaan, että yksi kuva valehtelee enemmän kuintuhat sanaa, – vai miten se oli..?

    Gla Gla

    ”Visakallon kylvötaimikot eivät kasva ylitiheinä… Lehtipuu pidetään poissa ja kylvötuppaat harvennetaan ajoissa.”

    Hirvituhokeskustelussa usein keskustelu kääntyy rästikohteisiin. Siksi laitoin maininnan hoidetusta taimikosta. En kuitenkaan epäile Visakallon taimikoita hoitamattomiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No hyvä. Muutamalla on täällä se  vanha mielikuva (joka ei päästä poistu) että jos nuoresta metsästä otetaan energiapuuta, se on silloin aina huonosti hoidettu ns. rästikohde.

    Tekoälykuva voi muuten valehdella vielä entisiä enemmän!

    Visakallo Visakallo

    Niin, eipä taitaisi yksi kolmesta suuresta tuoda motoa tekemään ensiharvenusta parikymppiseen kylvömännikköön, jos sitä ei olisi hoidettu…

    Petkeles Petkeles

    Tiheyden vaikutus pituuskasvuun on vanha isäntälinjan myytti ja optinen harha. Isäntämiehen havainnot ovat jotain muuta kuin empiirinen tutkimus.

    Visakallo Visakallo

    Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei Petkeles ole kylvömänniköitä, eikä istutusmänniköitäkään liiemmälti kasvattanut, eikä etenkään niiden pituuksia mittaillut ja vertailut. – Osuinko Petkeles kerralla oikeaan?

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 1,216)