Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 6 vastausta, 1,211 - 1,216 (kaikkiaan 1,216)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Husq165R

    Niin. ”Hirvet ja peurat söi kaikki, kahdessa vuodessa 3-metrisiä, hirvivahinkoja ei ole!

    Kiitollinen täytyy olla käytännön osaajan vinkeistä!

    Visakallo Visakallo

    Ko. männiköiden puunkorjuun puolelta on ehtinyt jo vuosikymmenten mittaan kertyä kokemuksia, sillä kaikki ensiharvennukset on tehty motolla kuitu-ja/tai energiapuuksi, ja puoleen alueista on tehty 2.harvennus. Vanhimmat kohteet ovat jo parhaillaan loppukasvatusvaiheessa n.400 mottia/ha.

    Visakallo Visakallo

    Kiistos vain kiitoksista Husq165R! Oletko ajatellut uraa politiikassa, ja erityisesti sen ajatushautomoissa? Ehdoton vahvuutesi kun on irroittaa lauseita eri asiayhteyksistään ja liittää ne sitten johonkin toiseen, eli sellaista pikkunäppärää sana-askartelua.

    suorittava porras suorittava porras

    Visa ei ilmeisesti ole liikkunut metsissä, jotka sijaisevat yli 160 metriä meren pinnan yläpuolella. Vierailu esim Multian riukumetsien tuhoalueilla ja Pohjanmaalla jossa meni nutulleen muutama miljoona mottia puuta , avartavat varmasti näkemyksiä. Minulle haasteet ovat tuttuja, kun olen korjaillut jälkiä yli 30 vuotta .

    Hirvien kohdalla on kokemusperäistä tietoa siitä, missä ne pääasiallisesti viihtyvät, yli 50 vuoden ajalta. Varmin tapa löytää hirvet oli suunnata haku hoitamattomien taimitiheiköiden liepeille. Oli takuu mesta pitkän aikaa ja tilakohtaiset erot tässä suhteessa suuria.

    Nostokoukku

    Tarkkailen metsiä yli 200 metrin korkeudella. Tilanne saattaa olla eri kuin yli 40 metriä alempana. Mutta täällä yhden ison toimijan kylvömänniköihin mennään raivaussahan kanssa vasta 3-4 metrisenä. Viimeksi vuosi sitten kesällä raivattiin näin varsin isot alueet. Olen huomannut, että aina kasvukohdassa on 1-2 etukasvuista ja koko joukko antaantuneita. Näin käsitellyistä vanhimmat ovat jo ensiharvennettu. En ole niissä missään vaiheessa huomannut tuuli- tai lumituhoja normaalia enempää. Runkomuodoltaankin nuo taimikot ovat erinomaisia, ei mitään riukuuntuneita.

    Hirveä viehättävistä kohteista olen edelleen Suorittavan kanssa samaa mieltä.

    Visakallo Visakallo

    Suorittava unohti jälleen kerran, että täällä ei niitä hoitamattomia taimikoita ole. On tuhansia hehtaareita useampien suurten toimijoiden metsiä, sekä sellaisten yksityisten omistajien metsiä, joille metsätalous on pääelinkeino. Kenellekää näistä omistajatahoista ei hoitamattomat taimikot ole ohjelmassa. Hirvetkin ovat siten joutuneet tottumaan vain hoidettuihin taimikoihin.

    Omat metsäni asettuvat 120-140 metrin korkeuskäyrien väliin. Yhdellä suurella toimijlla näky korkein paikka olevan 180 metrissä.

Esillä 6 vastausta, 1,211 - 1,216 (kaikkiaan 1,216)